Kehityspoliittiset tilausselvitykset

Uusi tutkimus kartoittaa vammaisten henkilöiden osallistumisesta kansainvälisiin ilmasto- ja ympäristöneuvotteluihin sekä -toimiin. Tutkimus kuuluu ulkoministeriön rahoittamiin kehityspoliittisiin tilaustutkimuksiin, jotka toteuttaa suomalaisten yliopistojen kehitysyhteistyöverkosto UniPID.

Uusi tutkimus Saharan eteläpuolisen Afrikan maiden velkatilanteesta on julkaistu englanniksi. Selvitys on tilattu osana ulkoministeriön rahoittamaa UniPID Development Policy Studies (UniPID DPS) -tutkimusta.

Kehityspolitiikan yksikön tilaama selvitys Suomen ja Ranskan johtamasta globaalista kouluruokakoalitiosta on julkaistu englanniksi: Review of the process leading to the formation of the School Meals Coalition (SMC)

Kehityspolitiikan yksikön tilaama selvitys Suomen julkisen sektorin osallistumisesta kehitysyhteistyöhön on julkaistu englanniksi: Participation of Finnish Public Sector Institutions in the Implementation of Development Policy and Cooperation

Euroopan komissio julkaisi vuonna 2022 direktiiviehdotuksen yritysten kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta. Ehdotuksen tavoitteena on edistää vihreää siirtymää ja suojella ihmisoikeuksia sekä EU:ssa että globaalilla tasolla.

Raportti on kriittinen analyysi komission ehdotuksesta direktiiviksi yritysten kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta. Anlyysi nostaa esiin vähiten kehittyneiden maiden (LDC-maiden) näkökulman.

Kansalaisyhteiskuntien vahvistaminen on tärkeä tavoite Suomen kehityspolitiikassa ja keino saavuttaa muita kehityspoliittisia tavoitteita. Kansalaisyhteiskuntien tukeminen on tärkeää nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa, jossa kansalaisyhteiskunnan tila kutistuu ja autokratisoituminen lisääntyy.

Tutkimuksessa analysoidaan koulutusalan asiantuntijoiden sijoittumista strategisesti kansainvälisissä organisaatioissa ja heidän mahdollisuuksiaan vaikuttaa koulutusalan kehitysyhteistyöhön. Lisäksi tutkimuksessa kartoitetaan asiantuntijoiden urapolkuja ja tutkitaan heidän näkemyksiään Suomen roolista alan globaalissa kehitysyhteistyössä.

Sosiaaliturva on ihmisoikeus ja oleellinen osa köyhyydeltä suojautumista ja kestävän kasvun mahdollistamista. Kun uusia sosiaaliturvainstrumentteja suunnitellaan uusien haasteiden, kuten ulkoisten shokkien (esim. sääilmiöt, luonnonkatastrofit, pandemiat, sodat ja konfliktit ja siirtolaisuus), varalta, on oleellista ymmärtää ohjelmia paremmin ja ottaa huomioon niiden sukupuolivaikutukset.

Selvityksen tarkoituksena oli ohjeistaa Suomen pitkäaikaisen hankeperustaisen kehitysyhteistyön kehittämistä Nepalissa kohti uudenlaisia yhteistyön muotoja, kun maa pyrkii nousemaan keskituloisten maiden joukkoon vuoteen 2026 mennessä.

Suomalaisissa yliopistoissa opettajaopiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus on muiden tiedekuntien opiskelijoihin verrattuna vähäistä. Myös muissa Pohjoismaissa ja Euroopassa opettajaksi opiskelevien liikkuvuus on vähäisempää kuin muiden alojen opiskelijoiden. Kehittyviin maihin lähtevien opiskelijoiden määrä on hyvin pieni.

Ulkoministeriö teetti vuonna 2020 niin sanotun kehityspoliittisen tilausselvityksen Afrikan yhteyspolitiikasta. Selvityksen on tehnyt tutkijaryhmä, johon kuuluivat väitöskirjatutkija Eva Nilsson Hanken Svenska Handelshögskolanista, tohtori Obert Hodzi Liverpoolin yliopistosta, tohtoriopiskelija Neema Komba Hanken Svenska Handelshögskolanista, professori Erkki Sutinen Turun yliopistosta, dosentti Mika Kautonen Tampereen yliopistosta ja vanhempi tutkija, professori Liisa Laakso Pohjoismaisesta Afrikka-instituutista.

Vesidiplomatia tarjoaa Suomelle mahdollisuuden kansainväliseen profiloitumiseen, sillä se yhdistää kaksi alaa, joista Suomi on tunnettu ja joissa meillä on pitkä kokemus: rauhanvälitys ja rajavesiosaaminen. Samaan aikaan tarve vesidiplomatialle eri alueilla on kasvussa ja esimerkiksi EU on ottanut vesidiplomatian osaksi ulko- ja kehityspolitiikkansa toimenpidevalikoimaa. Toisaalta muutkin valtiot, kuten Alankomaat, Ruotsi, Saksa ja Sveitsi, pyrkivät profiloitumaan vesidiplomatian osaajina. Näistä Sveitsi ja sen Blue Peace -aloite vaikuttaa lupaavimmalta yhteistyökumppanilta.

Ulkoministeriön Afrikan ja Lähi-idän osasto teetti vuonna 2019 kaksi Afrikkaa koskevaa niin sanottua kehityspoliittista tilausselvitystä. Tämän selvityksen aiheena ovat Afrikan megatrendit. Sen on tehnyt tutkijaryhmä, johon kuuluivat professorit Petri Pellikka ja Mikael Mattlin Helsingin yliopistosta, VTT Leena Vastapuu Tampereen Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskuksesta ja VTT Emma Hakala Ulkopoliittisesta instituutista.

Ulkoministeriön Afrikan ja Lähi-idän osasto teetti vuonna 2019 kaksi Afrikkaa koskevaa niin sanottua kehityspoliittista tilausselvitystä. Tämän selvityksen aiheena on Afrikan poliittinen ja taloudellinen integraatio – ja miten Suomi voisi tukea sitä? Tekijänä on tutkija Eva Nilsson Svenska Handelshögskolanista.

The world is experiencing digitalization at a rapid pace and on a scale never seen before. However, the Fourth Industrial Revolution, which is what industry experts are calling this current tidal wave of digitalization, is manifesting itself in different ways around the world. How we in the west are experiencing this revolution differs from how most people in sub-Saharan African countries are experiencing the role and impact of frontier digital technologies in their daily lives.

Selvityksen tarkoituksena on luoda kokonaiskuvaa Suomessa tehdystä ja/tai Suomen rahoittamasta kehitysmaiden ruokaturvaan liittyvästä tutkimuksesta vuosina 2010 - 2018. Selvitys arvioi myös Suomen ruokaturvatutkimuksen vahvuuksia ja antaa suosituksia tutkimuksen ja rahoituksen suuntaamiseen tulevaisuudessa.

Vettä ei tule nähdä vain konfliktien aiheuttajana vaan myös yhteistyön rakentajana. Jaetut vesivarat ja niiden tuomien poliittisten, taloudellisten ja sosiaalisten hyötyjen tunnistaminen voivat toimia rauhanvälityksen kulmakivenä.

Kansainvälinen yhteisö etsii uusia parametreja vuoden 2015 jälkeiselle ajalle, jolloin nykyiset Vuosituhattavoitteet (MDG) päättyvät. Yhteinen teema keskusteluissa on ollut kuulla kumppanimaiden itsensä ääntä. Laajalti on oltu myös samaa mieltä siitä, että MDG:n tulisi luoda yhteinen arvopohja myös tuleville tavoitteille, joissa köyhyyden vähentäminen nähdään kaikenkattavana tavoitteena. Toisaalta nykyisiä tavoitteita on myös kritisoitu.

Tämä selvitys perustuu olemassa olevan tutkimustiedon analyysiin, ja pyrkii osoittamaan globaaleihin arvoketjuihin integroitumiseen liittyviä tasa-arvonäkökohtia. Lisäksi tutkimustiedosta ja tapausesimerkeistä kerätään parhaita käytäntöjä ja analysoidaan eri tapoja ja instrumentteja, joilla tasa-arvokehitystä ja naisten työllisyyttä kehitysmaissa voidaan edistää kauppapolitiikan ja eritoten kauppaa tukevan kehitysyhteistyön kautta.

Ulkoasiainministeriön itsenäiseltä suomalais-tansanialais-nepalilaiselta tutkimusryhmältä tilaama tutkimus tarkastelee kriittisellä otteella suomalaista lisäarvoa sen kaikissa merkityksissä.