Suomen Nato-jäsenyys
Suomi haki Naton jäsenyyttä 17. toukokuuta 2022. Nato-maat allekirjoittivat Suomen Nato-jäsenyyttä koskevan liittymispöytäkirjan 5. heinäkuuta, jolloin Suomesta tuli Naton tarkkailijajäsen. Kaikkien jäsenmaiden ratifioitua Suomen liittymispöytäkirjan ja Suomen hyväksyttyä jäsenyyden kansallisesti Suomesta tuli Naton jäsen 4.4.2023.
Suomen Nato-jäsenyys lisää sekä Suomen turvallisuutta muuttuneessa toimintaympäristössä että Itämeren alueen ja Pohjois-Euroopan vakautta ja turvallisuutta. Suomen vahva puolustus- ja kriisinsietokyky vahvistaa myös Natoa ja liittokunnan yhteistä puolustusta.
Puolustusliitto Naton jäsenenä Suomi osallistuu täysipainoisesti Naton yhteiseen puolustukseen ja päätöksentekoon, ja on Naton perustamissopimuksen viidennen artiklan mukaisten turvatakuiden piirissä.
Naton jäsenyyttä ja toimintaa koskevat sopimukset, joihin Suomen tulee liittyä
Suomen liityttyä täysjäseneksi sen on vielä vuoden aikana hyväksyttävä kahdeksan Naton jäsenyyttä ja toimintaa koskevaa sopimusta.
1. Ottawan sopimus
Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta Ottawassa vuonna 1951 tehty sopimus. Sopimusta sovelletaan Naton kansallisiin edustajiin ja kansainväliseen henkilöstöön ja se koskee näille myönnettäviä erioikeuksia ja vapauksia.
Sopimuksessa määrätään myös Naton oikeushenkilöllisyydestä.
Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Ottawan sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi hyväksyttiin eduskunnassa 1.3.2023 (HE 315/2022 vp, EV 327/2022 vp(Linkki toiselle web-sivustolle.)). Tasavallan presidentti myönsi Ottawan sopimusta koskevat allekirjoitusvaltuudet 23.3.2023 sekä ratifioi sopimuksen.
Sopimus tuli Suomen osalta kansainvälisesti voimaan, kun Suomi talletti sopimuksen ratifioimiskirjan Washingtonissa 7.6.2023 (SopS 42 ja 43/2023).
2. Nato SOFA
Pohjois-Atlantin sopimuksen sopimuspuolten välillä Lontoossa vuonna 1951 tehty sopimus, joka sisältää määräyksiä sopimuspuolten joukoista. Määräykset koskevat muun muassa maahantulomuodollisuuksia, aseenkanto-oikeutta, tuomiovallan jakautumista, vahingonkorvausoikeutta ja eräissä tapauksissa siitä luopumista sekä joukkojen erioikeuksia ja vapauksia.
Suomi on jo aiemmin Naton rauhankumppanimaana tosiasiallisesti soveltanut Nato SOFA:a ja Pariisin pöytäkirjaa (ks. kohta 3). Uutena Naton jäsenenä Suomen tulee liittyä kyseisiin sopimuksiin.
Hallituksen esitys eduskunnalle Nato SOFAn ja Pariisin pöytäkirjan hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi hyväksyttiin eduskunnassa 19.3.2024 (HE 90/2023 vp, EV 10/2024 vp).
Tasavallan presidentti päätti 22.3.2024 Suomen liittymisestä Nato SOFA-sopimukseen sekä Pariisin pöytäkirjaan. Suomi talletti sopimusta koskevan liittymiskirjansa Yhdysvaltojen hallituksen huostaan 28.3.2024 ja sopimus tuli Suomen osalta voimaan 27.4.2024 (SopS 23 ja 24/2024).
3. Pariisin pöytäkirja
Pohjois-Atlantin sopimuksen mukaisesti perustettujen kansainvälisten sotilasesikuntien asemasta vuonna 1952 Pariisissa tehty pöytäkirja. Pöytäkirjalla Nato SOFA:n määräysten soveltamisala ulotetaan tarvittavin mukautuksin myös Naton esikuntiin ja niiden sotilas- ja siviilihenkilöstöön. Suomi talletti pöytäkirjaa koskevan liittymiskirjansa Yhdysvaltojen hallituksen huostaan 28.3.2024 ja pöytäkirja tuli Suomen osalta voimaan 27.4.2024 (SopS 25 ja 26/2024).
4. Tietoturvallisuussopimus
Pohjois-Atlantin sopimuksen osapuolten välinen tietoturvallisuudesta Brysselissä vuonna 1997 tehty sopimus. Sopimus sisältää määräykset turvallisuusluokitellun tiedon vastavuoroisesta suojaamisesta ja turvaamisesta.
Suomi suojaa ja käsittelee Naton turvallisuusluokiteltua tietoa jo tällä hetkellä Naton turvallisuussääntöjen vähimmäisvaatimusten ja perusperiaatteiden mukaisesti. Jäsenyyden myötä Suomi voi saada myös Naton korkeimman turvaluokan (Cosmic Top Secret) asiakirjoja.
Monenvälinen sopimus korvaa Suomen kahdenväliset tietoturvallisuusjärjestelyt Naton kanssa.
Eduskunta hyväksyi tietoturvallisuussopimuksen sekä sen nojalla annetut turvallisuussäännöt 20.6.2023 (HE 4/2023 vp, EV 4/2023 vp).(Linkki toiselle web-sivustolle.)
Tasavallan Presidentti hyväksyi sopimuksen ja turvallisuussäännöt 14.7.2023 ja ne ovat tulleet Suomen osalta voimaan 23.8.2023 (SopS 55 ja 56/2023).
5. ATOMAL-sopimus
Pohjois-Atlantin sopimuksen osapuolten välinen sopimus ydinpuolustustietoja koskevasta yhteistyöstä. Sopimus on tehty Pariisissa vuonna 1964.
Sopimuksen liite sisältää ydinpuolustustietoja koskevat turvallisuussäännöt.
Eduskunta hyväksyi sopimuksen 24.5.2024 (HE 20/2024 vp). Suomen hyväksymiskirja sopimuksen ja sen turvallisuusliitteen muuttamisesta tehdyn pöytäkirjan osalta talletettiin Yhdysvaltojen huostaan 18.6.2024. Sopimus tuli Suomen osalta voimaan 20.6.2024 (SopS 56 ja 57/2024).
6. Puolustukseen liittyvien, patentoitavaksi haettujen keksintöjen salassapitosopimus
Puolustukseen liittyvien, patentoitavaksi haettujen keksintöjen salassapidon vastavuoroiseksi turvaamiseksi Pariisissa vuonna 1960 tehty sopimus.
Sopimuksella edistetään Naton jäsenvaltioiden talousyhteistyötä luomalla edellytykset salassa pidettävien keksintöjen patentoimiselle muissa sopimusmaissa.
Hallituksen esitys sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi hyväksyttiin eduskunnassa 27.2.2024 (HE 98/2023 vp, EV 1/2024 vp). Tasavallan presidentti hyväksyi sopimuksen 22.3.2024. Sopimus tuli Suomen osalta voimaan 27.4.2024 (SopS 18 ja 19/2024.
7. Teknisten tietojen välittämistä koskeva sopimus
Teknisten tietojen välittämisestä puolustustarkoituksiin Brysselissä 1970 tehty Naton sopimus. Sopimus koskee puolustustarkoituksiin välitettävien omistusoikeudellisten teknisten tietojen suojaamista ja käsittelyä. Omistusoikeudellisten teknisten tietojen välittämisellä Naton jäsenvaltioiden ja Naton kesken tuetaan puolustusalan tutkimusta ja puolustusmateriaalien kehitystä, samalla suojataan tietojen omistajien oikeuksia.
Sopimus tuli Suomen osalta voimaan 27.4.2024 (SopS 21 ja 22/2024).
8. Brysselin sopimus
Suomen tulee liittyä myös Pohjois-Atlantin liitossa toimivien kolmansien valtioiden edustustojen ja edustajien asemasta tehtyyn sopimukseen. Brysselin sopimus allekirjoitettiin vuonna 1994 Brysselissä. Sopimuksessa määrätään Natossa toimivien kolmansien valtioiden edustustojen ja edustajien erioikeuksista ja vapauksista. Sen nojalla Nato-edustustoille myönnetään diplomaattisen edustuston asema Belgian alueella.
Sopimus ei sisällä lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä eikä muutoinkaan edellytä eduskunnan hyväksyntää.
Tasavallan presidentti myönsi sopimusta koskevat allekirjoitusvaltuudet ja hyväksyi sopimuksen 17.11.2023. Sopimus tuli Suomen osalta kansainvälisesti voimaan, kun Suomi talletti sopimusta koskevan hyväksymiskirjansa tallettajana toimivalle Belgian hallitukselle. Sopimus tuli kansallisesti voimaan valtioneuvoston asetuksella (1053/2023) 30.11.2023 (SopS 76/2023).