Kehityspoliittiset finanssisijoitukset

Vuodesta 2016 lähtien osa Suomen kehitysavusta on ollut kehityspoliittisia finanssisijoituksia. Sijoitukset rahoittavat erityisesti yksityisen sektorin ilmastohankkeita ja vihreää siirtymää kehittyvissä maissa. Finanssisijoitukset eroavat lahjamuotoisesta avusta siinä, että sijoitettu pääoma palautuu takaisin.

Nepalilainen nainen opiskelemassa kutomista.
Keski-Nepalissa sijaitsevan Thaprekin kunnan naiset opiskelevat kutomista nyt, kun heiltä säästyy aikaa vedenkantamiselta uuden, Suomen kehitysyhteistyövaroin rakennetun vedenjakelujärjestelmän ansiosta. Kuva: Narendra Shrestha / Kehityslehti

Suomen hallitus päätti vuonna 2016 ottaa käyttöön lahjamuotoisen kehitysavun lisäksi kehityspoliittiset finanssisijoitukset. Ne ovat muodoltaan sijoituksia tai lainoja.

Kehityspoliittisten finanssisijoitusten tavoitteena ovat kehitysvaikutukset kumppanimaissa Suomen kehityspolitiikan mukaisesti. Lahjamuotoisesta avusta poiketen finanssisijoituksiin sijoitetun pääoman odotetaan palautuvan takaisin tuoton kera.  Tämä tuotto- ja palaumaodote on yksi apumuodon ehdoista, sillä finanssisijoitusten tulee olla valtion budjetissa alijäämäneutraaleja. Sijoitusten tulee myös täyttää julkisen kehitysavun (ODA) kriteerit. 

Vuonna 2019 hyväksytty kehityspoliittinen investointisuunnitelma ja siinä asetetut erityiset kohdennustavoitteet ohjaavat finanssisijoitustoimintaa vuosina 2020-2023. Tavoitteena on, että sijoituksista kohdennetaan portfoliotasolla 75 prosenttia ilmastoon ja 60 prosenttia Afrikkaan. Vähintään 85 prosenttia sijoituksista tulee huomioida sukupuolten välisiä tasa-arvoa edistäviä tavoitteita läpileikkaavasti. 

Finanssisijoitukset kannustavat yritystoimintaa

Kehityspoliittisia finanssisijoituksia ohjaavat samat periaatteet kuin lahjamuotoista kehitysapua. Tuotto- ja palaumaodotteensa vuoksi ne soveltuvat rahoittamaan valtioiden tai yritysten investointeja sekä täydentämään rahoitusmarkkinoiden puutteita kehittyvissä maissa, jotta yritystoiminta voi kehittyä.

Finanssisijoituksia pyritään tekemään ensisijaisesti köyhimpiin ja alemman tulotason maihin. Niiden toimintaympäristövät ovat vaikeita ja markkinat kehittymättömiä, minkä vuoksi julkiselle rahoitukselle on erityisen suuri tarve. Samalla myös riskit sijoitustoiminnassa ovat suuremmat. 

Finanssisijoitusten yhtenä tavoitteena on saada aikaan vipuvaikutusta eli kannustaa myös muuta julkista tai yksityistä rahaa samaan sijoituskohteeseen. Suomen rahoitus voi mahdollistaa muiden rahoittajien osallistumisen esimerkiksi tarjoamalla pidempää maksuaikaa tai tavoittelemalla maltillisempaa voittoa, jotta hankkeesta tulee kokonaisuudessaan kannattava. 

Finanssisijoitusten valmisteleminen on pitkä prosessi. Ulkoministeriö käy investointikohteena olevien tahojen kanssa perusteellisia neuvotteluja. Niissä varmistetaan, että investointeihin liittyvät kriteerit täyttyvät. Ulkoministeriö tekee samalla läheistä yhteistyötä valtionvarainministeriön ja Tilastokeskuksen kanssa.

Lisätietoa tehdyistä finanssisijoituksista

Ulkoministeriö käyttää tällä hetkellä finanssisijoituksissaan kolmea rahoitusinstrumenttia: kumppanuuslainoja, lainoja vaikuttavuussijoitusyhtiöille ja rahastosijoituksia.

Kumppanuuslaina on lainainstrumentti, jolla voi tukea Suomen tavoitteiden kannalta tärkeiden kehityspankkien ja muiden lainamuotoisia rahoitusinstrumentteja käyttävien kansainvälisten rahoituslaitosten toimintaa yleisrahoituksen kautta. Kumppanuuslainoja on myönnetty Maatalouden kansainväliselle kehittämisrahasto IFAD:lle(Linkki toiselle verkkosivustolle) ja Afrikan kehityspankin alaiseen Afrikan kehitysrahastoon(Linkki toiselle verkkosivustolle).

Kehityspoliittisesta finanssisijoitusmäärärahasta voidaan myöntää lainoja myös erilaisille vaikuttavuussijoitusyhtiöille, eli yhtiöille, jotka keskittyvät edistämään kestävää kehitystä ja pyrkivät kaikissa sijoituksissaan tuoton lisäksi positiivisiin vaikutuksiin ympäröivälle yhteiskunnalle. Yksityisille vaikuttavuussijoitusyhtiöille annettavia lainoja on myönnetty kehitysrahoituslaitos Finnfundille(Linkki toiselle verkkosivustolle) ja Kirkon ulkomaanavun kokonaan omistamalle FCA Investmentsille(Linkki toiselle verkkosivustolle)

Finanssisijoitusmäärärahasta voidaan tehdä myös rahastosijoituksia. Toistaiseksi tehdyt rahastosijoitukset ovat olleet pääosin ilmastorahoitusta ja rahastoiksi on valittu kansainvälisten kehityspankkien kehittämiä ja yhdessä niiden kanssa kehitettyjä rahastoja. Suomen on tehnyt rahastosijoituksia Maailmanpankkiryhmään kuuluvan Kansainvälisen rahoitusyhtiö IFC:n kanssa perustettuun kahdenväliseen Suomi-IFC ilmastorahastoon(Linkki toiselle verkkosivustolle), Latinalaisen Amerikan ja Karibian kehityspankin alaisen IDB Invest:n(Linkki toiselle verkkosivustolle) kanssa perustettuun kahdenväliseen Suomi-IDB Invest ilmastorahastoon, Aasian kehityspankin perustamaan ADB Ventures Investment Fund (Linkki toiselle verkkosivustolle)ja Euroopan kehitys- ja jälleenrakennuspankin perustamaan High Impact Partnership for Climate Action (HIPCA)(Linkki toiselle verkkosivustolle)

 

Tämän sivun sisällöstä vastaa