Kehityspoliittiset lainat ja sijoitukset
Vuodesta 2016 lähtien osa Suomen kehitysavusta on ollut kehityspoliittisia lainoja ja sijoituksia. Sijoitukset rahoittavat erityisesti yksityisen sektorin ilmastohankkeita ja vihreää siirtymää kehittyvissä maissa. Kehityspoliittiset lainat ja sijoitukset eroavat lahjamuotoisesta avusta siinä, että sijoitettu pääoma palautuu takaisin.
Suomen hallitus päätti vuonna 2016 ottaa käyttöön lahjamuotoisen kehitysavun lisäksi kehityspoliittiset lainat ja sijoitukset. Ne ovat muodoltaan sijoituksia tai lainoja.
Kehityspoliittisten lainojen ja sijoitusten tavoitteena ovat kehitysvaikutukset kumppanimaissa Suomen kehityspolitiikan mukaisesti. Lahjamuotoisesta avusta poiketen sijoitetun pääoman odotetaan palautuvan takaisin tuoton kera. Tämä tuotto- ja palaumaodote on yksi apumuodon ehdoista, sillä kehityspoliittisten lainojen ja sijoitusten tulee olla valtion budjetissa alijäämäneutraaleja. Sijoitusten tulee myös täyttää julkisen kehitysavun (ODA) kriteerit.
Vuonna 2019 hyväksytty kehityspoliittinen investointisuunnitelma ja siinä asetetut erityiset kohdennustavoitteet ohjaavat finanssisijoitustoimintaa vuosina 2020-2023. Tavoitteena on, että sijoituksista kohdennetaan portfoliotasolla 75 prosenttia ilmastoon ja 60 prosenttia Afrikkaan. Vähintään 85 prosenttia sijoituksista tulee huomioida sukupuolten välisiä tasa-arvoa edistäviä tavoitteita läpileikkaavasti.
Kehityspoliittiset lainat ja sijoitukset kannustavat yritystoimintaa
Kehityspoliittisia lainoja ja sijoituksia ohjaavat samat periaatteet kuin lahjamuotoista kehitysapua. Tuotto- ja palaumaodotteensa vuoksi ne soveltuvat rahoittamaan valtioiden tai yritysten investointeja sekä täydentämään rahoitusmarkkinoiden puutteita kehittyvissä maissa, jotta yritystoiminta voi kehittyä.
Kehityspoliittisia lainoja ja sijoituksia pyritään tekemään ensisijaisesti köyhimpiin ja alemman tulotason maihin. Niiden toimintaympäristövät ovat vaikeita ja markkinat kehittymättömiä, minkä vuoksi julkiselle rahoitukselle on erityisen suuri tarve. Samalla myös riskit sijoitustoiminnassa ovat suuremmat.
Kehityspoliittisten lainojen ja sijoitusten yhtenä tavoitteena on saada aikaan vipuvaikutusta eli kannustaa myös muuta julkista tai yksityistä rahaa samaan sijoituskohteeseen. Suomen rahoitus voi mahdollistaa muiden rahoittajien osallistumisen esimerkiksi tarjoamalla pidempää maksuaikaa tai tavoittelemalla maltillisempaa voittoa, jotta hankkeesta tulee kokonaisuudessaan kannattava.
Kehityspoliittisten lainojen ja sijoitusten valmisteleminen on pitkä prosessi. Ulkoministeriö käy investointikohteena olevien tahojen kanssa perusteellisia neuvotteluja. Niissä varmistetaan, että investointeihin liittyvät kriteerit täyttyvät. Ulkoministeriö tekee samalla läheistä yhteistyötä valtionvarainministeriön ja Tilastokeskuksen kanssa.
- Kehityspoliittiset finanssisijoitukset: Vuosiraportti 2022(Linkki toiselle web-sivustolle.)
- Kehityspoliittiset finanssisijoitukset: Vuosiraportti 2021(Linkki toiselle web-sivustolle.)
- Kehityspoliittiset finanssisijoitukset: Vuosiraportti 2020(Linkki toiselle web-sivustolle.)
- Kehityspoliittinen investointisuunnitelma vuosille 2020–2023 (PDF, 618 KB)
Lisätietoa tehdyistä kehityspoliittisista lainoista ja sijoituksista
Ulkoministeriö käyttää tällä hetkellä kolmea rahoitusinstrumenttia: kumppanuuslainoja, lainoja vaikuttavuussijoitusyhtiöille ja rahastosijoituksia.
Kumppanuuslaina on lainainstrumentti, jolla voi tukea Suomen tavoitteiden kannalta tärkeiden kehityspankkien ja muiden lainamuotoisia rahoitusinstrumentteja käyttävien kansainvälisten rahoituslaitosten toimintaa yleisrahoituksen kautta. Kumppanuuslainoja on myönnetty Maatalouden kansainväliselle kehittämisrahasto IFAD:lle(Linkki toiselle web-sivustolle.) ja Afrikan kehityspankin alaiseen Afrikan kehitysrahastoon(Linkki toiselle web-sivustolle.).
Kehityspoliittisesta lainojen ja sijoitusten määrärahasta voidaan myöntää lainoja myös erilaisille vaikuttavuussijoitusyhtiöille, eli yhtiöille, jotka keskittyvät edistämään kestävää kehitystä ja pyrkivät kaikissa sijoituksissaan tuoton lisäksi positiivisiin vaikutuksiin ympäröivälle yhteiskunnalle. Yksityisille vaikuttavuussijoitusyhtiöille annettavia lainoja on myönnetty kehitysrahoituslaitos Finnfundille(Linkki toiselle web-sivustolle.) ja Kirkon ulkomaanavun kokonaan omistamalle FCA Investmentsille(Linkki toiselle web-sivustolle.).
Määrärahasta voidaan tehdä myös rahastosijoituksia. Toistaiseksi tehdyt rahastosijoitukset ovat olleet pääosin ilmastorahoitusta ja rahastoiksi on valittu kansainvälisten kehityspankkien kehittämiä ja yhdessä niiden kanssa kehitettyjä rahastoja. Suomen on tehnyt rahastosijoituksia Maailmanpankkiryhmään kuuluvan Kansainvälisen rahoitusyhtiö IFC:n kanssa perustettuun kahdenväliseen Suomi-IFC ilmastorahastoon, Latinalaisen Amerikan ja Karibian kehityspankin alaisen IDB Invest:n(Linkki toiselle web-sivustolle.) kanssa perustettuun kahdenväliseen Suomi-IDB Invest ilmastorahastoon, Aasian kehityspankin perustamaan ADB Ventures Investment Fund (Linkki toiselle web-sivustolle.)ja Euroopan kehitys- ja jälleenrakennuspankin perustamaan High Impact Partnership for Climate Action (HIPCA)(Linkki toiselle web-sivustolle.).
Instrumentti tunnettiin aikaisemmin nimellä kehityspoliittiset finanssijoitukset.