Suomen suhteet ja kehitysyhteistyö Somaliassa

Suomen kehitysyhteistyö Somaliassa tukee valtion rakentamista sekä parantaa naisten ja tyttöjen asemaa. Marraskuussa 2024 ulkoministeriö tiedotti, että Suomi keskeyttää Somalia-maaohjelman toimeenpanon.

Suomen tuella YK:n väestörahasto UNFPA kouluttaa kätilöjä Somaliassa. Kuva: Joonas Lehtipuu / UM

Somalian maaohjelman keskeyttäminen

Hallitusohjelma linjaa, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle. Suomen kahdenvälisen kehitysyhteistyön kumppanimaiden osalta takaisinottoyhteistyö Somalian kanssa ei ole edistynyt toivotulla tavalla. Tästä johtuen Suomen kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalia-maaohjelman toimeenpano keskeytetään (katso ulkoministeriön tiedote maaohjelman keskeyttämisestä 20. marraskuuta 2024).

Maaohjelman keskeytys toimeenpannaan asteittain siten, että jo käynnissä olevat maaohjelmahankkeet saatetaan loppuun sopimusten mukaisesti, mutta uusia maaohjelmaa koskevia rahoituspäätöksiä ei tehdä ennen kuin takaisinottoyhteistyössä Somalian kanssa on tapahtunut konkreettista edistystä.  Maaohjelman toimeenpanoa voidaan jatkaa, jos toimivien ja kestävien paluuratkaisuiden luomisessa edistytään.

Suomen maastrategia Somaliassa 2021-2024

Somalia on yksi maailman hauraimmista valtioista. Valtionrakennus on maassa vasta alkuvaiheissa. Meneillään oleva pitkäkestoinen konflikti terroristijärjestö al-Shabaabin kanssa, lukuisat klaanien väliset konfliktit ja sään ääri-ilmiöt ovat ajaneet Somalian humanitaariseen kriisiin ja epävakauden tilaan. Somalia kärsi vuosina 2020–2023 vakavimmasta kuivuudesta yli 40 vuoteen ja vakavista tulvista vuosina 2023–2024.

Radikaali-islamistinen terroristijärjestö al-Shabaab hallitsee suuria alueita maaseudusta. Noin 70 % somalialaisista elää köyhyysrajan alapuolella ja 90 % äärimmäisessä köyhyydessä. Jopa 3,5 miljoonaa ihmistä on maan sisäisiä pakolaisia (ml. jo pidemmän aikaa siirtyneitä) konfliktien ja kuivuuden vuoksi. Maan sisäisten pakolaisten määrä lisääntyy Somalian lisääntyvän epävakauden ja ilmastonmuutoksen vaikutusten takia. Naisiin kohdistuva väkivalta on yleistä, samoin sukupuolielinten silpominen.

Somalian äitiyskuolleisuus on edelleen yksi maailman korkeampia, 692 sataa tuhatta synnyttäjää kohden. Sukupuolittunut väkivalta (GBV) on yleistä Somaliassa, ja erityisesti maan sisäisillä pakolaisilla on riski joutua sukupuolittuneen väkivallan kohteeksi. Vuoden 2022 arvion mukaan yli 98 prosenttia 15-49 –vuotiaista somalinaisista ja tytöistä on silvottu. 

Lukuisista haasteista huolimatta Somalian talous kasvaa. Somalia pääsi Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston HIPC-velkahelpotusohjelmaan (Heavily Indebted Poor Countries, HIPC) keväällä 2020 tehtyään vaatimuksena olleita uudistuksia. HIPC-ohjelmaan pääseminen tarkoittaa suurempien velkojen anteeksiantamista ja pääsyä edullisemman rahoitukseen pariin, ml. Kansainvälisen Kehitysrahaston (IDA) varat.

Somalia on ollut Suomen kehitysyhteistyön kumppanimaa 1980-luvulta lähtien. Suomi on tukenut muun muassa opetusta, terveydenhuoltoa, tasa-arvoa ja hyvää hallintoa.  Suomen ja Somalian välisiä siteitä vahvistaa Suomessa asuva somalidiaspora, johon kuuluu yli 20 000 Suomen kansalaista. Diaspora kehittää aktiivisesti kauppasuhteita ja on mukana kehitysyhteistyöhankkeissa.

Suomen tavoitteita Somaliassa kuvataan maastrategiassa ja kehitysyhteistyöhön keskittyvässä maaohjelmassa. Vuosina 2021–2024 voimassa olleen maastrategian päätavoitteita olivat Suomen ja Somalian välisten suhteiden monipuolistaminen, rauhan ja valtionrakennuksen edistäminen, sukupuolten välisen tasa-arvon ja naisten oikeuksien tukeminen sekä terveydenhuollon ja opetusalan osallisuutta ja tasa-arvoa huomioivan kehityksen tukeminen.

Suomen maastrategia Somaliassa 2021–2024 (englanniksi, PDF, 305 KB)

Suomen kehitysyhteistyön tavoitteet Somaliassa vuosina 2021–2024

Suomen kahdenvälistä kehitysyhteistyötä Somaliassa ohjasi vuosina 2021–2024 maaohjelma, joka painottuu valtionrakennukseen sekä naisten seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja -oikeuksiin. Suomen suunniteltu tuki Somalialle vuosina 2021–2024 oli 54 miljoonaa euroa.

Suomen kehitysyhteistyön maaohjelma Somaliassa (englanniksi, PDF, 648 KB)

Maaohjelmalla on kaksi tulostavoitetta, joiden kautta pyritään vahvistamaan luottamusta valtioon ja lisäämään sosiaalista koheesiota sekä parantamaan naisten ja tyttöjen asemaa Somaliassa.

Edellisellä ohjelmakaudella vuosina 2016–2019 Suomen tuki keskittyi naisten ja tyttöjen aseman parantamiseen sekä valtion rakentamiseen.

Suomen kehitysyhteistyöllä tuetaan kansallisen sovintoprosessin etenemistä, paikallishallinnon vahvistamista sekä opetuksen ja terveydenhuollon saatavuutta.

 

Tavoite 1: Luottamus valtiota kohtaan kasvaa ja yhteiskuntasopimus vahvistuu

• Kansallinen sovintoprosessi etenee
• Paikallishallinto vahvistuu ja muuttuu entistä osallistavammaksi
• Opetuksen ja terveydenhuollon hallinto vahvistuu ja palveluiden saatavuus paranee

Meneillään olevat ohjelmat ja hankkeet

• Tuki UNICEFin Somalian maaohjelman opetussektorikomponentille (2021–2025). Tuen päätavoite on edistää lasten, erityisesti kaikista haavoittuvaisimmassa asemassa olevien tyttöjen ja kriiseistä ja konflikteista kärsivien lasten pääsyä laadukkaan varhaiskasvatuksen ja peruskoulutuksen piiriin sekä parantaa oppimistulosten laatua: 7 650 000 euroa vuosina 2021–2024
• Tuki Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestö IOM:n Terveys- ja koulutusalan ammattilaisten koulutushankkeelle Somaliassa (MIDA FINNSOM III). Hanke tukee laadukkaiden julkisten palvelujen kehittämistä sijoittamalla somali-diasporan asiantuntijoita, erityisesti suomalaisia, tukemaan paikallisten terveys- ja opetusalan instituutioiden kapasiteettia: 6 400 000 euroa vuosina 2022–2025
• Tuki Kirkon Ulkomaanavun MIDEEYE-hankkeelle, jolla pyritään edistämään kansallisia sovintoprosesseja sekä vahvistamaan osallistavaa paikallishallintoa: 4,5 miljoonaa euroa vuosina 2021–2024

Suomen kehitysyhteistyöllä parannetaan naisten ja tyttöjen asemaa, erityisesti vahvistaen heidän seksuaali- ja lisääntymisterveyttä sekä –oikeuksia

 

Tavoite: Naisten ja tyttöjen seksuaali- ja lisääntymisterveys paranee ja yhteiskunnalliset oikeudet laajenevat

• Naisilla ja tytöillä on aiempaa helpompi pääsy seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluihin
• Sukupuolittuneen väkivallan ennaltaehkäisy paranee ja naisilla ja tytöillä on pääsy väkivallalta ja sen uhalta suojaaviin palveluihin
• Lisääntynyt sitoutuminen sukupuolittuneen väkivallan ja silpomiseen liittyvien haitallisten käytäntöjen lopettamiseen

Meneillään olevat ohjelmat ja hankkeet

• Tuki YK:n väestörahasto UNFPAn Somalian maaohjelmalle. UNFPAn Somalian maaohjelman pitkän aikavälin tulostavoite on parantaa Somalian väestön, etenkin naisten, nuorten ja heikoimmassa asemassa olevien ihmisten terveyttä, oikeuksia ja elämänlaatua: 25 miljoonaa euroa vuosina 2021–2025
• Tuki Kansainvälisen siirtolaisjärjestö IOM:n Lisääntymisterveyshankkeelle Somalimaassa (MIDA FINNSOM, vaihe V). Hanke on viides vaihe IOM:n toteuttamaa MIDA Finnsom –hankejatkumoa, jonka kautta Suomi on tukenut Somalimaan terveysministeriön ja julkisten terveydenhuollon laitosten kapasiteetin vahvistamista vuodesta 2008 alkaen. Hanke jatkaa aiempien vaiheiden työtä somalidiasporan asiantuntemusta hyödyntäen etenkin seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien (SRHR) saralla: 3 075 000 euroa vuosina 2022–2024

Maaohjelman tuloksia vuodelta 2021-2024

Maaohjelmakauden aikana Somalia vei HIPC-velkahelpotusohjelmansa päätökseen, mikä vahvistaa edellytyksiä talouden kohentumiselle ja köyhyyden vähentymiselle. Somalia liittyi myös Itä-Afrikan yhteisöön ja sen vapaakauppa-alueeseen, ja Somalian hallitukseen kohdistunut kansainvälinen asevientikielto päättyi.

Somalian hallitus otti ohjelmakaudella käyttöön National Reconciliation Framework-sovintoaloitteen, jonka avulla onnistuttiin tuomaan rauhaa paikallistasolle. Suomi antoi neuvoja aloitteen uudistamisessa ja tuki myös kansallista suunnitelmaa entistä osallistavamman ja hajautetumman paikallishallinnon luomiseksi.

Suomen tuella 1 640 000 tyttöä ja naista hyödynsi seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluita. Lähes 240 000 naista pääsi nykyaikaisten perhesuunnittelumenetelmien piiriin. Suomi tuki myös 15:tä kätilökoulua, ja 540 000 naista sai laadukasta raskaudenaikaista hoitoa.

Sukuelinten silpomista ehkäiseviä ja silpomisen läpikäyneiden auttamiseen tarkoitettuja palveluita annettiin lähes 29 000 naiselle ja tytölle, ja 256 yhteisöä ilmoitti luopuvansa silpomiskäytännöistä. Lisäksi sukupuolittuneen väkivallan uhreille tarkoitetut turvakodit ja yhden luukun keskukset tarjosivat suojelupalveluita lähes 9 000 naiselle ja tytölle.

Suomi tuki opetusalalla oppilaiden taitoerot huomioivaa lähestymistapaa. Eri puolille maata palkattiin asiantuntijoita kehittämään opetuksen laatua. Lähes 540 000 lasta, erityisesti syrjäseuduilla ja epävirallisilla asutusalueilla, sai muodollista ja epämuodollista opetusta.

Suomen yhteistyökumppanit Somaliassa

Suomi toimii Somaliassa osana kansainvälistä avunantajien yhteisöä, Euroopan unionia, ja pohjoismaista ryhmää. EU:n jäsenenä Suomi on mukana Somalian hallituksen kanssa käytävässä poliittisessa dialogissa ja vuoropuhelussa, jolla maata kannustetaan muun muassa turvallisuustilanteen parantamiseen, liittovaltiojärjestelmän vahvistamiseen, peruspalveluiden rahoittamiseen ja korruption kitkemiseen.

Suomi tukee Somalian taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä myös rahoittamalla YK-järjestöjä. Lisäksi Suomi tarjoaa humanitaarista apua tarveperustaisesti erityisesti YK:n humanitaaristen järjestöjen ja suomalaisten kansalaisjärjestöjen kautta.

Suomi on myös mukana alueen turvallisuutta lisäävissä kansainvälisen kriisinhallinnan operaatioissa. Suomi lähettää henkilöstöä Euroopan unionin EUCAP- (European Union Capacity Building Mission) ja EUTM- (European Union Training Mission) operaatioihin Somaliassa.

Suomen sisäministeriö ja Maahanmuuttovirasto ovat aktiivisesti yhteydessä Somaliaan siirtolaisuuteen ja Somalian kansalaisten paluuseen liittyvissä kysymyksissä.

Useat suomalaiset kansalaisjärjestöt tukevat Somalian yhteiskunnallista kehitystä yhteistyössä maan kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa. Tuki kohdistuu esimerkiksi terveydenhuoltoon, opetukseen, sovintotyöhön ja lehdistönvapauteen.

Kaupallinen yhteistyö

Somalian talous on kärsinyt yli kaksi vuosikymmentä kestäneistä konflikteista, ja se on hyvin riippuvainen ulkomailla asuvien somalien rahalähetyksistä. Somalialla on kuitenkin paljon taloudellista potentiaalia runsaiden luonnonvarojen, maantieteellisen sijainnin ja nuoren väestörakenteen vuoksi.

Suomen ja Somalian välinen kaupankäynti on lisääntynyt turvallisuustilanteen parantuessa. Finnpartnershipin kautta on rahoitettu suomalaisten yritysten pääsyä Somaliaan. Erityisesti digitalisaatioon ja uusiutuvaan energiaan liittyvillä ratkaisuilla voi olla tulevaisuudessa kaupallisia mahdollisuuksia, mikäli Somalian turvallisuustilanne kehittyy suotuisasti. Esimerkiksi suomalaisyritys Tespack vie aurinkoenergialla toimivia älyreppuja Somaliaan, missä niitä on käytetty muun muassa siirrettävien terveysklinikoiden sähköntuotantoon sekä tarjoamaan naisille tietoa synnytyksen aikaisista komplikaatioista äitiyskuolemien ehkäisemiseksi. Suomalainen FCA Investments sijoittaa pieniin ja keskisuuriin yrityksiin Somaliassa.

Suomen tavoitteena on kaksinkertaistaa Afrikan maiden kanssa käytävä kauppa vuodesta 2020 vuoteen 2030. Myös suomalaisyritysten investointeja Afrikkaan ja afrikkalaisyritysten investointeja Suomeen pyritään lisäämään tuntuvasti samalla ajanjaksolla. Suomessa asuva somaliyhteisö on aktiivisesti mukana Suomen ja Somalian välisessä kaupallisessa yhteistyössä.

Tuki kansalaisyhteiskunnalle

Suomalaiset kansalaisjärjestöt ovat aktiivisia kehitysyhteistyöhankkeissaan Somaliassa. Hankkeita on muun muassa terveyden, tasa-arvon, lastensuojelun, koulutuksen, työllisyyden, sananvapauden ja ympäristönsuojelun aloilla. Somaliassa toimii 11 suomalaista kansalaisjärjestöä yhdessä paikallisten kumppaneidensa kanssa: Kirkon Ulkomaanapu, Pelastakaa Lapset, Suomen Punainen Risti, World Vision Nordic, Kansainvälinen solidaarisuussäätiö,  Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö, Viestintä ja kehitys -säätiö, African Care, Lääkärin sosiaalinen vastuu ry, Marttaliitto ja Suomen Somalia-verkosto. Tämän lisäksi Somalimaassa toimii Solidaarisuusliitto. Suomen aktiivisella somalidiasporalla on merkittävä rooli kansalaisjärjestöhankkeissa.

Suomen tuki kansalaisyhteiskuntahankkeille Somaliassa on viime vuosina ollut noin 3,5 miljoonaa euroa vuodessa.

Lue lisää tuesta kansalaisyhteiskunnalle: Suomi ulkomailla: Somalia

Humanitaarinen apu

Vuosittain sadat miljoonat ihmiset kärsivät luonnononnettomuuksien, aseellisten konfliktien ja muiden kriisien seurauksista. Humanitaarinen apu pelastaa ihmishenkiä, lievittää inhimillistä hätää ja ylläpitää ihmisarvoa kriisien aikana. Sitä rahoitetaan Suomen kehitysyhteistyön määrärahoista.

Suomen apu perustuu avunpyyntöihin ja se kohdennetaan maille, joiden humanitaarisesta tilanteesta on tehty luotettava tarvearviointi sekä YK:n koordinoima humanitaarisen avun järjestöjen yhteinen apuvetoomus.

Suomi on sitoutunut kanavoimaan vuosittain noin 10 prosenttia varsinaisista kehitysyhteistyömäärärahoista humanitaariseen apuun. Humanitaarista apua kohdennetaan virallisen kehitysavun (ODA) kohdemaihin.

Ulkoministeriö ohjaa humanitaarisen avun rahoituksensa kolmea reittiä: YK-järjestöjen, kansainvälisen Punaisen Ristin ja suomalaisten avustusjärjestöjen kautta.

Somalian humanitaarinen tilanne on vakava. Äärimmäisten sääilmiöiden vaihtelut, kuivuus ja konfliktit koettelevat koko maata. Humanitaarisen avun tarpeessa on noin puolet Somalian väestöstä, eli 6 miljoonaa, joista 3,4 miljoonaa kärsii akuutista ruokaturvattomuudesta. Maa kärsii pahimmasta kuivuudesta neljäänkymmeneen vuoteen. Myös Somaliassa tarvitaan pitkän aikavälin ratkaisuja sekä humanitaarisen avun, rauhanrakennuksen ja kehitysyhteistyön täydentävyyttä sekä eri toimijoiden yhteistyötä.

Jatkuva konflikti ja levottomuudet sekä humanitaarisen avun rahoituksen rajallisuus aiheuttavat merkittäviä haasteita kuivuuden ja muiden kriisien vaikutuksiin puuttumiselle.

Suomi on tarjonnut humanitaarista apua Somaliaan 2000-luvun alkupuolelta saakka. Humanitaarista apua on ohjattu muun muassa Pelastakaa Lapset ry:n, YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n, Maailman ruokaohjelman WFP:n, Punaisen Ristin kansainvälisen komitean ICRC:n, YK:n väestörahasto UNFPA:n ja YK:n lastenrahasto Unicefin kautta.