Barents-yhteistyö

Barents-yhteistyö tuo alueellisen ja käytännönläheisen näkökulman laajempaan arktiseen yhteistyöhön.

Barentsin euroarktinen neuvosto (Barents Euro–Arctic Council, BEAC) perustettiin Norjan aloitteesta vuonna 1993 annetulla Kirkkoniemen julistuksella. BEAC:n tavoitteena on vakauden ja kestävän kehityksen edistäminen Barentsin alueella, eli Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän pohjoisosissa.

Varsinainen turvallisuuspolitiikka ja merellinen yhteistyö eivät kuulu Barentsin yhteistyöhön.

BEAC:n jäseniä ovat Norja, Ruotsi, Suomi, Venäjä, Tanska, Islanti ja EU. Tarkkailijoina neuvostossa ovat Alankomaat, Iso-Britannia, Italia, Japani, Kanada, Puola, Ranska, Saksa ja Yhdysvallat.

Neuvoston kahden vuoden mittainen puheenjohtajuuskausi kiertää neljän Barentsin alueen valtion – Norjan, Ruotsin, Suomen ja Venäjän – kesken. Suomi toimi viimeksi vuosina 20132015 BEAC:n puheenjohtajana ja aloittaa seuraavan puheenjohtajakautensa 2021.

Joka toinen vuosi pidettävien ulkoministerikokousten välillä neuvoston työtä koordinoi säännöllisesti kokoontuva virkamieskomitea (Committee of Senior Officials, CSO), jossa eri maiden suurlähettiläät edustavat ministereitänsä.

Suomen tavoitteita Barents-yhteistyössä

Suomi painottaa Barents-yhteistyössä jatkuvuutta sekä Barentsin alueen luontaisia vahvuuksia. Tulevina vuosina tähän yhteistyöhön voi olettaa vaikuttavan erityisesti koronakriisin jälkeinen taloudellinen toipuminen, pandemioihin varautumisen jatkuminen sekä ilmastonmuutokseen ja kestävään kehitykseen tarvittavien toimien ajankohtaisuus.

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet 2030 sekä Euroopan vihreän kehityksen ohjelma muodostavat peruslähtökohdat myös Suomen Barentsin euroarktisessa neuvostossa tapahtuvalle toiminnalle. Pohjoinen ulottuvuus kumppanuuksineen tarjoaa osaltaan myös lisäkanavan Suomen tavoitteiden edistämiseen Barentsin euroarktisella alueella.

Alueneuvosto maakuntatason yhteistyölle

Samanaikaisesti Barentsin euroarktisen neuvoston kanssa perustettiin maakuntatasolle Barentsin alueneuvosto (Barents Regional Council, BRC). Barentsin alueneuvosto tuo Barents-yhteistyöhön aluetason asiantuntemuksen.

Barentsin alueneuvoston jäsenet ovat Suomesta Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Pohjois-Karjalan maakunnat, Ruotsista Västerbottenin ja Norrbottenin läänit, Norjasta Finnmark, Tromssa ja Nordland ja Venäjältä Karjalan ja Komin tasavallat, Murmanskin ja Arkangelin alueet sekä Nenetsian autonominen piirikunta.

Käytännön yhteistyötä työryhmissä

Käytännön Barents-yhteistyötä tehdään sektorityöryhmissä, joista osa on hallitusten välisiä, osa alueellisia ja osa hallitusten ja alueiden yhteisiä työryhmiä. Yhteistyöaloja ovat ympäristö ja ilmastonmuutos, sosiaali- ja terveysala, kulttuuri, nuoriso, liikenne ja logistiikka, talous, energia, metsä, matkailu, koulutus ja tutkimus sekä tulliyhteistyö.

Irrallisena muista Barentsin työryhmistä toimii pelastusalan sekakomitea, joka toimii vuonna 2008 allekirjoitetun Barentsin pelastusalan sopimuksen pohjalta.

Barentsin alkuperäiskansatyöryhmän (WGIP) työhön osallistuvat alueen saamelaisten, nenetsien ja vepsäläisten edustajat ja työryhmällä on erillisoikeus osallistua myös kaikkien muiden työryhmien kokouksiin.

Kansainvälinen Barents-sihteeristö (International Barents Secretariat, IBS) Norjan Kirkkoniemessä aloitti työnsä tammikuussa 2008. Sihteeristö palvelee sekä hallitustenvälistä että alueellista Barents-yhteistyötä.

BEAC-kaavio

Muualla verkossa

Tämän sivun sisällöstä vastaa