Kehitysyhteistyon mielipidemittaukset

Suomalaisista 89 prosenttia pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä. Vahvinta kannatus on alle 25-vuotiaiden joukossa. Yli puolet suomalaisista katsoo, että Suomen tulisi EU:n neuvoston puheenjohtajana edistää etenkin naisten ja tyttöjen asemaa sekä ilmastonmuutoksen torjuntaa ja siihen sopeutumista. Suomalaiset pitävät EU:n kautta tehtävää kehitysyhteistyötä tärkeimpänä Suomen kehitysyhteistyön toimintamuotona.

Lähes 90 prosenttia suomalaisista pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä. Kansalaisten mielestä Suomella olisi ylivoimaisesti eniten annettavaa kehitysmaille koulutuksen parantamisessa.

Suomalaisista 85 prosenttia pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä. Kehitysyhteistyötä tärkeänä pitävien osuus on noussut tasaisesti vuodesta 2010 lähtien. Suomalaiset kannattavat erityisesti naisten ja tyttöjen aseman edistämistä kehitysyhteistyöllä. Suurin osa eli 64 prosenttia suomalaisista pitää sitä parhaana tapana vähentää globaalia eriarvoisuutta.

Suomalaisista 80 % on sitä mieltä, että kehitysyhteistyöllä voidaan ehkäistä pakolaiskriisien syntymistä siten, ettei ihmisten tarvitsisi lähetä pois kotimaastaan. Pakolaiskriisin ehkäisemisessä suomalaiset painottavat pitkäkestoisia keinoja, kuten demokratian ja hyvän hallinnon kehittämistä sekä koulutusta ja tasa-arvoa.

Suomalaiset pitävät kehitysyhteistyötä ja -politiikkaa entistä tärkeämpänä. Erittäin tai melko tärkeänä sitä pitää 87 prosenttia suomalaisista, mikä on 5 prosenttiyksikköä edellisvuotta enemmän. Sitä erittäin tärkeänä pitävien määrä on kasvanut selvästi: lähes puolet suomalaisista pitää kehitysyhteistyötä erittäin tärkeänä. Erityisen tärkeänä pidetään humanitaarista apua, jota pitää erittäin tai melko tärkeänä 90 prosenttia suomalaisista.

Suomalaisten mielipiteet kehitysyhteistyöstä ovat pysyneet hyvin myönteisinä: 82 prosenttia kansalaisista pitää kehitysyhteistyötä erittäin tai melko tärkeänä. 30 prosentin mielestä kehitysyhteistyö on erittäin tärkeää. Asia ilmenee ulkoasiainministeriön Taloustutkimus Oy:llä teettämästä kyselystä.

Suomalaisten mielipiteet kehitysyhteistyöstä ovat kokonaisuudessaan hieman myönteisemmät kuin vuosi sitten, mutta joissakin kysymyksissä on havaittavissa luottamuksen laskua. Asia ilmenee ulkoasiainministeriön Taloustutkimus Oy:llä teettämästä kyselystä.

Muutokset kehitysyhtiestyömielipiteissä ovat vähäisiä verrattuna edellisvuoteen.

Suomalaisten mielipiteet kehitysyhteistyötä kohtaan ovat muuttuneet aikaisempaa myönteisemmiksi. Lähes joka neljäs (23 prosenttia) lisäisi kehitysyhteistyöhön käytettäviä määrärahoja, kun vuosi aikaisemmin kyseinen luku oli 16 prosenttia.

Kansainvälinen talouskriisi nipistää kehitysyhteistyön kannatusta: joka viides suomalainen haluaisi pienentää kehitysyhteistyöhön käytettäviä määrärahoja.

Tämän tutkimuksen on tehnyt Taloustutkimus Oy Ulkoasiainministeriön toimeksiannosta. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisten mielipiteitä ja tiedontasoa kehitysyhteistyöstä.

Tämän tutkimuksen on tehnyt Taloustutkimus Oy Ulkoasiainministeriön toimeksiannosta kesällä 2008.

Tämän tutkimuksen on tehnyt Taloustutkimus Oy Ulkoasiainministeriön toimeksiannosta kesällä 2008. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisten mielipiteitä ja tiedontasoa kehitysyhteistyöstä.

Tämän tutkimuksen on tehnyt Taloustutkimus Oy ulkoasiainministeriön toimeksiannosta. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisten mielipiteitä ja tiedontasoa kehitysyhteistyöstä.

Tämän tutkimuksen on tehnyt Taloustutkimus Oy ulkoasiainministeriön toimeksiannosta. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisten mielipiteitä ja tiedontasoa kehitysyhteistyöstä.

Suomalaiset suuntaisivat kehitysyhteistyötä kaikkein eniten Afrikkaan. Kun kansalaisilta kysyttiin yhtä, kaikkein mieluisinta kohdetta, 29 prosenttia mainitsi tämän maanosan.

Tämän tutkimuksen on tehnyt Taloustutkimus Oy ulkoasiainministeriön toimesta. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisten mielipiteitä ja tiedontasoa kehitysyhteistyöstä.

Käsillä olevassa tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten mielipiteitä kehitysyhteistyöstä, muun muassa sen tavoitteista, prioriteeteista, kohdentamisesta ja onnistuneisuudesta.