Agenda 2030 – kestävän kehityksen tavoitteet

YK:n jäsenmaat sopivat vuonna 2015 kestävän kehityksen toimintaohjelmasta ja tavoitteista, jotka ohjaavat kestävän kehityksen edistämistä vuosina 2016–2030. Niiden pyrkimyksenä on poistaa äärimmäinen köyhyys maailmasta ja turvata hyvinvointi ympäristölle kestävällä tavalla.

Agenda 2030:n kestävän kehityksen toimintaohjelma ja tavoitteet koskevat maailman kaikkia maita. Ensisijainen vastuu Agenda 2030:n toimeenpanosta on valtioilla. Tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan kuitenkin myös yksityisen sektorin, kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisten laajaa osallistumista.

Agenda 2030-toimintaohjelmaan sisältyy 17 kestävän kehityksen tavoitetta, jotka pyritään saavuttamaan vuoteen 2030 mennessä. Toimintaohjelman puoliväli ylitettiin vuonna 2023. Tavoitteista ollaan huolestuttavasti jäljessä muun muassa lukuisten samanaikaisten kriisien ja koronapandemian pitkäkestoisten vaikutusten vuoksi.

Suomi on sitoutunut tavoitteiden saavuttamiseen sekä kotimaassa että kansainvälisessä yhteistyössä. Kehitysyhteistyömme ja muu kansainvälinen toimintamme tukevat tätä sitoumusta.

Mitä tavoitellaan?

Agenda 2030 pyrkii kestävään kehitykseen niin talouden, ihmisten hyvinvoinnin kuin ympäristön kannalta. Toimintaohjelma sisältää suunnitelman toimeenpanokeinoista sekä siitä, miten toimeenpanoa seurataan.

Kestävän kehityksen tavoitteita on kaikkiaan 17. Alatavoitteita on yhteensä 169. Tavoitteiden toteutumista seurataan yli 200 mittarin avulla, minkä lisäksi valtioilla on omia kansallisia indikaattoreitaan. Maat ovat sitoutuneet edistämään 17 tavoitetta kokonaisuutena. Periaatteena on, ettei ketään jätetä kehityksestä jälkeen.

Kestävän kehityksen 17 tavoitetta:

  1. Poistaa köyhyys sen kaikissa muodoissa kaikkialta.
  2. Poistaa nälkä, saavuttaa ruokaturva, parantaa ravitsemusta ja edistää kestävää maataloutta.
  3. Taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille.
  4. Taata kaikille avoin, tasa-arvoinen ja laadukas koulutus sekä elinikäiset oppimismahdollisuudet.
  5. Saavuttaa sukupuolten välinen tasa-arvo sekä vahvistaa naisten ja tyttöjen oikeuksia ja mahdollisuuksia.
  6. Varmistaa veden saanti ja kestävä käyttö sekä sanitaatio kaikille.
  7. Varmistaa edullinen, luotettava, kestävä ja uudenaikainen energia kaikille.
  8. Edistää kaikkia koskevaa kestävää talouskasvua, täyttä ja tuottavaa työllisyyttä sekä säällisiä työpaikkoja.
  9. Rakentaa kestävää infrastruktuuria sekä edistää kestävää teollisuutta ja innovaatioita.
  10. Vähentää eriarvoisuutta maiden sisällä ja niiden välillä.
  11. Taata turvalliset ja kestävät kaupungit sekä asuinyhdyskunnat.
  12. Varmistaa kulutus- ja tuotantotapojen kestävyys.
  13. Toimia kiireellisesti ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia vastaan.
  14. Säilyttää meret ja merten tarjoamat luonnonvarat sekä edistää niiden kestävää käyttöä.
  15. Suojella maaekosysteemejä, palauttaa niitä ennalleen ja edistää niiden kestävää käyttöä; edistää metsien kestävää käyttöä; taistella aavikoitumista vastaan; pysäyttää maaperän köyhtyminen ja luonnon monimuotoisuuden häviäminen.
  16. Edistää rauhanomaisia yhteiskuntia ja taata kaikille pääsy oikeuspalveluiden pariin; rakentaa tehokkaita ja vastuullisia instituutioita kaikilla tasoilla.
  17. Tukea vahvemmin kestävän kehityksen toimeenpanoa ja globaalia kumppanuutta.

Katso täydellinen lista alatavoitteista ja niiden mittareista englanniksi (PDF, 104 KB)(Linkki toiselle web-sivustolle.)

Agenda 2030:n toteutumista seurataan globaalilla tasolla. Tässä seurannassa keskeisessä asemassa on vuosittain järjestettävä YK:n korkean tason poliittinen foorumi (High-Level Political Forum, HLPF)(Linkki toiselle web-sivustolle.), joka arvioi maiden edistymistä kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanossa.

Miten tavoitteiden saavuttamisessa on edistytty?

Agenda 2030:n tavoitteiden toteutumista koskevan puoliväliarvion(Linkki toiselle web-sivustolle.) mukaan vain 15 prosentissa tavoitteista edistytään niin, että ne voidaan saavuttaa vuoteen 2030 mennessä. Loput tavoitteista etenevät hitaasti tai niiden saavuttamisessa on jopa menty taaksepäin.

Monissa tavoitteissa edistyttiin vuosina 2015-2019. Eteenpäin mentiin muun muassa äärimmäisen köyhyyden poistamisessa, äitiys- ja lapsikuolleisuuden vähentämisessä sekä puhtaan veden ja sähkön saamisessa yhä useamman ihmisen ulottuville.

Edistysaskeleet kuitenkin pääosin pysähtyivät vuonna 2020 alkaneen koronapandemian ja muiden kriisien seurauksena. Kriisit ovat heikentäneet erityisesti matalatuloisten ja alemman keskitulon maiden kehitysnäkymiä. Useat näiden maiden kehitysmittareista ovat kääntyneet huonompaan suuntaan.

Arvion mukaan kestävän kehityksen tavoitteet ovat kuitenkin yhä saavutettavissa, jos toimitaan päämäärätietoisesti. Vuoden 2023 kestävän kehityksen huippukokouksessa YK:n jäsenmaat sitoutuivat kestävän kehityksen vauhdittamiseen. Myös syyskuussa 2024 YK:n tulevaisuushuippukokouksessa sovitun tulevaisuussopimuksen pyrkimyksenä on kestävän kehityksen toimeenpanon tehostaminen konkreettisten sitoumusten ja toimien avulla.

Miten tavoitteiden rahoitus taataan?

Agenda 2030:n rahoituksesta ja muista toimeenpanokeinoista sovittiin vuonna 2015 Etiopian Addis Abebassa järjestetyssä huippukokouksessa(Linkki toiselle web-sivustolle.). Kyse on kerran 10 vuodessa järjestettävästä kehitysrahoituksen huippukokousten sarjasta (International Conference on Financing for Development), joka kutsutaan seuraavaksi koolle vuonna 2025 Espanjan Sevillassa.

Kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseen tarvittavan kehitysrahoituksen vuosittaisen vajeen on arvioitu olevan noin 4 000 miljardia euroa. Summa on kuitenkin vain murto-osa koko maailman sijoitusvarallisuudesta.

Vain pieni osa tarvittavasta rahoituksesta voidaan kattaa julkisella kehitysrahoituksella. Oleellista on kunkin maan vastuu omasta kehityksestään. Kehittyvien maiden oman taloudellisen pohjan vahvistaminen ja kansallisten voimavarojen lisääminen on tärkeää.

Keskeisiä toimia tässä työssä ovat esimerkiksi sitoutuminen verotuksen kehittämiseen, korruption vastaisiin toimiin ja laittomien rahavirtojen hillitsemiseen. Tärkeää on myös politiikkajohdonmukaisuus ja pyrkimys saada eri sektorien poliittiset päätökset toimimaan samansuuntaisesti kestävän kehityksen puolesta. Käytännön ratkaisuja voidaan tukea tieteen, teknologian, digitalisaation ja innovaatioiden avulla. Suomi painottaa yksityistä rahoitusta ja yksityisen sektorin ratkaisuja, sillä näillä on kasvava merkitys kestävän kehityksen edistämisessä.

Suomi tukee tavoitteiden toteutumista myös kehittyvissä maissa

Suomi pyrkii johdonmukaisesti tukemaan kestävän kehityksen edistämistä niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Suomen kehityspolitiikka pohjaa kestävän kehityksen tavoitteisiin.

Kehityspolitiikkamme painopistealueet edistävät tavoitteiden toteutumista. Suomi edistää kestävää kehitystä etenkin vahvuusalueillaan, joissa Suomella on erityistä osaamista, kuten naisten ja tyttöjen oikeuksien ja aseman parantaminen sekä koulutus. Suomi katsoo, että muun muassa tasa-arvon, inklusiivisen koulutuksen sekä teknologian, digitalisaation ja innovaatioiden edistämisellä on merkittävä rooli kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa.

Myös yleisellä ulko- ja turvallisuuspolitiikalla sekä kauppapolitiikalla pyritään edistämään kestävää kehitystä. Osana Euroopan unionia Suomi esimerkiksi edistää työtä koskevan lainsäädännön parantamista kaikkialla maailmassa ja huomioi kehittyville maille tärkeiden tuotteiden markkinoille pääsyn kansainvälisissä kauppaneuvotteluissa.

Miten Agenda 2030:n toimeenpano näkyy Suomessa?

Suomi on yksi Agenda 2030:n toimeenpanon edelläkävijöistä. Kansainvälisessä vertailussa(Linkki toiselle web-sivustolle.) Suomi on pitänyt ykkössijaa neljänä vuotena peräkkäin. Suomen vahvuuksia ovat koulutus ja osaaminen, yhteiskunnallinen vakaus, vahvat instituutiot ja laajasti eri toimijoita kokoava kestävän kehityksen toimeenpanon malli.

Kansainvälisestä vertailumenestyksestä huolimatta Suomella on kehitettävää muun muassa eriarvoistumisen ja ilmastonmuutoksen vastaisissa toimissa sekä kulutus- ja tuotantomallien saamisessa kestävämmälle tasolle. Myös sukupuolten tasa-arvossa on vielä tehtävää.

Suomessa Agenda 2030:n kansallisen toimeenpanon keskiössä on pääministerin johtama Kestävän kehityksen toimikunta. Se on toiminut keskeytyksettä yli 30 vuotta, mikä tekee siitä pisimpään maailmassa toimineen vastaavan toimikunnan. Toimikuntaan kuuluvat suomalaisen yhteiskunnan keskeiset toimijat, ja malli on saanut osallistavuudestaan paljon myönteistä huomiota maailmalla.

Toimintaohjelman toimeenpanosta laaditaan eduskunnalle Agenda 2030 -selonteko joka neljäs vuosi (2017, 2020, 2024). Selonteossa(Linkki toiselle web-sivustolle.) käydään läpi hallituksen toimet kunkin 17 kestävän kehityksen tavoitteen osalta sekä kotimaassa että kansainvälisesti ja kerrotaan keinoista, joilla tavoitteiden toteutumista seurataan ja arvioidaan.

Hallitus raportoi edistyksestä myös YK:lle. Suomi esittelee kolmannen kestävän kehityksen maaraporttinsa YK:ssa heinäkuussa 2025. Edellinen maaraportti(Linkki toiselle web-sivustolle.) esiteltiin vuonna 2020.

Miten kestävän kehityksen tavoitteet syntyivät?

Kansainvälisessä yhteisössä yleistyi 1980-luvun lopulla ajatus, että kestävä kehitys ei ole vain ympäristöllinen kysymys, vaan siihen liittyy myös sosiaalinen, taloudellinen ja kulttuurinen ulottuvuus.

Brasilian Rio de Janeiron ympäristö- ja kehityskonferenssissa allekirjoitettiin vuonna 1992 kolme kestävän kehityksen kannalta keskeistä kansainvälistä sopimusta: ilmastosopimus, biodiversiteettisopimus ja aavikoitumisen vastainen sopimus.

Ilmastosopimusta täydennettiin vuonna 1997 Kioton pöytäkirjalla, jonka hyväksyneet maat sitoutuivat vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään yhteensä viidellä prosentilla vuoden 1990 tasosta. Tämä vaatimus koski kuitenkin vain rikkaita teollisuusmaita ja pöytäkirjaa arvosteltiin kunnianhimon puutteesta.

Vuosituhannen vaihteessa maailman johtajat kokoontuivat jälleen sopimaan tulevaisuuden kehityksestä. Syntyi Vuosituhatjulistus, joka määritteli kahdeksan selkeää kehityspäämäärää eli vuosituhattavoitetta(Linkki toiselle web-sivustolle.) (Millennium development goals, MDG). Niiden saavuttamisen määräaika umpeutui vuonna 2015, jolloin oli tapahtunut paljon edistystä: esimerkiksi maailman köyhyys oli puolittunut vuoteen 1990 verrattuna ja yli kaksi miljardia ihmistä oli päässyt puhtaan juomaveden piiriin.

Kehitys ei kuitenkaan jakautunut tasaisesti. Haasteena oli myös se, että vuosituhattavoitteet keskittyivät pääosin kehittyviin maihin eivätkä ne ottaneet huomioon sitä kestämätöntä kehitystä, jota tapahtui myös kehittyneissä maissa. Jo ennen vuosituhattavoitteiden määräaikaa oli käynyt selväksi, että kestävän kehityksen edistämiseksi olisi tehtävä entistä enemmän töitä ja työhön olisi saatava mukaan myös muita toimijoita kuin valtioita.

Rio de Janeirossa järjestettiin vuonna 2012 jälleen huippukokous (Rio +20), jossa valtiot päättivät vuosituhattavoitteiden jälkeisten kehitystavoitteiden yhteisestä valmistelusta. Haluttiin laatia ohjelma, joka ottaisi kehittyvien maiden tarpeet aiempaa paremmin huomioon. Ohjelman tavoitteita muotoiltiin muun muassa kuuntelemalla laaja-alaisesti kansalaisten, asiantuntijoiden kuin valtioidenkin näkemyksiä. Syyskuussa 2015 New Yorkissa järjestetyssä huippukokouksessa YK:n jäsenmaat sopivat uudesta kestävän kehityksen toimintaohjelmasta, joka nimettiin Agenda 2030:ksi.

.

Tämän sivun sisällöstä vastaa