Kehityspolitiikka ja kehitysyhteistyö

02.04.2019

Kehityspolitiikka on tärkeä osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Kehitysyhteistyö on yksi keino toteuttaa sitä. Kehitysyhteistyön avulla miljoonilla ihmisillä on mahdollisuus parempaan elämään.

Agenda 2030 – kestävän kehityksen tavoitteet

YK:n jäsenmaat sopivat vuonna 2015 kestävän kehityksen toimintaohjelmasta, jonka tavoitteena on poistaa äärimmäinen köyhyys maailmasta ja turvata hyvinvointi ympäristölle kestävällä tavalla.

Maailma 2030

Maailma 2030 -sivusto kertoo YK:n kestävän kehityksen tavoitteista, Suomen kehitysyhteistyöstä ja ilmastonmuutokseen liittyvästä työstä.

Tutustu Kehitys-Utveckling-lehteen

Haluatko lukea lisää kansainvälisestä kehityspolitiikasta, kehitykseen liittyvistä ilmiöistä sekä kehitysmaiden arjesta? 

Etsitkö ohjeita kansalaisjärjestöjen hanketukeen tai tietoa muista kehitysyhteistyön rahoitusmuodoista?

Ulkoministeriö myöntää tukea esimerkiksi kansalaisjärjestöjen, valtion laitosten, korkeakoulujen ja yritysten kehitysmaissa toteutettaviin hankkeisiin.

Kehitysyhteistyöhön liittyvät ohjeet ja rahoitus
Kaikki tytöt kouluun

Kehitysyhteistyö tuottaa tuloksia

Suomi pyrkii siihen, että kehitysyhteistyöllä saadaan aikaan kestäviä tuloksia ja pitkän aikavälin vaikutuksia. Kehitys on monen tekijän summa. Kehitysyhteistyö on vain yksi väline muutoksen aikaansaamisessa.

Epäiletkö kehitysyhteistyövarojen väärinkäyttöä?

Sähköisen palvelumme kautta voit ilmoittaa, jos epäilet kehitysyhteistyövarojen väärinkäyttöä – esimerkiksi lahjontaa, kavallusta tai muuta avustuksen ehtojen vastaista menettelyä. Kaikki ilmoitukset käsitellään ulkoministeriössä tai siirretään muiden viranomaisten selvitettäväksi.

Tee ilmoitus

Ajankohtaista aiheesta

20.5.2020

Kestävää kehitystä ja demokratiaa ei ole ilman vapaata kansalaisyhteiskuntaa

Kansalaisyhteiskunnalla on ollut merkittävä rooli Suomen kehityksessä. Yhtä lailla järjestöjen työtä tarvitaan kehitysmaissa, sanoo kansalaisyhteiskuntayksikön ylitarkastaja Anu Ala-Rantala. Kolme kysymystä kehitysyhteistyöstä -sarjassa kysytään asiantuntijoilta heidän työnsä merkityksestä.
13.5.2020

Koronakriisi syventää epätasa-arvoa ja haavoittuvien ryhmien ahdinkoa

Koronakriisi vaikeuttaa erityisesti niiden ihmisten asemaa, joiden tilanne oli haavoittuva jo ennen pandemian alkamista. Tämä näkyy esimerkiksi Libanonissa, jossa asuu väestön kokoon suhteutettuna eniten pakolaisia maailmassa, sekä Etelä-Afrikassa, joka on yksi maailman epätasa-arvoisimmista yhteiskunnista.
8.5.2020

Evaluaatio: Suomen työ hauraissa maissa ja konfliktiympäristöissä on tuloksellista

Vaikka ulkoministeriön maaohjelmien merkitys hauraissa maissa ja olosuhteissa vaihtelee, niiden laatiminen tarjoaa mahdollisuuden vahvistaa Suomen kehitysyhteistyön sisäistä ja ulkoista johdonmukaisuutta.
6.5.2020

Seksuaali- ja lisääntymisterveys ja -oikeudet turvattava myös koronakriisin aikana

Pandemian seurauksena lähisuhdeväkivalta lisääntyy, äitiysterveys uhkaa vaarantua ja turvallisista ehkäisyvälineistä on pulaa. Naisten ja tyttöjen tarvitsemat terveyspalvelut tulee turvata myös kriisin aikana, painotetaan 59 maan yhteisessä kannanotossa.
4.5.2020

Koronakriisi uhkaa Nepalille elintärkeitä rahalähetyksiä – haastattelussa suurlähettiläs Pertti Anttinen

Koronakriisi vähentää siirtolaisten rahalähetyksiä kotimaihinsa. Nepalissa yli puolet kotitalouksista on riippuvaisia ulkomailta tehdyistä rahalähetyksistä ja rahalähetykset vastaavat yli neljäsosaa maan bruttokansantuotteesta. Haastattelimme Suomen Nepalin suurlähettilästä Pertti Anttista koronakriisin vaikutuksista rahalähetyksiin Nepalissa.