Itämeri-yhteistyö

Itämeren alueen yhteistyössä pyritään parantamaan meren ympäristön tilaa, mutta myös ratkaisemaan muita aluetta yhdistäviä ongelmia sekä lisäämään alueen hyvinvointia. Yhteistyötä tehdään esimerkiksi liikenneyhteyksien, energian, kaupan, talouden ja innovaatioiden sekä väestönsuojelun ja rikollisuuden torjunnan, terveyden, matkailun ja kulttuurin aloilla. Itämeren valtioiden neuvoston asioista hallituksessa vastaa ulkoministeri. Ulkoministeriön Itämeri-suurlähettiläs edustaa Suomea EU:n Itämeri-asioissa.

Itämeren arvo suomalaisille virkistäytymismielessä on mittaamaton. Kuva: Visit Finland

 

Suomi toteuttaa Itämeri-politiikkaansa laajassa yhteistyössä alueen valtioiden kanssa ja osallistuu aktiivisesti yhteistyöhön alueellisissa järjestöissä eri sektoreilla ja tasoilla.

Itämeren alue merkitsee Suomelle ja suomalaisille paljon. 90 prosenttia ulkomaankaupastamme kulkee meritse ja noin 40 prosenttia vientikaupastamme käydään Itämeren alueen maiden kanssa. Noin puolet Suomeen tulevista matkailijoista saapuu Itämeren maista ja suomalaiset matkustavat saman verran näihin maihin. Alueella käydään myös vilkasta opiskelija- ja kulttuurivaihtoa, ja työvoimaa liikkuu maiden välillä.

Itämeren alue muodostaa noin 90 miljoonan asukkaan markkinat ja se kuuluu korkeasti koulutettuine väestöineen Euroopan kärkeen.

Hallitusten välinen Itämeri-yhteistyö

Hallitusten välistä Itämeri-yhteistyötä tehdään pääosin seuraavien rakenteiden kautta:

  • Itämeren valtioiden neuvosto (CBSS). Siihen kuuluvat kaikki Itämeren rantavaltiot sekä Norja ja Islanti. 
  • EU:n Itämeri-strategia (EUSBSR) hyväksyttiin 2009 ensimmäisenä unionin makroalueellisena strategiana. Sen tavoitteena on meren pelastaminen, alueen yhdistäminen ja hyvinvoinnin lisääminen.

Hallitusten välisten verkostojen ohella Itämeri-strategian toteuttamiseen osallistuvat alueet ja kunnat sekä tutkimus- ja oppilaitokset, yritykset ja kansalaisjärjestöt. Yhteistyötä rahoitetaan EU:n aluekehitys- ja rajat ylittävistä ohjelmista.

EU:n Itämeri-strategian toteuttamista koordinoi Suomessa ulkoministeriön Itämeri-suurlähettiläs. Hän osallistuu jäsenmaiden kansallisten koordinaattorien yhteistoimintaan ja edustaa Suomea EU:n Itämeri-asioissa.

EU:n Itämeri-strategian toimintasuunnitelma uudistettiin 2015. Suomi koordinoi sen politiikka-aloista ravinnepäästöjen vähentämistä (”Nutri”), meriturvallisuutta (”Safe”) ja biotaloutta (”Bioeconomy”). Lisäksi Turun kaupunki koordinoi horisontaalista tointa ”Neighbours”, joka edistää yhteistyötä EU:n ulkopuolisten Itämeren maiden kanssa.

Suomen aloitteesta jo 1990-luvulla käynnistetty Pohjoinen ulottuvuus on EU:n, Venäjän, Norjan ja Islannin välinen yhteistyörakenne, joka koostuu ympäristö-, sosiaali- ja terveys-, liikenne ja logistiikka- sekä kulttuurikumppanuuksista, joiden piirissä toteutetaan käytännön yhteistyöhankkeita erityisesti Luoteis-Venäjällä. Niillä toteutetaan myös EU:n Itämeri-strategian tavoitteita. Pohjoisen ulottuvuuden politiikasta vastaa Suomessa ulkoministeriön itäosasto.

Itämeren ympäristönsuojelukomissio HELCOM on perustettu jo 1974. Sen päämaja on Helsingissä ja se keskittyy toimintasuunnitelmansa mukaisesti Itämeren ympäristöllisesti hyvän tilan saavuttamiseen vuoteen 2021 mennessä. Suomen HELCOM-valtuuskuntaa johtaa Suomessa ympäristöministeriö ja ulkoministeriön Itämeri-suurlähettiläs on sen jäsen.

Suomen tavoitteet Itämeri-yhteistyössä

Suomen Itämeri-politiikan painopisteet on linjattu vuonna 2017 annetussa valtioneuvoston periaatepäätöksessä Suomen Itämeren alueen strategiasta. Strategiassa määritellään, mihin suuntaan Suomi tahtoo lähitulevaisuudessa Itämeren aluetta kehittää kansainvälisesti, EU-politiikassa, alueellisessa yhteistyössä sekä omilla linjauksillaan ja toimillaan.

Valtioneuvoston kanslia asetti syksyllä 2016 Itämeri- ja meripolitiikan ohjausryhmän, jonka tehtävänä oli laatia strategia ja joka koordinoi Suomen Itämeri- ja meripolitiikkaa.

 

 

Tämän sivun sisällöstä vastaa