Suomen Itämeri-politiikka

Itämeren alueen yhteistyössä pyritään parantamaan meren ympäristön tilaa, mutta myös ratkaisemaan muita aluetta yhdistäviä ongelmia sekä lisäämään alueen hyvinvointia. Yhteistyötä tehdään esimerkiksi liikenneyhteyksien, energian, kaupan, talouden ja innovaatioiden sekä väestönsuojelun ja rikollisuuden torjunnan, terveyden, matkailun ja kulttuurin aloilla.

Suomi toteuttaa Itämeri-politiikkaansa laajassa yhteistyössä alueen valtioiden kanssa ja osallistuu aktiivisesti yhteistyöhön alueellisissa järjestöissä eri sektoreilla ja tasoilla.

Itämeren alue merkitsee Suomelle ja suomalaisille paljon. Valtaosa ulkomaankaupastamme kulkee meritse ja lähes 40 prosenttia vientikaupastamme käydään Itämeren alueen maiden kanssa. Noin puolet Suomeen tulevista matkailijoista saapuu Itämeren maista ja suomalaiset matkustavat saman verran näihin maihin. Alueella käydään myös vilkasta opiskelija- ja kulttuurivaihtoa, ja työvoimaa liikkuu maiden välillä.

Itämeren alue muodostaa noin 90 miljoonan asukkaan markkinat ja se kuuluu korkeasti koulutettuine väestöineen Euroopan kärkeen.

Itämeren alueen yhteistyörakenteet

Itämeren alueen yhteistyöllä on pitkät perinteet. Hallitusten välisen yhteistyön lisäksi yhteistyötä tehdään kattavasti ja monipuolisesti myös muilla tasoilla.

Hallitusten välinen yhteistyö

Hallitusten välistä Itämeri-yhteistyötä tehdään Pohjoismaiden ministerineuvoston, Itämeren valtioiden neuvoston (CBSS), Itämeren merellisen ympäristön suojelukomissio HELCOMin, Barentsin euroarktisen neuvoston (BEAC) sekä arktisen neuvoston puitteissa.  

Itämeren valtioiden neuvosto (CBSS) on vuonna 1992 perustettu hallitustenvälinen yhteistyöjärjestö, jonka jäseniä ovat Pohjoismaat, Baltian maat, Saksa, Puola ja Euroopan unioni.

Venäjä oli aiemmin CBSS:n jäsen, mutta Venäjän hyökättyä Ukrainaan 24.2.2022 muut jäsenet jäädyttivät sen osallistumisen. Tämän jälkeen Venäjä jäädytti itse ensin oman osallistumisensa ja lopulta erosi CBSS:sta 17.5.2022.

Suomessa ulkoministeriö koordinoi Itämeren valtioiden neuvostoon liittyvää työtä.

Itämeren merellisen ympäristön suojelukomissio HELCOM on perustettu jo 1974. Sen päämaja on Helsingissä ja se keskittyy Itämeren ympäristöllisesti hyvän tilan saavuttamiseen vuoteen 2030 mennessä. Suomen HELCOM-valtuuskuntaa johtaa Suomessa ympäristöministeriö ja ulkoministeriön Itämeri-suurlähettiläs on sen jäsen. Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022 HELCOMin osapuolet Venäjää lukuun ottamatta antoivat maaliskuussa 2022 yhteisjulistuksen, jolla HELCOMin toiminnan kerrottiin jäävän strategiselle tauolle. Strategista taukoa on sittemmin päätetty jatkaa toistaiseksi määrittelemättömäksi ajaksi.

Parlamenttitason yhteistyö

Parlamenttien tasolla Itämeri-yhteistyötä tehdään Pohjoismaiden neuvostossa sekä Itämeren parlamentaarikkokonferenssin (BSPC) puitteissa.

EU-tason yhteistyö

EU:n tasolla Itämeren alueen yhteistyörakenteita ovat EU:n Itämeri-strategia (EUSBSR)(Linkki toiselle web-sivustolle.) sekä Pohjoinen ulottuvuus.

EU:n Itämeri-strategia (EUSBSR) hyväksyttiin 2009 ensimmäisenä unionin makroalueellisena strategiana. Strategian tavoitteena on meren pelastaminen, alueen yhdistäminen ja hyvinvoinnin lisääminen.

Itämeri-strategian toteuttamiseen osallistuvat myös alueet ja kunnat sekä tutkimus- ja oppilaitokset, yritykset ja kansalaisjärjestöt. Yhteistyötä rahoitetaan EU:n aluekehitys- ja rajat ylittävistä ohjelmista.

EU:n Itämeri-strategian toteuttamista koordinoi Suomessa ulkoministeriön Itämeri-suurlähettiläs. Hän osallistuu jäsenmaiden kansallisten koordinaattorien yhteistoimintaan ja edustaa Suomea EU:n Itämeri-asioissa.

EU:n Itämeri-strategian toimintasuunnitelma uudistettiin 2020. Syksystä 2022 lähtien Turussa sijaitsevan Centrum Balticum -säätiön alla on toiminut Itämeren strategiapiste, Baltic Sea Strategy Point. Strategiapiste on Centrum Balticumin ja Hampurin kaupungin yhteinen, toistaiseksi voimassa oleva toiminto.

Venäjän helmikuussa 2022 aloittaman Ukrainaan kohdistuvan hyökkäyssodan myötä Venäjä on suljettu pois EUSBSR:n hankkeista.

Alueellisen ja paikallisen tason yhteistyö

Alueellisella ja paikallisella tasolla Itämeri-yhteistyötä tehdään muun muassa Itämeren alueiden verkoston (Baltic Sea States Subregional Co-operation BSSSC), Itämeren kaupunkien verkoston (Union of Baltic Cities, UBC) sekä Periferisten merellisten alueiden Itämeri-komission (Conference of Peripheral Maritime Regions Baltic Sea Commission) puitteissa.

Lisäksi Itämeri-yhteistyötä tekevät lukuisat toimijat yksityisestä sektorista yliopistoihin ja kansalaisjärjestöihin.

Suomen tavoitteet Itämeri-yhteistyössä

Suomen Itämeri-politiikan painopisteet on linjattu vuonna 2017 annetussa valtioneuvoston periaatepäätöksessä Suomen Itämeren alueen strategiasta. Strategiassa määritellään, mihin suuntaan Suomi tahtoo lähitulevaisuudessa Itämeren aluetta kehittää kansainvälisesti, EU-politiikassa, alueellisessa yhteistyössä sekä omilla linjauksillaan ja toimillaan.

Valtioneuvoston kanslia asetti syksyllä 2016 Itämeri- ja meripolitiikan ohjausryhmän, jonka tehtävänä oli laatia strategia ja joka koordinoi Suomen Itämeri- ja meripolitiikkaa(Linkki toiselle web-sivustolle.).