Suomen kehitysyhteistyö Mosambikissa

Mosambik on maailman köyhimpiä maita, joka kärsii yhä sisällissodan jälkeisestä poliittisesta, sotilaallisesta ja taloudellisesta epävakaudesta. Äärimmäinen köyhyys on vähentynyt, mutta yhä lähes puolet väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella. Mosambikissa on mittavat luonnonvarat, joiden hyödyntäminen on kuitenkin vasta käynnistymässä. Niiden arvioidaan tuottavan merkittäviä tuloja aikaisintaan kymmenen vuoden kuluttua. Suomi keskittää tukensa Mosambikin peruskoulutuksen kehittämiseen, demokratiakehityksen ja hallinnon vahvistamiseen sekä pienviljelijöiden ruokaturvan parantamiseen. Suomen suunniteltu tuki Mosambikille on 52 miljoonaa euroa vuosina 2016-2019.

Vuonna 2018 Mosambik oli sijalla 180 YK:n inhimillisen kehityksen indeksissä. Puolet kansasta on lukutaidotonta, 43 prosenttia alle 5-vuotiaista on kroonisesti aliravittuja ja yhteiskunnallinen eriarvoisuus kasvaa.

Mosambikin maaohjelma:

Country Strategy for Development Cooperation, Mozambique 2016-2019

 

Infograafi Mosambik

Kaupallinen yhteistyö

Kaupallis-taloudellisen yhteistyön kehittäminen perinteisen kehitysyhteistyön rinnalla on Suomen päätavoite toimikaudella 2016-2019. Suomi lisää yhteistyötä yksityissektorin toimijoiden kanssa. Kaupallista yhteistyötä edistetään myös kehitysyhteistyöinstrumenttien,erityisesti Finnpartnership- ja BEAM-ohjelmien avulla sekä  Finnfundin tuella.

Kansalaisjärjestöyhteistyö

Useat suomalaiset kansalaisjärjestöt tukevat Mosambikin yhteiskunnallista kehitystä yhteistyössä maan kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa.  Painopisteitä ovat  demokratiakehityksen vahvistaminen, ihmisoikeuksien edistäminen, hallinnon läpinäkyvyyden parantaminen, velkakestävyyden turvaaminen sekä  luonnonvarojen kestävä käyttö.

Tuloksia:

  • Useimmat opetussektorin tavoitteet on ylitetty, osin Suomen tuella. Lähes 90 prosenttia lapsista aloittaa peruskoulun. Kouluverkko on laajentunut, uusia kouluja on rakennettu myös maaseudulle, ja etenkin tytöt ovat hyötyneet siitä.

  • Tyttöjen koulunkäyntiprosentti noussut tasaisesti joka vuosi, ja tytöt myös päättävät koulunsa entistä useammin. Opettajia on saatu lisää ja koulutuksen alueellinen epätasa-arvo kaventunut.

  • Opettajakoulutuksen saaneita opettajia on selvästi enemmän kuin ennen. Opetuksen taso on edelleen hyvin heikko.

  • Äidinkielistä opetusta on lisätty, ja sitä pyritään asteittain laajentamaan koko maahan. Äidinkielisellä opetuksella on selkeä vaikutus oppimistuloksiin. Suomi on ajanut asiaa aktiivisesti ja rahoittanut opetusta.

  • Suomen tuella on tuotettu uutta tutkimustietoa köyhyydestä ja eriarvoisuudesta, yritystoiminnasta, kaivannaissektorin kehitysnäkymistä ja haasteista sekä työmarkkinoiden kehityksestä ja säällisten työpaikkojen synnystä tukemaan poliittista päätöksentekoa ja julkista keskustelua.

  • Suomi on tukenut riippumattoman tutkimuslaitoksen perustamista ja sen toiminnan vakiinnuttamista. Samalla on edistetty julkista keskustelua ajankohtaisista yhteiskunnallisista aiheista.

  • Suomen tuella on lisätty kansallisen ja provinssitason kansanedustajien osaamista kaivannaissektorin lainsäädäntöä ja kansainvälisiä käytäntöjä koskevissa asioissa. Parlamentti on lisännyt valvontaansa sektorilla ja nostanut esiin mm. ympäristö- ja ihmisoikeusongelmia.

  • Suomen tuella on kehitetty kansallisen tason ja provinssitason parlamenttien välistä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä.

  • Suomen tukemat hankkeet ovat parantaneet ruokaturvaa Sofalan ja Zambezian lääneissä. Vuosittaisten nälkäkuukausien määrä on laskenut neljästä nollaan Caian, Namacurran ja Nicoadalan piirikunnissa ja yhteen Maringuen piirikunnassa. ​​​​​​​

Riskien hallinta

Mosambikissa maaohjelman toteutuksen suurimmat riskit liittyvät valtion taloushallinnon puutteisiin ja korruptioon. Lisäksi riskinä on luonnonvarojen hyödyntämiseen sekä niistä  saatavien tulojen jakamiseen liittyvät ongelmat. Köyhyyden ja epätasa-arvon vähentäminen edellyttää hallituksen poliittista sitoutumista myös köyhiä väestönosia hyödyntävän talouspolitiikan toteuttamiseen.

Suomi pyrkii vahvistamaan maan tutkimuskapasiteettia sekä institutionaalista osaamista julkisen sektorin varainkäytön suunnitteluun ja seurantaan.  Suomen omaa rahoitusta ja hankkeita seurataan tarkasti. Myös äärimmäiset sääilmiöt, vuosittain toistuvat tuhoisat tulvat ja kuivuuskaudet, uhkaavat Mosambikin kestävää kehitystä.

Meneillään olevat ohjelmat

Opetus:

  • Tuki opetussektorin yhteisrahasto FASEn kautta 9 miljoonaa euroa vuodessa.

  • Tuki suomalaisten kansalaisjärjestöjen kautta 1 miljoona euroa

Vakiintunut demokratia ja hyvä hallinto:

  • Tutkimusyhteistyö Eduardo Monlanen yliopiston ja Mosambikin valtiovarainministeriön kanssa, 0,75 miljoonaa euroa vuodessa,

  • Taloudellisen ja sosiaalisen tutkimuksen instituutti (IESE), 0,5 miljoonaa euroa vuodessa.

  • Parlamentin valvontaroolin vahvistaminen luonnonvarojen hallinnassa NIMD-kansalaisjärjestön, Demo ry:n ja demokratiaa tukevan IMD-järjestön kanssa, 0,5 miljoonaa euroa vuodessa

  • Tuki Mosambikin vaaliviranomaisille vuoden 2019 vaalien läpinäkyvyyden ja uskottavuuden lisäämiseksi, tuki UNDP:n kautta, 0,75 miljoonaa euroa vuonna 2019

Monenkeskinen yhteistyö:

  • Suomi tukee Mosambikin taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä myös rahoittamalla YK-organisaatioiden sekä kansainvälisen rahoituslaitosten työtä. Keskeisimpiä kumppaneita ovat UNICEF, UNFPA, UN Women, UNDP ja WFP sekä Maailmanpankki ja Afrikan kehityspankki.

 

​​​​​​​

 

Tämän sivun sisällöstä vastaa