Suomen kehitysyhteistyö Ukrainassa
Suomen kahdenvälinen yhteistyö Ukrainassa suuntautuu opetuksen laadun parantamiseen, oikeusvaltioperiaatteen vahvistamiseen, energiaturvallisuuteen ja ilmastokestävyyden parantamiseen.
Suomi on tukenut Ukrainaa pitkäjänteisen kehitysyhteistyön keinoin vuodesta 2014 lähtien. Venäjän helmikuussa 2022 aloittaman hyökkäyksen jälkeen Suomen tukea on sekä lisätty että sopeutettu niin, että se vastaa akuuttiin hätään ja vahvistaa yhteiskuntaa sodan keskellä.
Ukraina on pyytänyt Suomelta tukea erityisesti opetuksen, ympäristön ja säteilyturvallisuuden välittömiin ja pidempiaikaisiin tarpeisiin. Ulkoministeriö valmistelee tukea yhteistyössä eri hallinnonalojen kanssa.
Ukrainan maaohjelman toteutukseen ja humanitaariseen työhön on vuonna 2024 varattu 58 miljoonaa euroa. Tämän myötä Ukraina on Suomen suurin kehitysyhteistyön kumppanimaa.
Vuosina 2014–2021 Suomen kokonaistuki Ukrainaan oli yli 70 miljoonaa euroa. Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen Suomi on tukenut Ukrainaa kehitysyhteistyön, humanitaarisen avun, materiaalituen ja puolustusmateriaalituen kautta yhteensä 3,1 miljardilla eurolla.
Suomen kehitysyhteistyö opetuksen laadun parantamiseksi ja oikeusvaltioperiaatteen vahvistamiseksi
Suomen kehitysyhteistyöllä parannetaan koulujen opetuskäytäntöjä ja -ympäristöjä, tehdään ammatillisesta koulutuksesta houkuttelevaa sekä tehostetaan eurooppalaisten oikeusvaltio-, demokratia- ja ihmisoikeusperiaatteiden toimeenpanoa.
Opetussektorin jatkotuen suunnittelu vuosille 2024-2027 on parhaillaan käynnissä.
Tavoite: Opetuksen laadun parantamiseen ja oikeusvaltioperiaatteen vahvistamiseen tähtäävät uudistukset onnistuvat
- Perus- ja toisen asteen opetuskäytännöt ja -ympäristöt paranevat
- Ammatillinen koulutus on aiempaa houkuttelevampi vaihtoehto sekä miehille että naisille
- Eurooppalaisten oikeusvaltio-, demokratia- ja ihmisoikeusperiaatteiden toimeenpano tehostuu
Meneillään olevat hankkeet ja ohjelmat
- Rahoitus Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin hankkeille Ukrainassa. Suomen tuki vuonna 2024 on 1,5 miljoonaa euroa.
- Euroopan neuvoston Ukraina-toimintaohjelma. Suomen tuki on 4 miljoonaa euroa vuosina 2024–2025.
- Ukrainan resilienssiä vahvistava kumppanuusrahasto. Suomen tuki on 4,3 miljoonaa euroa vuosille 2022–2024.
- Maailmanpankin PEACE-rahasto, jonka kautta tuetaan Ukrainan julkisen hallinnon ja koulujen työntekijöiden palkanmaksua sekä julkisen sektorin kykyä ylläpitää julkisia ja peruspalveluita. Suomen tuki rahastoille oli yhteensä 35 miljoonaa euroa vuosina 2022-2023.
- Maailmanpankin Ukrainan ja Moldovan tukiohjelma, jolla parannetaan Ukrainan hallinnon kykyä tarjota peruspalveluita. Ohjelman avulla korjataan keskeistä infrastruktuuria, toteutetaan politiikkareformeja sekä vauhditetaan pitkän aikavälin toipumista ja jälleenrakentamista keskeisillä sektoreilla.
- Suomi on toimittanut Ukrainan pyynnöstä väliaikaisia perheasuntoja kotinsa sodassa menettäneille ukrainalaisille sekä liikuteltavia majoitustiloja pelastushenkilöstön käyttöön.
Suomen kehitysyhteistyö energiaturvallisuuden ja ilmastokestävyyden parantamiseksi
Suomen kehitysyhteistyöllä tuetaan nykyaikaisia ilmastoystävällisiä energiaratkaisuja sekä parannetaan sääpalveluita ja katastrofiriskeihin liittyviä ennakkovaroitusjärjestelmiä. Venäjän hyökkäys on tuhonnut laajasti maan energiantuotantolaitoksia ja sähköverkkoa.
Ulkoministeriö ja ympäristöministeriö valmistelevat tukea ympäristösektorin välittömään ja pidempiaikaiseen tukeen. Suomi toimii Ukrainan rauhansuunnitelman ympäristötyöryhmän yhtenä puheenjohtajana.
Tavoite: Energiaturvallisuus kasvaa ja ilmastokestävyys paranee
- Energiatehokkaita ja uusiutuvaan energiaan nojaavia nykyaikaisia teknologioita ja ratkaisuja otetaan yhä laajemmin käyttöön
- Meteorologia- ja ydinturvallisuuspalvelut sekä katastrofiriskien vähentämiseen liittyvät mekanismit paranevat
- Mittaustekniikka sodan aiheuttamien ympäristötuhojen arvioimiseksi paranee sekä ympäristölainsäädäntö ja sen toimeenpano kehittyvät
Meneillään olevat hankkeet ja ohjelmat
-
Sodan tuhojen korjaaminen ja modernien, energiatehokkaiden ratkaisujen käyttöönotto pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö Nefcon hallinnoiman Green Recovery Programme for Ukraine –ohjelman kautta. Suomen tuki on 5 miljoonaa euroa vuosina 2023-2024.
-
Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin alueellinen Energiatehokkuus- ja ympäristökumppanuusrahasto Ukrainassa. Suomen tuki on 7,1 miljoonaa euroa vuosina 2021–2024.
-
Ilmatieteen laitoksen ja Ukrainan Hydrometeorologisen keskuksen meteorologian alan yhteistyö. Suomen tuki on 2,35 miljoonaa euroa vuosina 2022–2025.
-
Säteilyturvakeskuksen ja Ukrainan sekä pohjoismaisten säteilyturvaviranomaisten säteily- ja ydinturvallisuutta parantava yhteistyö. Suomen tuki yhteistyöhön on noin miljoona euroa vuosille 2023-25.
Maaohjelman tuloksia vuodelta 2023
Suomi on lisännyt merkittävästi tukeaan Ukrainalle sen jälkeen, kun Venäjä aloitti hyökkäyssodan maassa. Vuonna 2023 Suomi tuki Ukrainaa erityisesti sodan tuhojen korjaamisessa sekä julkisten peruspalveluiden, kuten koulutuksen, tuottamisessa. Ukrainalle myönnettiin EU:n ehdokasmaan asema kesäkuussa 2022, ja EU-johtajat päättivät avata liittymisneuvottelut joulukuussa 2023.
Vuoden aikana Suomi tuki Ukrainan hallinnon perustoimintoja Maailmanpankin kautta. Tämä vaikutti osaltaan siihen, että jopa 90 prosenttia Ukrainan kouluista pystyi jatkamaan toimintaansa. Ukrainan opetus- ja tiedeministeriö jatkoi koulu-uudistustaan. Suomen tuella uudistustyössä keskityttiin erityisesti opettajien ja rehtorien kouluttamiseen, uudistuksen tunnettuuden lisäämiseen opetusalan ammattilaisten ja kansalaisten keskuudessa sekä ammatilliseen koulutukseen ja opetussuunnitelmiin liittyvien standardien päivittämiseen. Opettajia ja oppikirjojen laatijoita koulutettiin uudistettujen periaatteiden mukaisesti, ja koulutettujen määrä ylitti sille asetetut tavoitteet. Vaikka oppisopimuskoulutusta tarjoavien ammatillisten oppilaitosten määrä väheni, opiskelijamäärä pysyi ennallaan. Tämä osoittaa, että ammatilliselle koulutukselle oli kysyntää työmarkkinoilla.
Loppuvuodesta 2023 Ukrainan ja Suomen säteilyturvaviranomaiset aloittivat yhteistyön säteily- ja ydinturvallisuuskapasiteetin parantamiseksi, ja Suomen ympäristökeskus ja Ilmatieteen laitos alkoivat valmistella hankkeita sodan aiheuttamien ympäristötuhojen korjaamiseksi yhdessä YK:n ympäristöohjelma UNEPin kanssa. Ilmatieteen laitoksen hankkeessa tuotettiin sodan ympäristövaikutuksia selvittävä tutkimus, ja loppuvuodesta toteutettiin viimeiset testit Ukrainan liittämiseksi eurooppalaiseen säävaroitusjärjestelmään.