Vientivalvonta
Kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnan tavoitteena on estää joukkotuhoaseiden leviäminen ja edistää suomalaisen teknologian vastuullista vientiä. Vientivalvontaa toteutetaan kansainvälisten sopimusten ja yhteistyön avulla. Suomessa vientivalvonnan lupaviranomainen on ulkoministeriö.
- Kaksikäyttötuotteiden määritelmä
- Kaksikäyttötuotteiden vienti
- Kansalliset vastuuviranomaiset
- Kaksikäyttötuotteiden vientivalvonta EU:ssa

Vientivalvonta kattaa lainsäädännön nojalla valvottavan kaksikäyttötuotteiden ja -teknologian viennin. Terrorismi ja uhka joukkotuhoaseiden leviämisestä on lisännyt asevalvonnan ohella myös tarvetta valvoa kaksikäyttötuotteiden vientiä.
Vientivalvonnalla pyritään edistämään suomalaisen teknologian vastuullista vientiä ja estää suomalaisen teknologian käyttö joukkotuhoaseiden kehittämiseen, epätoivottuun sotilaalliseen käyttöön, Suomen etujen vastaiseen käyttöön tai käyttöön, joka loukkaa ihmisoikeuksia.
Vientivalvonnan ansiosta suomalaiset yritykset saavat käyttöönsä muualla tuotettuja valvonnanalaisia tuotteita ja teknologiaa.
Kaksikäyttötuotteiden määritelmä
Kaksikäyttötuotteella tarkoitetaan Suomen lainsäädännössä sellaista tuotetta, teknologiaa, palvelua tai muuta hyödykettä, joka soveltuu normaalin siviilikäytön lisäksi myös sotilaallisiin tarkoituksiin tai joukkotuhoaseiden kehittämiseen.
Sillä tarkoitetaan myös sellaista tuotetta, jolla voidaan edistää yleistä sotilaallista toimintakykyä.
Kaksikäyttötuotteet voivat olla hyvin erilaisia, yleisesti korkean teknologian tuotteita, kuten ydinaineita, erityismateriaaleja ja niihin liittyviä laitteita, elektroniikkaa, eräitä tietokonelaitteita, tietoliikenne- ja tiedon suojauslaitteita sekä esimerkiksi antureita ja lasereita
Kaksikäyttötuotteiden vienti
Kaksikäyttötuotteiden viennillä tarkoitetaan valvonnanalaisten kaksikäyttötuotteiden vientiä EU:n ulkopuolelle. Vientiin tarvitaan lupa.
EU:n sisäisessä kaupassa tarvitaan lupa ainoastaan erittäin arkaluonteisille tuotteille, kuten ydinmateriaalille ja -laitteille.
Myös kauttakuljetus ja välitys ovat luvanvaraisia. Valvonta on kuitenkin rajoitettu vain sellaisiin tapauksiin, joissa on syytä olettaa joukkotuhoasekäyttöä.
Kansalliset vastuuviranomaiset
Suomessa kaksikäyttötuotteiden vientiä valvova lupaviranomainen on ulkoministeriö. Puolustustarvikkeiden vientilupaviranomainen on puolustusministeriö ja siviiliaseiden- ja patruunoiden vientilupaviranomainen Poliisihallitus.
Ulkoministeriö vastaa Suomen turvallisuuspoliittisista linjauksista kansainvälisten vientivalvontajärjestelyjen yleiskokouksissa. Ulkoministeriö myös vastaa Suomen osalta EU:n vientivalvontajärjestelmän hallinnoinnista.
Ulkoministeriön vientivalvonta-asioiden yksikkö palvelee yrityksiä kaikissa kaksikäyttötuotteiden vientivalvontaan liittyvissä kysymyksissä.
Kaksikäyttötuotteiden vientivalvonta EU:ssa
Euroopan unionissa kaksikäyttötuotteiden viennistä säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston (EU) asetuksella 2021/821(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan).
EU:n säädöksiin liittyvät tuotelistat vastaavat kansainvälisissä vientivalvontajärjestelyissä sovittuja luetteloita. Myös säädetyt menettelytavat ovat eri järjestelyissä sovittujen periaatteiden mukaisia, joskin EU on eräissä valvontamenettelyissä edennyt harmonisoinnissaan pidemmälle kuin kansainvälisesti on edellytetty.
Kansainvälisiä vientivalvontajärjestelyjä ovat
- tavanomaisten aseiden ja kaksikäyttötuotteiden vientivalvontajärjestely eli Wassenaarin järjestely(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan), WA
- kemiallisten ja biologisten tuotteiden valvontajärjestely eli Australian ryhmä(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan), AG
- ohjusteknologian valvontajärjestely MTCR (Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)
- sekä ydinalan valvontajärjestely NSG (Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)
Järjestelyissä koordinoidaan niihin osallistuvien maiden vientivalvontamenettelyjä ja valvonnanalaisten tuotteiden luetteloja, jotka Euroopan unionissa integroidaan osaksi unionin lainsäädäntöä.
Tämän sivun sisällöstä vastaa