Suomen suhteet ja kehitysyhteistyö Myanmarissa
Suomen kehitysyhteistyö Myanmarissa pyrkii edistämään rauhaa ja demokratian perusteita sekä turvaamaan lasten oikeutta ja mahdollisuuksia koulunkäyntiin. Suomi jatkaa ihmisoikeuksien ja sukupuolten välisen tasa-arvon edistämistä ja syrjinnän ehkäisemistä kaikissa toimissaan.
Oppilaita koulussa Yangonissa. Suomi edistää lasten mahdollisuutta opiskeluun poikkeusolojen keskellä. Tukea suunnataan kaikista heikoimmassa asemassa oleville lapsille mm. etnisillä ja konflikteista kärsivillä alueilla. Suomi tukee etnisten alueiden koulutuspalveluja, luostarikouluja ja yhteisölähtöisiä tapoja järjestää opetusta. Kuva: Liisa Takala.
Armeija kaappasi vallan Myanmarissa 1. helmikuuta vuonna 2021. Myanmar ehti ottaa demokratian askeleita vain reilun vuosikymmenen ajan 50 vuotta kestäneen edellisen sotilasvallan kauden jälkeen.
Vallankaappauksessa armeijan johto hajotti maan parlamentin ja pidätti vaaleissa valitut johtajat. Armeija ja poliisi ovat pidättäneet ja surmanneet mielenosoittajia ja sivullisia. Sotilashallinto on rajoittanut tiedonvälitystä ja tietoliikenneyhteyksiä.
Kansan vahva vastarinta ja laajat lakot ovat jatkuneet vallankaappauksesta lähtien. Valtataistelu jatkuu, ja väkivaltaisuudet ovat levinneet. Taistelut etnisten armeijoiden ja armeijan välillä ovat myös kiihtyneet maan eri osissa.
Kehitysyhteistyön toteuttaminen on vaikeutunut vallankaappauksen myötä. Kansainvälisten järjestöjen ja kansalaisjärjestöjen toimintatila on vahvasti kaventunut. Sotilasjuntta rajoittaa ja kontrolloi kansalaisyhteiskunnan toimintaa. Perinteisestä kehitysyhteistyöstä on jouduttu asteittain siirtymään ihmisten selviytymismahdollisuuksia parantavaan tukeen. Humanitaarisen avun tarve on kasvanut moninkertaiseksi vallankaappauksen myötä.
Myanmar on ollut Suomen kehitysyhteistyön kumppanimaa vuodesta 2012 lähtien. Nykyoloissa Suomi jatkaa kehitysyhteistyötä rajoitetusti. Tukea ohjataan rauhantyöhön sekä elämän perusedellytysten turvaamiseen. Erityisesti panostetaan lasten oikeuteen ja mahdollisuuksiin käydä koulua.
Suomen tuki Myanmarin ihmisille sotilasvallan aikana
Ennen sotilasvallankaappausta Suomen kehitysyhteistyön maaohjelman kautta ohjattava tuki oli noin 16 miljoonaa euroa vuodessa. Maaohjelma päätettiin lakkauttaa vuoden 2024 lopussa hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti. Myanmarin vallankaappauksen jälkeen Suomen tukea vähennettiin jo merkittävästi. Epävarman toimintaympäristön takia tilannetta arvioidaan jatkuvasti tuen tarkoituksenmukaisuuden ja perille menon varmistamiseksi. Maaohjelman päättymisen myötä rauhantuki supistuu ja opetussektorin tuki lakkaa nykyisten sopimuskausien lopussa.
Aikaisemmin siviilihallinnon kanssa yhteistyössä toteutettuja hankkeita ei jatkettu armeijan syrjäytettyä aikaisemman hallinnon. Tällä varmistetaan se, että mitään Suomen rahoitusta ei mene armeijan asettamalle sotilashallinnolle.
Kehitysyhteistyörahoitusta ei ohjata asevoimien hallinnoimaan valtionbudjettiin, eikä asevoimien asettamalle poikkeusajan hallinnolle. Suomen tuki Myanmarin ihmisille ohjautuu YK-järjestöjen ja muiden kansainvälisten toimijoiden sekä kansalaisjärjestöjen kautta.
Suomi tukee rauhan ja demokraattisen yhteiskunnan perusteita
Myanmar on kärsinyt maan sisäisistä aseellisista konflikteista jo yli 70 vuotta. Konfliktit ovat keskittyneet etnisten vähemmistöryhmien asuttamille maan reuna-alueille. Sotilasvallankaappauksen jälkeen levottomuudet levisivät ja tarve rauhanomaisten ratkaisujen löytämiselle koskee nyt koko maata.
Suomi edistää rauhantyötä ja demokratiaa ruohonjuuritasolla tukemalla esimerkiksi mediaa, kansalaisjärjestöjä ja nuorten ryhmiä, jotka edistävät rauhaa paikallistasolla. Kansalaisyhteiskunnalle annettava tuki ylläpitää sekä rauhan edistämiseen että demokratiaan liittyvää osaamista. Suomi tukee myös epävirallisia rauhankeskusteluja konfliktien eri osapuolten välillä.
Tavoite: Rauhantyö jatkuu
- Konfliktin osapuolten kapasiteetti ja valmius väkivallattomiin ratkaisuihin kasvaa
- Naisten ja nuorten mahdollisuudet osallistua rauhankeskusteluihin paranevat
- Paikallistasolla edistetään rauhanomaisia ratkaisuja yhteisöjohtoisilla rauhanaloitteilla
- Demokratialiikkeen kapasiteetti ja keinovalikoima vahvistuvat demokraattisen liittovaltiomallin rakentamiseksi
- Kansalaisyhteiskunnan toimijoita, ml. naisjärjestöjä, tuetaan toimintatilan ja -mahdollisuuksien ylläpitämiseksi ja vastuullisuusmekanismien säilyttämiseksi.
Suomi tukee elämän perusedellytysten, etenkin lasten koulunkäyntioikeuden ja -mahdollisuuksien, toteutumista
Suomi edistää lasten mahdollisuutta opiskeluun poikkeusolojen keskellä. Tukea suunnataan kaikista heikoimmassa asemassa oleville lapsille mm. etnisillä ja konflikteista kärsivillä alueilla. Suomi tukee etnisten alueiden koulutuspalveluja, luostarikouluja ja yhteisölähtöisiä tapoja järjestää opetusta.
Tavoite: Lasten oppimismahdollisuuksia turvataan poikkeusoloissa
- Oikeutta laadukkaaseen ja inklusiiviseen opetukseen edistetään
- Yhteisöjohtoiset koulutuksen tarjoajat tukevat jatkuvaa oppimista paikallistasolla
- Kouluttajat ja ohjaajat saavat pedagogista valmennusta inklusiiviseen ja monikieliseen koulutukseen
- Inklusiivista koulutus- ja oppimismateriaalia tuotetaan opettajien työn tueksi
Edellä kuvattujen kahden päätavoitteen eli rauhantyön ja opetuksen tuen lisäksi Suomi jatkaa tukea maaseudun elinkeinoille. Tuki kanavoidaan Shanin osavaltiossa kahviosuuskunnalle, joka takaa köyhille viljelijöille laillisen keinon toimeentuloon oopiumin viljelyn sijaan. Tavoitteena on, että maaseutuyhteisöjen ja -kotitalouksien omavaraisuus ja resilienssi vahvistuvat.
Maaohjelman tuloksia vuodelta 2023
Myanmarin väkivaltaisuudet jatkuivat läpi vuoden 2023, eikä maassa nähty selkeitä merkkejä konfliktin osapuolten halukkuudesta edetä kohti virallisia rauhanneuvotteluja. Sisäisten pakolaisten määrä kasvoi yli 2,6 miljoonaan, ja ihmisoikeustilanne oli erittäin huolestuttava. Toukokuussa tilanne heikkeni entisestään, kun maahan iski Mocha-sykloni. Vuoden lopulla 18 miljoonaa ihmistä tarvitsi humanitaarista apua.
Suomi tuki osallistavaa rauhanprosessia ja siirtymää kohti demokraattista liittovaltiomallia. Suomi rahoitti hankkeita, jotka pohjustivat tulevaa poliittista vuoropuhelua sekä vahvistivat kansalaisyhteiskuntaa ja demokratialiikettä. Esimerkiksi 4 600:aa väliaikaisten instituutioiden ja kansalaisyhteiskunnan edustajaa sai tukea toimiin, jotka edistivät liittovaltion ja demokratian rakentamista. Lisäksi 2 800 ihmistä osallistui neuvottelu- ja strategiakoulutukseen. Seitsemän etnistä osavaltiota ja yksi alue saivat tukea hallintorakenteidensa vahvistamiseen ja perustuslakiluonnoksien laadintaan.
Suomen rahoittama YK-ohjelma tavoitti yhteisöpohjaisten oppimiskeskusten ja kirjastojen kautta 147 000 lasta 165 kunnassa 11 osavaltiossa ja alueella. Ohjelman avulla koulutettiin lähes 4 400 yhteisöohjaajaa tukemaan lasten oppimista ja psykososiaalista hyvinvointia. Suomi tuki myös paikallisia koulutuksen tarjoajia, kuten etnisiä koulutusorganisaatioita, kansalaisjärjestöjä ja luostarikouluja, jotta ne pystyivät vastaamaan kasvaviin koulutustarpeisiin ja tarjoamaan äidinkieleen nojaavaa monikielistä koulutusta. Tuen avulla tavoitettiin 193 000 oppilasta ja lähes 14 000 opettajaa. Lisäksi opettajien ammatillista kehittymistä edistettiin verkkoseminaarien ja -kurssien avulla.
Suomi toimi Myanmarissa tiiviissä yhteistyössä muiden Pohjoismaiden kanssa niin sanotussa Nordic Housessa.
Suomen yhteistyökumppanit Myanmarissa
Suomi keskustelee aktiivisesti YK:n, EU:n, Pohjoismaiden, kansainvälisten järjestöjen sekä muiden avunantajien kanssa yhteisistä linjoista ja periaatteista. Erityisen tärkeää on sopia, kuinka Myanmarin sotilashallinnon suuntaan toimitaan ja samalla varmistaa, että sotilashallintoa ei millään muotoa oikeuteta.
Suomi tekee yhteistyötä vain luotettavien ja pitkäaikaisten maassa toimivien yhteistyökumppanien kanssa. Tukea voidaan jatkaa kansalaisjärjestöjen, YK:n ja muiden kehitystoimijoiden kautta, sikäli kun niiden toimintaedellytykset maassa säilyvät ja yhteisistä periaatteista on sovittu.
Lisäksi Suomen kehitysrahoitusta ohjautuu Myanmariin kansalaisyhteiskunnan ja humanitaarisen avun kautta. Kehitysyhteistyörahoitusta voidaan käyttää myös humanitaariseen avustustoimintaan.
