Suomen suhteet ja kehitysyhteistyö Myanmarissa

Suomen ja Myanmarin kahdenvälinen kehitysyhteistyön maaohjelma on päättynyt vuonna 2024. Suomen kehitysyhteistyö Myanmarissa on pyrkinyt edistämään rauhaa ja demokratian perusteita sekä turvaamaan lasten oikeutta ja mahdollisuuksia koulunkäyntiin. 

Oppilaita koulussa Yangonissa. Suomi on edistänyt lasten mahdollisuutta opiskeluun poikkeusolojen keskellä. Kuva: Liisa Takala.

Armeija kaappasi vallan Myanmarissa 1. helmikuuta vuonna 2021. Myanmar ehti ottaa demokratian askeleita vain reilun vuosikymmenen ajan 50 vuotta kestäneen edellisen sotilasvallan kauden jälkeen.

Vallankaappauksessa armeijan johto hajotti maan parlamentin ja pidätti vaaleissa valitut johtajat. Armeija ja poliisi ovat pidättäneet ja surmanneet mielenosoittajia ja sivullisia. Sotilashallinto on rajoittanut tiedonvälitystä ja tietoliikenneyhteyksiä.

Kansan vahva vastarinta ja laajat lakot ovat jatkuneet vallankaappauksesta lähtien. Valtataistelu jatkuu, ja väkivaltaisuudet ovat levinneet. Taistelut etnisten armeijoiden ja armeijan välillä ovat myös kiihtyneet maan eri osissa.

Kehitysyhteistyön toteuttaminen on vaikeutunut vallankaappauksen myötä. Kansainvälisten järjestöjen ja kansalaisjärjestöjen toimintatila on vahvasti kaventunut. Sotilasjuntta rajoittaa ja kontrolloi kansalaisyhteiskunnan toimintaa. Perinteisestä kehitysyhteistyöstä on jouduttu asteittain siirtymään ihmisten selviytymismahdollisuuksia parantavaan tukeen. Humanitaarisen avun tarve on kasvanut moninkertaiseksi vallankaappauksen myötä.

Myanmar on ollut Suomen kehitysyhteistyön kumppanimaa vuodesta 2012 lähtien. Nykyoloissa Suomi on jatkanut kehitysyhteistyötä rajoitetusti. Tukea on ohjattu rauhantyöhön sekä elämän perusedellytysten turvaamiseen. Erityisesti on panostettu lasten oikeuteen ja mahdollisuuksiin käydä koulua.

Suomen tuki Myanmarin ihmisille sotilasvallan aikana

Ennen sotilasvallankaappausta Suomen kehitysyhteistyön maaohjelman kautta ohjattava tuki oli noin 16 miljoonaa euroa vuodessa. Maaohjelma päätettiin lakkauttaa vuoden 2024 lopussa hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti. Myanmarin vallankaappauksen jälkeen Suomen tukea vähennettiin jo merkittävästi. Epävarman toimintaympäristön takia tilannetta arvioidaan jatkuvasti tuen tarkoituksenmukaisuuden ja perille menon varmistamiseksi. Maaohjelman päättymisen myötä rauhantuki supistuu ja opetussektorin tuki lakkaa nykyisten sopimuskausien lopussa. 

Aikaisemmin siviilihallinnon kanssa yhteistyössä toteutettuja hankkeita ei jatkettu armeijan syrjäytettyä aikaisemman hallinnon. Tällä varmistetaan se, että mitään Suomen rahoitusta ei mene armeijan asettamalle sotilashallinnolle.

Kehitysyhteistyörahoitusta ei ohjata asevoimien hallinnoimaan valtionbudjettiin, eikä asevoimien asettamalle poikkeusajan hallinnolle. Suomen tuki Myanmarin ihmisille ohjautuu YK-järjestöjen ja muiden kansainvälisten toimijoiden sekä kansalaisjärjestöjen kautta.

Suomi tukenut rauhan ja demokraattisen yhteiskunnan perusteita

Myanmar on kärsinyt maan sisäisistä aseellisista konflikteista jo yli 70 vuotta. Konfliktit ovat keskittyneet etnisten vähemmistöryhmien asuttamille maan reuna-alueille. Sotilasvallankaappauksen jälkeen levottomuudet levisivät ja tarve rauhanomaisten ratkaisujen löytämiselle koskee nyt koko maata.

Suomi on edistänyt rauhantyötä ja demokratiaa ruohonjuuritasolla tukemalla esimerkiksi mediaa, kansalaisjärjestöjä ja nuorten ryhmiä, jotka edistävät rauhaa paikallistasolla. Kansalaisyhteiskunnalle annettava tuki on ylläpitänyt sekä rauhan edistämiseen että demokratiaan liittyvää osaamista. Suomi on tukenut myös epävirallisia rauhankeskusteluja konfliktien eri osapuolten välillä.

Tavoite: Rauhantyö jatkuu

• Konfliktin osapuolten kapasiteetti ja valmius väkivallattomiin ratkaisuihin kasvaa
• Naisten ja nuorten mahdollisuudet osallistua rauhankeskusteluihin paranevat
• Paikallistasolla edistetään rauhanomaisia ratkaisuja yhteisöjohtoisilla rauhanaloitteilla
• Demokratialiikkeen kapasiteetti ja keinovalikoima vahvistuvat demokraattisen liittovaltiomallin rakentamiseksi 
• Kansalaisyhteiskunnan toimijoita, ml. naisjärjestöjä, tuetaan toimintatilan ja -mahdollisuuksien ylläpitämiseksi ja vastuullisuusmekanismien säilyttämiseksi.

Suomi on tukenut elämän perusedellytysten, etenkin lasten koulunkäyntioikeuden ja -mahdollisuuksien, toteutumista

Suomi on edistänyt lasten mahdollisuutta opiskeluun poikkeusolojen keskellä. Tukea on suunnattu kaikista heikoimmassa asemassa oleville lapsille mm. etnisillä ja konflikteista kärsivillä alueilla. Suomi on tukenut etnisten alueiden koulutuspalveluja, luostarikouluja ja yhteisölähtöisiä tapoja järjestää opetusta.

Tavoite: Lasten oppimismahdollisuuksia turvataan poikkeusoloissa

• Oikeutta laadukkaaseen ja inklusiiviseen opetukseen edistetään
• Yhteisöjohtoiset koulutuksen tarjoajat tukevat jatkuvaa oppimista paikallistasolla
• Kouluttajat ja ohjaajat saavat pedagogista valmennusta inklusiiviseen ja monikieliseen koulutukseen
• Inklusiivista koulutus- ja oppimismateriaalia tuotetaan opettajien työn tueksi

Edellä kuvattujen kahden päätavoitteen eli rauhantyön ja opetuksen tuen lisäksi Suomi on jatkanut tukea maaseudun elinkeinoille. Tuki on kanavoitu Shanin osavaltiossa kahviosuuskunnalle, joka takaa köyhille viljelijöille laillisen keinon toimeentuloon oopiumin viljelyn sijaan. Tavoitteena on ollut, että maaseutuyhteisöjen ja -kotitalouksien omavaraisuus ja resilienssi vahvistuvat.

Myanmarin maaohjelman tuloksia vuosilta 2021–2024

Ohjelmakauden alussa helmikuussa 2021 tapahtunut sotilasvallankaappaus suisti Myanmarin yhä syvenevään väkivaltaisuuksien kierteeseen. Neljän vuoden aikana taistelut olivat laajamittaisia, ja yli kolme miljoonaa ihmistä joutui siirtymään kotiseudultaan. Kauden päätyttyä noin 20 miljoonaa ihmistä – kolmasosa väestöstä – oli humanitaarisen avun tarpeessa, ja ihmisoikeustilanne oli heikko.

Suomi tuki ponnisteluja kohti osallistavaa rauhanprosessia ja siirtymää kohti demokraattista liittovaltiomallia rahoittamalla YK-järjestöjä ja kansalaisyhteiskuntaa. Tukea kohdennettiin muun muassa väliaikaisten demokraattisten instituutioiden ja etnisten järjestöjen valmiuksien vahvistamiseen. Liittovaltiokehitykseen ja demokratiaan liittyvissä hankkeissa tavoitettiin yli 14 000 henkilöä. Tukea annettiin myös perustuslakiluonnosten laadintaan kaikissa maan seitsemässä etnisessä osavaltiossa sekä kahdella valtaväestön asuttamalla alueella. Ohjelmakauden lopulla laaja joukko demokratiaa puolustavia vastarintatoimijoita sopi yhteisestä tiekartasta kohti liittovaltiodemokratiaa Suomen tukemassa prosessissa.

Suomi tuki lasten koulunkäynnin jatkumista konfliktin keskellä. Suomen avustamat hankkeet tavoittivat ohjelmakauden viimeisenä vuonna yhteensä yli 660 000 lasta ja nuorta. Lähes 350 000 oppijaa tavoitettiin paikallisten koulutuksen tarjoajien, kuten etnisten järjestöjen ja luostarikoulujen, avulla. Samalla tarjottiin koulutusta yli 15 000 opettajalle. Lisäksi yli 317 000 lasta tavoitettiin tukemalla yhteisöpohjaisia oppimiskeskuksia YK:n kautta.

Suomi toimi Myanmarissa tiiviissä yhteistyössä muiden Pohjoismaiden kanssa niin sanotussa Nordic Housessa, mikä vahvisti maiden yhteistä vaikuttavuutta.

Suomen yhteistyökumppanit Myanmarissa

Suomi keskustelee aktiivisesti YK:n, EU:n, Pohjoismaiden, kansainvälisten järjestöjen sekä muiden avunantajien kanssa yhteisistä linjoista ja periaatteista. Erityisen tärkeää on sopia, kuinka Myanmarin sotilashallinnon suuntaan toimitaan ja samalla varmistaa, että sotilashallintoa ei millään muotoa oikeuteta.

Suomi tekee yhteistyötä vain luotettavien ja pitkäaikaisten maassa toimivien yhteistyökumppanien kanssa. Tukea voidaan jatkaa kansalaisjärjestöjen, YK:n ja muiden kehitystoimijoiden kautta, sikäli kun niiden toimintaedellytykset maassa säilyvät ja yhteisistä periaatteista on sovittu.

Lisäksi Suomen kehitysrahoitusta ohjautuu Myanmariin kansalaisyhteiskunnan ja humanitaarisen avun kautta. Kehitysyhteistyörahoitusta voidaan käyttää myös humanitaariseen avustustoimintaan.