Suomen suhteet ja kehitysyhteistyö Myanmarissa

Suomen kehitysyhteistyö Myanmarissa pyrkii edistämään rauhaa ja demokratian perusteita sekä turvaamaan lasten oikeutta ja mahdollisuuksia koulunkäyntiin. Suomi jatkaa ihmisoikeuksien ja sukupuolten välisen tasa-arvon edistämistä ja syrjinnän ehkäisemistä kaikissa toimissaan.

Oppilaita koulussa Yangonissa. Suomi edistää lasten mahdollisuutta opiskeluun poikkeusolojen keskellä. Tukea suunnataan kaikista heikoimmassa asemassa oleville lapsille mm. etnisillä ja konflikteista kärsivillä alueilla. Suomi tukee etnisten alueiden koulutuspalveluja, luostarikouluja ja yhteisölähtöisiä tapoja järjestää opetusta. Kuva: Liisa Takala.

Armeija kaappasi vallan Myanmarissa 1. helmikuuta vuonna 2021. Myanmar ehti ottaa demokratian askeleita vain reilun vuosikymmenen ajan 50 vuotta kestäneen edellisen sotilasvallan kauden jälkeen.

Vallankaappauksessa armeijan johto hajotti maan parlamentin ja pidätti vaaleissa valitut johtajat. Sotilashallinto rajoittaa tiedonvälitystä ja tietoliikenneyhteyksiä. Armeija ja poliisi ovat pidättäneet ja surmanneet mielenosoittajia ja sivullisia.

Kansan vahva vastarinta ja laajat lakot ovat jatkuneet vallankaappauksesta lähtien. Valtataistelu jatkuu, ja väkivaltaisuudet ovat levinneet. Taistelut etnisten armeijoiden ja armeijan välillä ovat myös kiihtyneet.

Kehitysyhteistyön toteuttaminen on vaikeutunut vallankaappauksen myötä. Kansainvälisten järjestöjen ja kansalaisjärjestöjen toimintatila on kaventunut. Sotilasjuntta rajoittaa ja kontrolloi kansalaisyhteiskunnan toimintaa. Perinteisestä kehitysyhteistyöstä joudutaan siirtymään yhä enemmän ihmisten selviytymisen edellytysten tukemiseen. Humanitaarisen avun tarve on kasvanut moninkertaiseksi vallankaappauksen myötä.

Myanmar on ollut Suomen kehitysyhteistyön kumppanimaa vuodesta 2012 lähtien. Nykyoloissa Suomi jatkaa kehitysyhteistyötä rajoitetusti. Tukea ohjataan rauhantyöhön sekä elämän perusedellytysten turvaamiseen. Erityisesti panostetaan lasten oikeuteen ja mahdollisuuksiin käydä koulua.

Suomen tuki Myanmarin ihmisille sotilasvallan aikana

Ennen sotilasvallankaappausta Suomen kehitysyhteistyön maaohjelman kautta ohjattava tuki oli noin 16 miljoonaa euroa vuodessa. Vallankaappauksen myötä Suomen tukea vähennettiin väliaikaisesti merkittävästi. Epävarman toimintaympäristön takia tilannetta arvioidaan jatkuvasti tuen tarkoituksenmukaisuuden ja perille menon varmistamiseksi.

Aikaisemmin siviilihallinnon kanssa yhteistyössä toteutettuja hankkeita ei jatkettu armeijan syrjäytettyä aikaisemman hallinnon. Tällä varmistetaan se, että mitään Suomen rahoitusta ei mene armeijan asettamalle sotilashallinnolle.

Kehitysyhteistyörahoitusta ei ohjata asevoimien hallinnoimaan valtionbudjettiin, eikä asevoimien asettamalle poikkeusajan hallinnolle. Suomen tuki Myanmarin ihmisille ohjautuu YK-järjestöjen ja muiden kansainvälisten toimijoiden sekä kansalaisjärjestöjen kautta.

Suomi tukee rauhan ja demokraattisen yhteiskunnan perusteita

Myanmar on kärsinyt maan sisäisistä aseellisista konflikteista jo yli 70 vuotta. Konfliktit ovat keskittyneet etnisten vähemmistöryhmien asuttamille maan reuna-alueille. Sotilasvallankaappauksen jälkeen levottomuudet levisivät ja tarve rauhanomaisten ratkaisujen löytämiselle koskee nyt koko maata.

Suomi edistää rauhantyötä ja demokratiaa ruohonjuuritasolla tukemalla esimerkiksi mediaa, kansalaisjärjestöjä ja nuorten ryhmiä, jotka edistävät rauhaa paikallistasolla. Kansalaisyhteiskunnalle annettava tuki ylläpitää sekä rauhan edistämiseen että demokratiaan liittyvää osaamista. Suomi tukee myös epävirallisia rauhankeskusteluja konfliktien eri osapuolten välillä.

Tavoite: Rauhantyö jatkuu

• Konfliktin osapuolten kapasiteetti ja valmius väkivallattomiin ratkaisuihin kasvaa
• Naisten ja nuorten mahdollisuudet osallistua rauhankeskusteluihin paranevat
• Paikallistasolla edistetään rauhanomaisia ratkaisuja yhteisöjohtoisilla rauhanaloitteilla
• Demokratialiikkeen kapasiteetti ja keinovalikoima vahvistuvat demokraattisen liittovaltiomallin rakentamiseksi 
• Kansalaisyhteiskunnan toimijoita, ml. naisjärjestöjä, tuetaan toimintatilan ja -mahdollisuuksien ylläpitämiseksi ja vastuullisuusmekanismien säilyttämiseksi.

Suomi tukee elämän perusedellytysten, etenkin lasten koulunkäyntioikeuden ja -mahdollisuuksien, toteutumista

Suomi edistää lasten mahdollisuutta opiskeluun poikkeusolojen keskellä. Tukea suunnataan kaikista heikoimmassa asemassa oleville lapsille mm. etnisillä ja konflikteista kärsivillä alueilla. Suomi tukee etnisten alueiden koulutuspalveluja, luostarikouluja ja yhteisölähtöisiä tapoja järjestää opetusta.

Tavoite: Lasten oppimismahdollisuuksia turvataan poikkeusoloissa

• Oikeutta laadukkaaseen ja inklusiiviseen opetukseen edistetään
• Yhteisöjohtoiset koulutuksen tarjoajat tukevat jatkuvaa oppimista paikallistasolla
• Kouluttajat ja ohjaajat saavat pedagogista valmennusta inklusiiviseen ja monikieliseen koulutukseen
• Inklusiivista koulutus- ja oppimismateriaalia tuotetaan opettajien työn tueksi

Edellä kuvattujen kahden päätavoitteen eli rauhantyön ja opetuksen tuen lisäksi Suomi jatkaa tukea maaseudun elinkeinoille. Tuki kanavoidaan Shanin osavaltiossa kahviosuuskunnalle, joka takaa köyhille viljelijöille laillisen keinon toimeentuloon oopiumin viljelyn sijaan. Tavoitteena on, että maaseutuyhteisöjen ja -kotitalouksien omavaraisuus ja resilienssi vahvistuvat.

Maaohjelman tuloksia vuodelta 2022

Laajat väkivaltaisuudet jatkuivat Myanmarissa koko vuoden ajan. Helmikuussa 2021 tapahtuneen sotilasvallankaappauksen vuoksi tilanne oli edelleen hauras ja ennalta arvaamaton. Maansisäisten pakolaisten määrä kolminkertaistui ja ihmisoikeustilanne heikkeni. Vuoden aikana ei nähty selkeitä merkkejä siitä, että konfliktin osapuolet olisivat halukkaita etenemään kohti virallisia rauhanneuvotteluja.

Tukeakseen paluuta osallistavaan rauhanprosessiin ja tietä demokraattiseen liittovaltiomalliin, Suomi rahoitti hankkeita, joilla pohjustettiin tulevaa poliittista vuoropuhelua sekä vahvistettiin kansalaisyhteiskuntaa ja demokratialiikettä. Esimerkiksi 5 500 edustajaa väliaikaisista instituutioista ja kansalaisyhteiskunnasta osallistui uuden perustuslakiluonnoksen laadintaan, ja 2 900 edustajaa etnisistä järjestöistä, poliittisista puolueista ja kansalaisjärjestöistä sai neuvottelukoulutusta. Maanpaossa olevan varjohallituksen toimielimet hyötyivät laajasti Suomen rahoittamien hankkeiden tarjoamasta tuesta.

Varmistaakseen edellytyksiä turvallisiin, laadukkaisiin ja jatkuviin oppimismahdollisuuksiin, Suomi tuki paikallisten koulutuksen tarjoajien kapasiteetin vahvistamista, kuten etnisiä koulutuksen tarjoajia, kansalaisjärjestöjä ja luostarikouluja, jotta ne pystyvät vastaamaan kasvaviin koulutustarpeisiin ja tarjoamaan äidinkieleen nojaavaa monikielistä koulutusta. Tuen avulla tavoitettiin yli 200 000 oppilasta. Lisäksi opettajien ammatillista kehittymistä tuettiin verkkoseminaarien ja -kurssien avulla.

Suomen yhteistyökumppanit Myanmarissa

Suomi keskustelee aktiivisesti YK:n, EU:n, Pohjoismaiden, kansainvälisten järjestöjen sekä muiden avunantajien kanssa yhteisistä linjoista ja periaatteista. Erityisen tärkeää on sopia, kuinka Myanmarin sotilashallinnon suuntaan toimitaan ja samalla varmistaa, että sotilashallintoa ei millään muotoa oikeuteta.

Suomi tekee yhteistyötä vain luotettavien ja pitkäaikaisten maassa toimivien yhteistyökumppanien kanssa. Tukea voidaan jatkaa kansalaisjärjestöjen, YK:n ja muiden kehitystoimijoiden kautta, sikäli kun niiden toimintaedellytykset maassa säilyvät ja yhteisistä periaatteista on sovittu.

Lisäksi Suomen kehitysrahoitusta ohjautuu Myanmariin EU:n tukimuotojen, kansalaisyhteiskunnan ja humanitaarisen avun kautta. Kehitysyhteistyörahoitusta voidaan käyttää myös humanitaariseen avustustoimintaan.