Monenkeskinen yhteistyö

Kansainvälisessä kehityspolitiikassa Suomi on kokoaan merkittävämpi toimija. Tämä on monenkeskisen yhteistyön ansiota. Monenkeskistä kehitysyhteistyötä on esimerkiksi YK:n, kehitysrahoituslaitosten ja EU:n kautta toimiminen. 

Kansainvälisistä järjestöistä merkittävimpiä ovat YK eri alajärjestöineen sekä Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD. Kehitysrahoituslaitoksia ovat esimerkiksi Maailmanpankki, Aasian kehityspankki (AsDB) ja Afrikan kehityspankki (AfDB). Myös kansainvälinen vero-, ympäristö- ja ilmastoyhteistyö ovat osa monenkeskistä yhteistyötä. 

Monenkeskisten yhteistyökumppaneiden kautta kanavoidaan noin kolmannes ulkoministeriön hallinnoimista varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahoista. Muista kehitysyhteistyömenoista katetaan lisäksi Suomen osuus EU:n kehitysyhteistyöstä

Monenkeskinen yhteistyö on olennainen osa Suomen kehityspolitiikkaa

Monenkeskinen kehitysyhteistyö tarjoaa Suomelle tärkeän kanavan vaikuttaa kehitysrahoituksen suuntaamiseen ja kehittyvien maiden olojen parantamiseen. 

Suomi rahoittaa monenkeskisten toimijoiden työtä ja tekee niiden parissa paljon vaikuttamistyötä. Rahoitus muodostuu jäsenmaksuista ja yleisavustuksista, kehityspankkien ja ympäristö- ja ilmastorahastojen rahoitusosuuksista sekä temaattisesta ja alueellisesta tai maakohtaisesta tuesta. Yhdessä muiden jäsenmaiden kanssa Suomi vaikuttaa myös politiikkatasolla siihen, mihin varoja käytetään ja millä tavoin kestävän kehityksen tavoitteita edistetään maailmassa.

Monenkeskisellä kehitysyhteistyöllä on useita vahvuuksia. Sitä pystytään tehokkaasti tekemään maantieteellisesti laajalla alueella, ja sen piirissä on suuri määrä teemoja. Sillä on myös laaja rahoituspohja ja hyvä vaikuttavuus.

Poliittisen vaikuttamisen kanavia ovat muun muassa YK:n yleiskokous, YK:n talous- ja sosiaalineuvosto (Ecosoc)(Linkki toiselle web-sivustolle.), järjestöjen, rahastojen ja ohjelmien sekä rahoituslaitosten hallintoneuvostot ja johtokunnat, erilaiset kahdenväliset tapaamiset ja vierailut. Vaikuttamistyötä tehdään myös kehityspankkien lahjarahajärjestelyihin sekä ilmasto- ja ympäristörahastojen lisärahoitukseen ja pääoman korottamiseen liittyvissä neuvotteluissa.

Suomi osallistuu myös järjestöjen toimintatapojen kehittämiseen. Korostamme erityisesti toiminnan strategista suunnittelua, vaikuttavuutta, tehokkuutta, avoimuutta, koordinointia muiden toimijoiden kanssa sekä tulosten arviointia.

Monenkeskisten toimijoiden varainkäyttöä ja tavoitteiden saavuttamista seurataan tehokkaasti. Suomi on jäsenenä avunantajien Mopan-verkostossa (Multilateral Organizations Performance Assessment Network)(Linkki toiselle web-sivustolle.), joka arvioi kansainvälisten järjestöjen toiminnan tuloksia ja tehokkuutta.

Suomi  on merkittävä toimija tasa-arvoa edistävissä YK-järjestöissä

YK:n kautta maailman valtioilla oli keskeinen rooli uusien maailmanlaajuisten kestävän kehityksen tavoitteiden eli Agenda 2030:n laadinnassa. Näiden tavoitteiden saavuttamista arvioidaan vuosittain YK:ssa. 

Suomi panostaa erityisesti YK-järjestöihin, jotka edistävät sukupuolten välistä tasa-arvoa ja eriarvoisuuden vähentämistä:

YK:n tasa-arvojärjestö UN Women(Linkki toiselle web-sivustolle.). Suomi korostaa naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemistä sekä naisten roolia rauhanrakentamisessa, talouskehityksessä ja päätöksenteossa. Suomi on järjestön suurimpia ja vaikutusvaltaisimpia rahoittajia. Vuonna 2020 Suomen yleistuki UN Womenille on 19 miljoonaa euroa.

YK:n väestörahasto Unfpa(Linkki toiselle web-sivustolle.). Suomi painottaa aktiivista seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja -oikeuksiin liittyvää vaikuttamistyötä. Suomi kuuluu järjestön suurimpiin rahoittajiin. Vuonna 2020 Suomi yleistuki Unfpalle oli 33 miljoonaa euroa.

YK:n lastenrahasto Unicef(Linkki toiselle web-sivustolle.). Suomen painopisteitä ovat tyttöjen koulutus ja lastensuojelu. Vuonna 2017 Suomen yleistuki Unicefille oli seitsemän miljoonaa euroa.

Suomi tukee myös muun muassa YK:n kehitysohjelmaa (UNDP)(Linkki toiselle web-sivustolle.), YK:n ympäristöohjelmaa (UNEP(Linkki toiselle web-sivustolle.)), YK:n vammaisten oikeuksien ohjelmaa (UNPRPD)(Linkki toiselle web-sivustolle.) ja YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimistoa (OHCHR)(Linkki toiselle web-sivustolle.).

Kansainvälisellä yhteistyöllä torjutaan ympäristön tilan heikkenemistä ja ilmastonmuutosta

Suomi tukee kansainvälisten järjestöjen ja rahastojen ympäristö- ja ilmastotoimintaa. Tavoitteena on kehittää monenkeskistä ympäristö- ja ilmastoyhteistyötä sekä edistää alan kansainvälisten sopimusten, kuten Pariisin sopimuksen, toimeenpanoa.

Yhteistyöllä vahvistetaan kehittyvien maiden omia ympäristö- ja ilmastotoimia. Tämä on erityisen tärkeää maille, joilla on vähäiset hallinnolliset ja taloudelliset voimavarat. Erityisesti vähiten kehittyneet maat ja pienet kehittyvät saarivaltiot ovat myös kaikkein haavoittuvimpia ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Luonnonvarojen kestävällä hallinnalla ja käytöllä on todistetusti suuri merkitys kehitysmaiden rauhanomaisen kehityksen mahdollistajana ja edistäjänä.

Suomi tukee Vihreän ilmastorahasto GCF:n(Linkki toiselle web-sivustolle.) ja Pohjoismaisen kehitysrahaston(Linkki toiselle web-sivustolle.) kautta kehittyvien maiden vähähiilistä ja ilmastokestävää kehitystä. Maailmanlaajuinen ympäristörahasto GEF(Linkki toiselle web-sivustolle.) toimii useiden ympäristösopimusten virallisena rahoituskanavana. Sen toiminnassa Suomi painottaa tasa-arvonäkökulmaa ja yksityisen sektorin yhteistyön edistämistä. Ilmastonmuutokseen sopeutumista tuetaan muun muassa Climate Risk and Early Warning Systems(Linkki toiselle web-sivustolle.) -aloitteen ja Vähiten kehittyneiden maiden rahaston LDCF:n(Linkki toiselle web-sivustolle.) kautta.

Vero-oikeudenmukaisuutta monenkeskisellä yhteistyöllä

Kehittyvien maiden oman verotuskyvyn vahvistaminen edellyttää monenkeskistä yhteistyötä. Suomen työ keskittyy erityisesti Afrikkaan, jossa Suomi tukee monenkeskistä vertaistukea ja -oppimista muun muassa Afrikan verohallintojen yhteistyöfoorumin ATAFin(Linkki toiselle web-sivustolle.) ja Afrikan vero-oikeudenmukaisuusverkoston TJNA:n(Linkki toiselle web-sivustolle.) kautta. Verotuloja vähentävien laittomien rahavirtojen (IFF)(Linkki toiselle web-sivustolle.) karsiminen on ensimmäinen askel Afrikan oman verotuskyvyn vahvistamisessa, ja siksi se on prioriteetti Afrikan monenkeskisessä työssä(Linkki toiselle web-sivustolle.) sekä EU- ja AU-komissioiden verokumppanuudessa.

Myös Suomen tukema globaali monenkeskinen veroyhteistyö keskittyy pääosin Afrikkaan. Tähän kuuluu esimerkiksi Suomen tuki kaivannaisalan verovastuullisuutta edistävälle EITI-aloitteelle(Linkki toiselle web-sivustolle.), sitä seuraavalle kansalaisjärjestöverkostolle (PWYP)(Linkki toiselle web-sivustolle.) sekä UNDP:lle Verotarkastajat ilman rajoja -aloitteeseen (TIWB)(Linkki toiselle web-sivustolle.).

Kehityspankit tukevat köyhyyden vähentämistä

Kehityspankeiksikin kutsutut kehitysrahoituslaitokset ovat usean maan omistamia laitoksia, jotka tarjoavat kehittyville maille pehmeäehtoisia lainoja, lahjamuotoista tukea, pääomasijoituksia, takauksia ja teknistä apua. Niiden perustehtävä on köyhyyden vähentäminen ja kestävän kehityksen tukeminen. Lisäksi kehityspankit ovat merkittäviä ilmastorahoittajia, sillä 2840 prosenttia niiden rahoituksesta (pankista tai rahastosta riippuen) suuntautuu kehitysmaiden ilmastotoimien tukemiseen. 

Perinteisesti rahoitusta on kanavoitu kehittyvien maiden julkiselle sektorille. Lisääntyvässä määrin kehitysrahoituslaitokset tukevat nykyään myös yksityisen sektorin toimintaa. Rahoitusta suunnataan muun muassa yritysten toimintaedellytysten parantamiseen.

Syksyllä 2017 Suomi ja Maailmanpankkiryhmään kuuluva Kansainvälinen rahoitusyhtiö IFC perustivat yhteisen ilmastorahaston, joka tukee uusiutuvan ja puhtaan energian ratkaisuja sekä ilmastohankkeita kehitysmaissa.

Maailmanpankki on EU:n jälkeen suurin Suomen julkisen kehitysavun kanava. Suomessa päävastuu Maailmanpankkiasioissa on valtiovarainministeriöllä. Suomen edustaja hallintoneuvostossa on valtiovarainministeri. Varaedustajana toimii kehitysministeri. Lue lisää Maailmanpankista ja Suomen toiminnasta:

Suomi vaikuttaa rahastojen kautta

Suomi on mukana noin 40:ssä Maailmanpankin rahastossa. Tätä kutsutaan myös Trust fund -yhteistyöksi. Rahoitukseltaan mittavin on Afganistanin jälleenrakennukseen keskittynyt Afganistan Reconstruction Trust Fund. 

Muita Suomen rahoittamia rahastoja ovat muun muassa ihmisoikeuksiin keskittyvä Human Rights and Development Trust Fund (HRDT), Maailmanpankin asiantuntijarahasto DFSP, Digital Development Partnership (DDP) ja koulutussektoriin keskittyvä Foundational Learning Compact Trust Fund (FLC).

Suomi toimii aktiivisesti myös alueellisissa kehitysrahoituslaitoksissa eli Afrikan (AfDB)(Linkki toiselle web-sivustolle.), Aasian (AsDB)(Linkki toiselle web-sivustolle.) ja Latinalaisen Amerikan (IADB) kehityspankeissa(Linkki toiselle web-sivustolle.), Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankissa (EBRD)(Linkki toiselle web-sivustolle.) sekä Pohjoismaiden kehitysrahastossa (NDF)(Linkki toiselle web-sivustolle.) ja Kansainvälisessä maatalouden kehittämisrahastossa IFADissa(Linkki toiselle web-sivustolle.).

Kansainvälisissä rahoituslaitoksissa päätökset tehdään johtokunnissa. Niissä maat toimivat omien äänestysryhmiensä kautta. Esimerkiksi Maailmanpankissa Suomen kanssa samaan äänestysryhmään kuuluvat muut Pohjoismaat ja Baltian maat. Afrikan kehityspankissa Suomi toimii yhdessä Norjan, Ruotsin, Tanskan, Intian ja Irlannin kanssa, Aasian kehityspankissa taas Kanadan, Alankomaiden, Norjan, Ruotsin, Tanskan ja Irlannin kanssa. 

Suomi rahoittaa myös kahdenvälistä yhteistyötä kehitysrahoituslaitosten kanssa.

Helsinki on myös YK-kaupunki

YK on Suomen tärkeä kumppani digitaalisessa yhteistyössä ja innovaatioissa. Suomen tavoitteena on, että osaamista, teknologiaa ja innovaatioita hyödynnetään entistä paremmin kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Digitaalisuutta ja teknologisia ratkaisuja on tärkeää kehittää etenkin ihmisoikeuksien näkökulmasta. Tavoitteena on löytää ratkaisuja, jotka edistävät heikoimmassa asemassa olevien ryhmien oikeuksia ja hyvinvointia pitkällä aikavälillä.

Helsingissä toimii ja vaikuttaa myös moni YK-toimija. YK:n teknologiainnovaatioiden laboratorio UNTIL(Linkki toiselle web-sivustolle.) perustettiin vuonna 2018. UNTILin tavoitteena on ratkaista ongelmia YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. UNTIL toimii tiiviissä yhteistyössä yksityisen sektorin, kansalaisjärjestöjen ja korkeakoulujen kanssa.

Helsingissä toimii YK-yliopiston alainen taloudellista kehitystutkimusta tekevä UNU-WIDER-instituutti(Linkki toiselle web-sivustolle.). WIDER-instituutti edistää kestävää ja tasa-arvoista kehitystä tarjoamalla korkealaatuista taloustutkimusta poliittisen päätöksenteon tueksi.

Helsingissä toimii myös YK:n sopimussihteeristö Helcom (Itämeren suojelukomissio)(Linkki toiselle web-sivustolle.) sekä kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön IOM:n aluetoimisto(Linkki toiselle web-sivustolle.).

Suomalaisia osaajia maailmalle

Suomi on vuodesta 1965 rahoittanut kehitysyhteistyömäärärahoista apulaisasiantuntijoita ja vapaaehtoisia YK-järjestöjen ja kansainvälisten rahoituslaitosten palvelukseen. Ohjelman tavoitteena on vahvistaa YK:n toimintakykyä, kasvattaa suomalaisten kehitysyhteistyöosaajien määrää sekä erityisesti edistää suomalaisten rekrytoitumista kansainvälisiin järjestöihin.

Tämän sivun sisällöstä vastaa