Monenkeskinen yhteistyö

Kansainvälisessä kehityspolitiikassa Suomi on kokoaan merkittävämpi toimija. Tämä on monenkeskisen yhteistyön ansiota. Monenkeskistä kehitysyhteistyötä on esimerkiksi YK:n, kehitysrahoituslaitosten ja EU:n kautta toimiminen. 

 Unkarin ulkoministeri Péter Szijjártó ja Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto.
Unkarin ulkoministeri Péter Szijjártó ja Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto, 5.5.2021 Helsingissä. Kuva: UM

Kansainvälisistä järjestöistä merkittävimpiä ovat YK eri alajärjestöineen sekä Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD. Kehitysrahoituslaitoksia ovat esimerkiksi Maailmanpankki, Aasian kehityspankki (AsDB) ja Afrikan kehityspankki (AfDB). Myös kansainvälinen vero-, ympäristö- ja ilmastoyhteistyö ovat osa monenkeskistä yhteistyötä. 

Monenkeskisten yhteistyökumppaneiden kautta kanavoidaan noin kolmannes ulkoministeriön hallinnoimista varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahoista. Muista kehitysyhteistyömenoista katetaan lisäksi Suomen osuus EU:n kehitysyhteistyöstä

Monenkeskinen yhteistyö on olennainen osa Suomen kehityspolitiikkaa

Monenkeskinen kehitysyhteistyö tarjoaa Suomelle tärkeän kanavan vaikuttaa kehitysrahoituksen suuntaamiseen ja kehittyvien maiden olojen parantamiseen. 

Suomi rahoittaa monenkeskisten toimijoiden työtä ja tekee niiden parissa paljon vaikuttamistyötä. Rahoitus muodostuu jäsenmaksuista ja yleisavustuksista, kehityspankkien ja ympäristö- ja ilmastorahastojen rahoitusosuuksista sekä temaattisesta ja alueellisesta tai maakohtaisesta tuesta. Yhdessä muiden jäsenmaiden kanssa Suomi vaikuttaa myös politiikkatasolla siihen, mihin varoja käytetään ja millä tavoin kestävän kehityksen tavoitteita edistetään maailmassa.

Monenkeskisellä kehitysyhteistyöllä on useita vahvuuksia. Sitä pystytään tehokkaasti tekemään maantieteellisesti laajalla alueella, ja sen piirissä on suuri määrä teemoja. Sillä on myös laaja rahoituspohja ja hyvä vaikuttavuus.

Poliittisen vaikuttamisen kanavia ovat muun muassa YK:n yleiskokous, YK:n talous- ja sosiaalineuvosto (Ecosoc)(Linkki toiselle verkkosivustolle) (avautuu uuteen ikkunaan), järjestöjen, rahastojen ja ohjelmien sekä rahoituslaitosten hallintoneuvostot ja johtokunnat, erilaiset kahdenväliset tapaamiset ja vierailut. Vaikuttamistyötä tehdään myös kehityspankkien lahjarahajärjestelyihin sekä ilmasto- ja ympäristörahastojen lisärahoitukseen ja pääoman korottamiseen liittyvissä neuvotteluissa.

Suomi osallistuu myös järjestöjen toimintatapojen kehittämiseen. Korostamme erityisesti toiminnan strategista suunnittelua, vaikuttavuutta, tehokkuutta, avoimuutta, koordinointia muiden toimijoiden kanssa sekä tulosten arviointia.

Monenkeskisten toimijoiden varainkäyttöä ja tavoitteiden saavuttamista seurataan tehokkaasti. Suomi on jäsenenä avunantajien Mopan-verkostossa (Multilateral Organizations Performance Assessment Network)(Linkki toiselle verkkosivustolle) (avautuu uuteen ikkunaan), joka arvioi kansainvälisten järjestöjen toiminnan tuloksia ja tehokkuutta.

Suomi  on merkittävä toimija tasa-arvoa edistävissä YK-järjestöissä

YK:n kautta maailman valtioilla oli keskeinen rooli uusien maailmanlaajuisten kestävän kehityksen tavoitteiden eli Agenda 2030:n laadinnassa. Näiden tavoitteiden saavuttamista arvioidaan vuosittain YK:ssa. 

Suomi panostaa erityisesti YK-järjestöihin, jotka edistävät sukupuolten välistä tasa-arvoa ja eriarvoisuuden vähentämistä:

YK:n tasa-arvojärjestö UN Women(Linkki toiselle verkkosivustolle) (avautuu uuteen ikkunaan). Suomi korostaa naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemistä sekä naisten roolia rauhanrakentamisessa, talouskehityksessä ja päätöksenteossa. Suomi on järjestön suurimpia ja vaikutusvaltaisimpia rahoittajia. Vuonna 2020 Suomen yleistuki UN Womenille on 19 miljoonaa euroa.

YK:n väestörahasto Unfpa(Linkki toiselle verkkosivustolle) (avautuu uuteen ikkunaan). Suomi painottaa aktiivista seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja -oikeuksiin liittyvää vaikuttamistyötä. Suomi kuuluu järjestön suurimpiin rahoittajiin. Vuonna 2020 Suomi yleistuki Unfpalle oli 33 miljoonaa euroa.

YK:n lastenrahasto Unicef(Linkki toiselle verkkosivustolle) (avautuu uuteen ikkunaan). Suomen painopisteitä ovat tyttöjen koulutus ja lastensuojelu. Vuonna 2017 Suomen yleistuki Unicefille oli seitsemän miljoonaa euroa.

Suomi tukee myös muun muassa YK:n kehitysohjelmaa (UNDP)(Linkki toiselle verkkosivustolle) (avautuu uuteen ikkunaan), YK:n ympäristöohjelmaa (UNEP(Linkki toiselle verkkosivustolle) (avautuu uuteen ikkunaan)), YK:n vammaisten oikeuksien ohjelmaa (UNPRPD)(Linkki toiselle verkkosivustolle) (avautuu uuteen ikkunaan) ja YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimistoa (OHCHR)(Linkki toiselle verkkosivustolle) (avautuu uuteen ikkunaan).

Kansainvälisellä yhteistyöllä torjutaan ympäristön tilan heikkenemistä ja ilmastonmuutosta

Suomi tukee kansainvälisten järjestöjen ja rahastojen ympäristö- ja ilmastotoimintaa. Tavoitteena on kehittää monenkeskistä ympäristö- ja ilmastoyhteistyötä sekä edistää alan kansainvälisten sopimusten, kuten Pariisin sopimuksen, toimeenpanoa.

Yhteistyöllä vahvistetaan kehitysmaiden omia ympäristö- ja ilmastotoimia. Tämä on erityisen tärkeää maille, joilla on vähäiset hallinnolliset ja taloudelliset voimavarat. Erityisesti vähiten kehittyvät maat ja pienet kehittyvät saarivaltiot ovat myös kaikkein haavoittuvimpia ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Luonnonvarojen kestävällä hallinnalla ja käytöllä on todistetusti suuri merkitys kehitysmaiden rauhanomaisen kehityksen mahdollistajana ja edistäjänä.

Suomi tukee Vihreän ilmastorahasto GCF:n(Linkki toiselle verkkosivustolle) (avautuu uuteen ikkunaan) ja Pohjoismaisen kehitysrahaston(Linkki toiselle verkkosivustolle) kautta kehitysmaiden vähähiilistä ja ilmastokestävää kehitystä. Maailmanlaajuinen ympäristörahasto GEF(Linkki toiselle verkkosivustolle) (avautuu uuteen ikkunaan) toimii useiden ympäristösopimusten virallisena rahoituskanavana. Sen toiminnassa Suomi painottaa tasa-arvonäkökulmaa ja yksityisen sektorin yhteistyön edistämistä. Ilmastonmuutokseen sopeutumista tuetaan muun muassa Climate Risk and Early Warning Systems(Linkki toiselle verkkosivustolle) -aloitteen ja Vähiten kehittyneiden maiden rahaston LDCF:n(Linkki toiselle verkkosivustolle) kautta

Vero-oikeudenmukaisuutta monenkeskisellä yhteistyöllä

Kehitysmaiden oman verotuskyvyn vahvistaminen edellyttää monenkeskistä yhteistyötä. Suomen työ keskittyy erityisesti Afrikkaan, jossa Suomi tukee monenkeskistä vertaistukea ja -oppimista muun muassa Afrikan verohallintojen yhteistyöfoorumin ATAFin(Linkki toiselle verkkosivustolle) ja Afrikan vero-oikeudenmukaisuusverkoston TJNA:n(Linkki toiselle verkkosivustolle) kautta. Verotuloja vähentävien laittomien rahavirtojen (IFF(Linkki toiselle verkkosivustolle)) karsiminen on ensimmäinen askel Afrikan oman verotuskyvyn vahvistamisessa, ja siksi se on prioriteetti Afrikan monenkeskisessä työssä(Linkki toiselle verkkosivustolle) sekä EU- ja AU-komissioiden verokumppanuudessa.

Myös Suomen tukema globaali monenkeskinen veroyhteistyö keskittyy pääosin Afrikkaan. Tähän kuuluu esimerkiksi Suomen tuki kaivannaisalan verovastuullisuutta edistävälle EITI-aloitteelle(Linkki toiselle verkkosivustolle), sitä seuraavalle kansalaisjärjestöverkostolle (PWYP(Linkki toiselle verkkosivustolle)) sekä UNDP:lle Verotarkastajat ilman rajoja -aloitteeseen (TIWB(Linkki toiselle verkkosivustolle)).

Kehityspankit tukevat köyhyyden vähentämistä

Kehityspankeiksikin kutsutut kehitysrahoituslaitokset ovat usean maan omistamia laitoksia, jotka tarjoavat kehitysmaille pehmeäehtoisia lainoja, lahjamuotoista tukea, pääomasijoituksia, takauksia ja teknistä apua. Niiden perustehtävä on köyhyyden vähentäminen ja kestävän kehityksen tukeminen. Lisäksi kehityspankit ovat merkittäviä ilmastorahoittajia, sillä 28-40 prosenttia niiden rahoituksesta (pankista tai rahastosta riippuen) suuntautuu kehitysmaiden ilmastotoimien tukemiseen. 

Perinteisesti rahoitusta on kanavoitu kehitysmaiden julkiselle sektorille. Lisääntyvässä määrin kehitysrahoituslaitokset tukevat nykyään myös yksityisen sektorin toimintaa. Rahoitusta suunnataan muun muassa yritysten toimintaedellytysten parantamiseen.

Syksyllä 2017 Suomi ja Maailmanpankkiryhmään kuuluva Kansainvälinen rahoitusyhtiö IFC perustivat yhteisen ilmastorahaston, joka tukee uusiutuvan ja puhtaan energian ratkaisuja sekä ilmastohankkeita kehitysmaissa.

Maailmanpankki on EU:n jälkeen suurin Suomen julkisen kehitysavun kanava. Suomessa päävastuu Maailmanpankkiasioissa on valtiovarainministeriöllä. Suomen edustaja hallintoneuvostossa on valtiovarainministeri. Varaedustajana toimii kehitysministeri. Lue lisää Maailmanpankista ja Suomen toiminnasta:

Suomi vaikuttaa rahastojen kautta

Suomi on mukana noin 40:ssä Maailmanpankin rahastossa. Tätä kutsutaan myös Trust fund -yhteistyöksi. Rahoitukseltaan mittavin on Afganistanin jälleenrakennukseen keskittynyt Afganistan Reconstruction Trust Fund. 

Muita Suomen rahoittamia rahastoja ovat muun muassa ihmisoikeuksiin keskittyvä Human Rights and Development Trust Fund (HRDT), Maailmanpankin asiantuntijarahasto DFSP, Digital Development Partnership (DDP) ja koulutussektoriin keskittyvä Foundational Learning Compact Trust Fund (FLC).

Suomi toimii aktiivisesti myös alueellisissa kehitysrahoituslaitoksissa eli Afrikan (AfDB)(Linkki toiselle verkkosivustolle) (avautuu uuteen ikkunaan), Aasian (AsDB)(Linkki toiselle verkkosivustolle) (avautuu uuteen ikkunaan) ja Latinalaisen Amerikan (IADB) kehityspankeissa(Linkki toiselle verkkosivustolle) (avautuu uuteen ikkunaan), Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankissa (EBRD)(Linkki toiselle verkkosivustolle) (avautuu uuteen ikkunaan) sekä Pohjoismaiden kehitysrahastossa (NDF)(Linkki toiselle verkkosivustolle) (avautuu uuteen ikkunaan) ja Kansainvälisessä maatalouden kehittämisrahastossa IFADissa(Linkki toiselle verkkosivustolle) (avautuu uuteen ikkunaan).

Kansainvälisissä rahoituslaitoksissa päätökset tehdään johtokunnissa. Niissä maat toimivat omien äänestysryhmiensä kautta. Esimerkiksi Maailmanpankissa Suomen kanssa samaan äänestysryhmään kuuluvat muut Pohjoismaat ja Baltian maat. Afrikan kehityspankissa Suomi toimii yhdessä Norjan, Ruotsin, Tanskan, Intian ja Irlannin kanssa, Aasian kehityspankissa taas Kanadan, Alankomaiden, Norjan, Ruotsin, Tanskan ja Irlannin kanssa. 

Suomi rahoittaa myös kahdenvälistä yhteistyötä kehitysrahoituslaitosten kanssa.

Helsinki on myös YK-kaupunki

YK on Suomen tärkeä kumppani digitaalisessa yhteistyössä ja innovaatioissa. Suomen tavoitteena on, että osaamista, teknologiaa ja innovaatioita hyödynnetään entistä paremmin kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Digitaalisuutta ja teknologisia ratkaisuja on tärkeää kehittää etenkin ihmisoikeuksien näkökulmasta. Tavoitteena on löytää ratkaisuja, jotka edistävät heikoimmassa asemassa olevien ryhmien oikeuksia ja hyvinvointia pitkällä aikavälillä.

Helsingissä toimii ja vaikuttaa myös moni YK-toimija. YK:n teknologiainnovaatioiden laboratorio UNTIL(Linkki toiselle verkkosivustolle) perustettiin vuonna 2018. UNTILin tavoitteena on ratkaista ongelmia YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. UNTIL toimii tiiviissä yhteistyössä yksityisen sektorin, kansalaisjärjestöjen ja korkeakoulujen kanssa.

YK:n projektipalvelujen toimiston (UNOPS) vaikuttavuussijoittamisen ohjelma(Linkki toiselle verkkosivustolle) (Sustainable Infrastructure Impact Investments Office, S3I) ja sen alainen UNOPSin globaali innovaatio- ja teknologiaohjelma ovat myös siirtyneet Helsinkiin. Vaikuttavuussijoitusohjelmassa keskitytään suuriin infrastruktuurihankkeisiin kehittyvissä maissa kolmella sektorilla: uusiutuvassa energiassa, edullisessa asumisessa sekä terveysinfrastruktuurin kehittämisessä.

Helsingissä toimii YK-yliopiston alainen taloudellista kehitystutkimusta tekevä UNU-WIDER-instituutti(Linkki toiselle verkkosivustolle). WIDER-instituutti edistää kestävää ja tasa-arvoista kehitystä tarjoamalla korkealaatuista taloustutkimusta poliittisen päätöksenteon tueksi.

Helsingissä toimii myös YK:n sopimussihteeristö Helcom(Linkki toiselle verkkosivustolle) (Itämeren suojelukomissio) sekä kansainvälisen siirtolaisuusjärjestö IOM:n aluetoimisto(Linkki toiselle verkkosivustolle).

Suomalaisia osaajia maailmalle

Suomi on vuodesta 1965 rahoittanut kehitysyhteistyömäärärahoista apulaisasiantuntijoita ja vapaaehtoisia YK-järjestöjen ja kansainvälisten rahoituslaitosten palvelukseen. Ohjelman tavoitteena on vahvistaa YK:n toimintakykyä, kasvattaa suomalaisten kehitysyhteistyöosaajien määrää sekä erityisesti edistää suomalaisten rekrytoitumista kansainvälisiin järjestöihin.

 

Tämän sivun sisällöstä vastaa