Suomen kansainvälinen ihmisoikeuspolitiikka

Suomi vahvistaa monenkeskistä sääntöpohjaista järjestelmää ja yhteistyötä sekä toimii globaalisti kansainvälisen oikeuden, demokratian ja ihmisoikeuksien vahvistamiseksi. Suomi puolustaa ihmisoikeuksien yleismaailmallisuutta ja kansainvälisoikeudellista sitovuutta. Suomi korostaa sekä kansalais- ja poliittisten oikeuksien että taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien keskinäistä täydentävyyttä.

Etiopialaiset peruskouluoppilaat viittovat inklusiivisen opetuksen resurssikeskuksessa Addis Abebassa. Kuva: Korpinen Pia / Suomen suurlähetystö Addis Abeba.

Suomi puolustaa ihmisoikeuksien yleismaailmallisuutta ja oikeudellista sitovuutta sekä edistää perus- ja ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen toteutumista. Suomi tähdentää yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja osallistumisoikeuksien vahvistamista. Ihmisoikeusloukkauksista ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden loukkauksista seuraa vastuuvelvollisuus. Suomi edistää kansainvälisen ihmisoikeuspolitiikkansa tavoitteita osana EU:ta, kahdenvälisesti ja monenkeskisillä foorumeilla.

Kansainvälisesti Suomi painottaa muun muassa naisten, tyttöjen, vammaisten henkilöiden, alkuperäiskansojen ja sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen sekä muiden erityisen haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden oikeuksien edistämistä ja puolustamista. Suomi tukee kansalaisyhteiskunnan ja ihmisoikeuspuolustajien toimintamahdollisuuksia. Suomi myös hyödyntää yhteistyötä kansalaisjärjestöjen kanssa ulko- ja turvallisuuspoliittisten tavoitteiden edistämisessä.

Suomi arvostaa ihmisoikeuspuolustajien työtä. YK:n ihmisoikeuspuolustajia koskevan julistuksen mukaan ihmisoikeuspuolustaja on kuka tahansa, joka yksin tai yhdessä muiden kanssa edistää ihmisoikeuksia rauhanomaisesti. Ulkoministeriö on julkaissut ohjeet ihmisoikeuspuolustajien tukemiseksi ja suojelemiseksi. Ohjeiden keskeinen viesti on rohkaista ja kannustaa koko ulkoasiainhallinnon henkilöstöä aktiiviseen yhteistyöhön ihmisoikeuspuolustajien kanssa. Suomi pyrkii saamaan ihmisoikeuspuolustajien äänen kuuluviin myös kansainvälisillä areenoilla.

• Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko (valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto)

• Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteko (valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto)

• Valtioneuvoston tiedonanto yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä suomalaisessa yhteiskunnassa (valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto)

• Tuemme yhdessä ihmisoikeuspuolustajia : Suomen ulkoasiainhallinnon ohjeet (valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto)

• YK:n julistus yksilöiden, ryhmien ja yhteiskunnan toimijoiden oikeudesta ja velvollisuudesta edistää ja suojella yleismaailmallisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia ja perusvapauksia (Linkki toiselle web-sivustolle.)

 

Suomen kansainvälisen ihmisoikeuspolitiikan painopisteitä ovat:

Naisten ja tyttöjen oikeuksien ja osallistumismahdollisuuksien edistäminen

Suomi toimii aktiivisesti naisten ja tyttöjen oikeuksien sekä sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi kaikessa ulko- ja turvallisuuspolitiikassaan. Suomi korostaa erityisesti naisten poliittista ja taloudellista osallistumista, naisiin kohdistuvan syrjinnän lopettamista sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia.

Lisäksi Suomi toimii aktiivisesti YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 toimeenpanemiseksi. Sen tavoitteena on suojata naisia ja tyttöjä aseellisissa selkkauksissa ja konflikteissa, edistää naisten tasavertaista osallistumista rauhanneuvotteluihin ja jälleenrakennukseen sekä ennaltaehkäistä sukupuolen perusteella tapahtuvaa väkivaltaa.

Naisten voimaantuminen ja tasa-arvoisen aseman saavuttaminen ei ole mahdollista ilman poliittista ja taloudellista osallisuutta ja voimaantumista. Siksi ulkoministeriö korostaa naisten osallisuutta ja johtajuutta poliittisessa ja taloudellisessa päätöksenteossa. Tätä vahvistetaan myös kehitysyhteistyön kautta esimerkiksi tukemalla naisten ja tyttöjen koulutusta.

Suomi tekee myös yhteistyötä paikallistasolla naisten ja tyttöjen oikeuksia edistävien järjestöjen sekä naisihmisoikeuspuolustajien kanssa.

Suomi korostaa naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan poistamista. Erityisesti moniperustaisen syrjinnän kohteeksi joutuvat naiset ja tytöt ovat erityisen haavoittuvassa asemassa joutua naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan ja muun syrjinnän uhriksi.

Suomi edistää myös lesbo-, bi- ja transnaisten ja -tyttöjen sekä intersukupuolisten henkilöiden mahdollisuutta nauttia ihmisoikeuksista täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti.

Seksuaali- ja lisääntymisterveys ja siihen liittyvät oikeudet ovat osa ihmisoikeuksia sekä tasa-arvo- ja kehitysagendaa. Niiden toteutuminen on tärkeää oman kehon, seksuaalisuuden ja lisääntymisterveyden kannalta.

• Naiset, rauha ja turvallisuus: Suomen kansallinen toimintaohjelma 2023−2027

Vammaisten henkilöiden oikeuksien parantaminen

Yksi Suomen ihmisoikeuspolitiikan ja kehityspolitiikan läpileikkaavista tavoitteista on vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutuminen. Tavoitteena on lisätä vammaisten henkilöiden osallistumista poliittiseen päätöksentekoon niin Suomessa kuin kansainvälisesti.

Vammaisten henkilöiden oikeuksia käsittelevä YK:n yleissopimus velvoittaa kehittämään esteetöntä ja saavutettavaa yhteiskuntaa, jossa kaikilla on mahdollisuus saada esimerkiksi opetukseen ja terveydenhuoltoon liittyviä palveluita.

Vammaisyleissopimuksen tehokkaan toimeenpanon varmistamiseksi Suomi tukee YK:n vammaisten asemaa ja oikeuksia edistävän erityisraportoijan työtä.

Suomi rahoittaa vammaisten henkilöiden oikeuksia edistäviä hankkeita eri puolilla maailmaa. Suomi on muun muassa YK:n vammaiskumppanuusrahaston (UN Global Disability Fund) suurimpia rahoittajia.

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien parantaminen

Suomi edistää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia osana ulko- ja turvallisuuspolitiikkaansa. Suomi tukee seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun liittyvien kriminalisointien poistamista sekä muun tällä perusteella syrjivän lainsäädännön ja syrjivien viranomaistoimien poistamista.

Suomi edistää jokaisen oikeutta määritellä itse oma sukupuolensa ja seksuaalisuutensa.

Myös nuorilla on oltava oikeus tietoon ilman seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoli-identiteettiin, sukupuolen ilmaisuun tai perhemuotoon liittyvää syrjintää. Suomi tukee LHBTIQ+-ihmisten oikeuksia niin taloudellisin kuin poliittisin toimin.

Suomi jatkaa seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoli-identiteettiin liittyvien oikeuksien edistämistä tukemalla teemaa edistäviä aloitteita kansainvälisillä foorumeilla, esimerkiksi YK:n yleiskokouksessa ja ihmisoikeusneuvostossa.

Suomi toimii aktiivisesti seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien edistämiseksi EU:ssa ja tukee EU:n perusoikeusviraston toimintaa. Suomi tekee yhteistyötä myös muiden toimijoiden kuten Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetun kanssa.

Ulkoministeriö osallistuu – usein muiden EU-maiden kanssa – Pride-tapahtumiin eri puolilla maailmaa.

Alkuperäiskansojen oikeuksien parantaminen

Suomi pyrkii vahvistamaan alkuperäiskansojen asemaa edistämällä vuonna 2007 hyväksytyn YK:n alkuperäiskansojen oikeuksia käsittelevän julistuksen tavoitteiden toteutumista käytännössä. Suomi jatkaa myös YK:n alkuperäiskansatoimielinten toiminnan tukemista.

YK:n jäsenvaltiot, alkuperäiskansojen ja kansalaisyhteiskunnan edustajat hyväksyivät syksyllä 2014 alkuperäiskansojen oikeuksien edistämistä käsittelevän loppuasiakirjan YK:n ensimmäisessä korkean tason alkuperäiskansojen maailmankonferenssissa. Loppuasiakirja vahvistaa valtioiden aikaisemmin antamaa sitoumusta alkuperäiskansojen asemasta ja oikeuksien kunnioittamisesta. Se toimii myös tiekarttana alkuperäiskansojen oikeuksien täytäntöönpanossa.

Suomi on pitänyt erityisen tärkeänä alkuperäiskansojen osallistumisen edistämistä YK-järjestelmässä.

• YK:n julistus alkuperäiskansojen oikeuksista ja alkuperäiskansojen maailmankonferenssina tunnetun YK:n yleiskokouksen korkean tason täysistunnon loppuasiakirja

Taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien edistäminen

Taloudellisiin, sosiaalisiin ja sivistyksellisiin ihmisoikeuksiin eli TSS-oikeuksiin kuuluvat muun muassa oikeus opetukseen, oikeus riittävään asumistasoon, oikeus ruokaan, oikeus veteen, oikeus nauttia korkeimmasta saavutettavissa olevasta ruumiin- ja mielenterveydestä, oikeus työhön sekä oikeus nauttia oikeudenmukaisista ja suotuisista työoloista.

Suomi korostaa sekä kansalais- ja poliittisten oikeuksien että taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien keskinäistä täydentävyyttä.

Kansainvälisessä yhteistyössä Suomelle on tärkeää edistää TSS-oikeuksien toteutumista ja erityisesti varmistaa syrjimättömyyden toteutuminen, jotta kaikilla olisi yhdenvertaiset mahdollisuudet nauttia koulutuksesta, terveyspalveluista ja työelämästä.

Suomen tavoitteena on, että mahdollisimman moni valtio hyväksyy TSS-sopimusta täydentävän lisäpöytäkirjan, joka mahdollistaa yksilövalitukset.

Yritykset ja ihmisoikeudet – keskeinen teema Suomen ulkopolitiikassa ja kehitysyhteistyössä

Kansainvälisesti toimivien yritysten ja muun yritystoiminnan merkitys on lisääntynyt perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisessa. Suomi edistää vastuullista liiketoimintaa ja valtioiden velvollisuutta suojella ihmisoikeuksia yritystoimittassa sekä yritysten velvoitetta ihmisoikeuksien kunnioittamiseen niin kansallisesti kuin kansainvälisesti.

YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet (2011) perustuvat kolmeen pilariin:

• valtioiden velvollisuus suojella ihmisoikeuksia,
• yritysten vastuu ihmisoikeuksien kunnioittamisessa ja
• oikeussuojakeinojen saatavuus.

Suomessa hallitus hyväksyi periaatteisiin liittyvän kansallisen toimintasuunnitelman(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) (pdf, 265 kt, 34 sivua). Täytäntöönpanoa toteuttavat eri ministeriöt ja sitä seuraa työ- ja elinkeinoministeriö. Suunnitelman mukaisesti Suomessa on toteutettu seuraavat toimenpiteet: TEM: Yritykset ja ihmisoikeudet(Linkki toiselle web-sivustolle.)(avautuu uuteen ikkunaan)[TA1] 

Vuonna 2024, ulkoministeriö julkaisi kaikille avoimen englanninkielisen verkkokurssin yrityksistä ja ihmisoikeuksista.

Ulkoministeriö on edistänyt ymmärrystä ja osaamista yritysten huolellisuusvelvoitteesta ja edistänyt politiikkajohdonmukaisuutta osana valtion rahoitusvälineitä yksityisille toimijoille. Ministeriö rahoitti Shiftin toteuttamaa ohjelmaa yritysten ihmisoikeusvaikutusten mittaamisesta (Linkki toiselle web-sivustolle)(avautuu uuteen ikkunaan).

• Program Report, October 2019: Aligning Finland’s State Financing for Private Sector Activity Abroad with the UN Guiding Principles on Business and Human Rights (pdf, 12 sivua) 
• Final Program Report, December 2022: Embedding the UN Guiding Principles in Finland's State Financing of Private Sector Activity Abroad (pdf, 20 sivua)