Suomen kansainvälinen ihmisoikeuspolitiikka

Suomen kansainvälisen ihmisoikeuspolitiikan tavoitteet ovat syrjinnän poistaminen sekä avoimuuden ja osallisuuden lisääminen. Nämä tavoitteet otetaan huomioon kaikessa ulkopoliittisessa toiminnassa.

Syrjinnän kielto on ihmisoikeuksien kulmakiviä. Kaikki ihmiset syntyvät yhdenvertaisina, joten kaikille on turvattava samat oikeudet rotuun, ihonväriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittiseen tai muuhun mielipiteeseen, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, omaisuuteen, syntyperään tai muuhun asemaan katsomatta.

Kestävimpiä tuloksia saadaan edistämällä ryhmien itsensä osallistumista heitä koskevaan päätöksentekoon.

Suomi kiinnittää erityistä huomiota romanien ja muiden etnisten, kielellisten tai uskonnollisten vähemmistöjen asemaan. Kaikkein herkimmin ihmisoikeusloukkausten kohteeksi joutuvat henkilöt, jotka kuuluvat samanaikaisesti useampaan edellä mainittuun väestöryhmään.

Suomi korostaa tällaisen moniperustaisen syrjinnän vastaisia erityistoimia.

Avoimuus on onnistuneen ihmisoikeuspolitiikan ehto. Sen lisääminen on ulkoministeriön tavoitteena sekä kansainvälisesti että omassa toiminnassa. Avoimuuden lisääminen edellyttää myös kansalaisyhteiskunnan vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä.

Kansalaisjärjestöjen toimintamahdollisuuksien tukeminen on tärkeä keino toimia ihmisoikeuksien puolesta käytännössä.

Suomi arvostaa ihmisoikeuspuolustajien työtä. Ulkoministeriö on julkaissut ohjeet ihmisoikeuspuolustajien tukemiseksi ja suojelemiseksi. Ohjeiden keskeinen viesti on rohkaista ja kannustaa koko ulkoasiainhallinnon henkilöstöä aktiiviseen yhteistyöhön ihmisoikeuspuolustajien kanssa. 

• Suomen ulkoasiainhallinnon ohjeet Euroopan unionin ihmisoikeuspuolustajia koskevien suuntaviivojen käytännön toteuttamisessa

• Ihmisoikeuspuolustajat yhä ahtaammalla – Miten Suomen tukea ihmisoikeuspuolustajille pitäisi kehittää?

Suomen kansainvälisen ihmisoikeuspolitiikan painopisteitä ovat:

Naisten ja tyttöjen oikeuksien ja osallistumismahdollisuuksien edistäminen

Suomi toimii aktiivisesti naisten ja tyttöjen oikeuksien sekä sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseksi kaikessa ulko- ja turvallisuuspolitiikassaan. Suomi korostaa erityisesti naisten poliittista ja taloudellista osallistumista, naisiin kohdistuvan syrjinnän lopettamista sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia.

Lisäksi Suomi toimii aktiivisesti YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 toimeenpanemiseksi. Sen tavoitteena on suojata naisia ja tyttöjä aseellisissa selkkauksissa ja konflikteissa, edistää naisten tasavertaista osallistumista rauhanneuvotteluihin ja jälleenrakennukseen sekä ennaltaehkäistä sukupuolen perusteella tapahtuvaa väkivaltaa.

Naisten voimaantuminen ja tasa-arvoisen aseman saavuttaminen ei ole mahdollista ilman poliittista ja taloudellista osallisuutta ja voimaantumista. Siksi ulkoministeriö korostaa naisten osallisuutta ja johtajuutta poliittisessa ja taloudellisessa päätöksenteossa. Tätä vahvistetaan myös kehitysyhteistyön kautta esimerkiksi tukemalla naisten ja tyttöjen koulutusta.

Suomi tekee myös yhteistyötä paikallistasolla naisten ja tyttöjen oikeuksia edistävien järjestöjen sekä naisihmisoikeuspuolustajien kanssa.

Suomi korostaa naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan poistamista. Erityisesti moniperustaisen syrjinnän kohteeksi joutuvat naiset ja tytöt ovat erityisen haavoittuvassa asemassa joutua naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan ja muun syrjinnän uhriksi.

Suomi edistää myös lesbo-, bi- ja transnaisten ja -tyttöjen sekä intersukupuolisten henkilöiden mahdollisuutta nauttia ihmisoikeuksista täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti.

Seksuaali- ja lisääntymisterveys ja siihen liittyvät oikeudet ovat osa ihmisoikeuksia sekä tasa-arvo- ja kehitysagendaa. Niiden toteutuminen on tärkeää oman kehon, seksuaalisuuden ja lisääntymisterveyden kannalta.

• YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1325: Naiset, rauha ja turvallisuus – Suomen kansallinen toimintaohjelma 2012–2016

Vammaisten henkilöiden oikeuksien parantaminen

Yksi Suomen ihmisoikeuspolitiikan ja kehityspolitiikan läpileikkaavista tavoitteista on vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutuminen. Tavoitteena on lisätä vammaisten henkilöiden osallistumista poliittiseen päätöksentekoon niin Suomessa kuin kansainvälisesti.

Vammaisten henkilöiden oikeuksia käsittelevä YK:n yleissopimus velvoittaa kehittämään esteetöntä ja saavutettavaa yhteiskuntaa, jossa kaikilla on mahdollisuus saada esimerkiksi opetukseen ja terveydenhuoltoon liittyviä palveluita.

Vammaisyleissopimuksen tehokkaan toimeenpanon varmistamiseksi Suomi tukee YK:n vammaisten asemaa ja oikeuksia edistävän erityisraportoijan työtä.

Suomi rahoittaa vammaisten henkilöiden oikeuksia edistäviä hankkeita eri puolilla maailmaa. Suomi on muun muassa YK:n vammaiskumppanuusohjelman suurimpia rahoittajia.

• Vammaisten ihmisoikeudet Suomen ulkopolitiikassa
• Kooste Suomen saavutuksista vammaisten oikeuksissa kehitysyhteistyössä

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien parantaminen

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen syrjintä on yleistä kaikkialla maailmassa. Homoseksuaalisuus määritellään edelleen rikokseksi yli 80 maassa. Suomi tukee seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun liittyvien kriminalisointien poistamista sekä muun tällä perusteella syrjivän lainsäädännön ja syrjivien viranomaistoimien poistamista.

Suomi edistää jokaisen oikeutta määritellä itse oma sukupuolensa ja seksuaalisuutensa.

Erityisesti nuorilla on oltava oikeus tietoon ilman seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoli-identiteettiin, sukupuolen ilmaisuun tai perhemuotoon liittyvää syrjintää. Suomi tukee lesbojen, homojen, biseksuaalien, transihmisten ja intersukupuolisten, eli LHBTI-ihmisten oikeuksia niin taloudellisin kuin poliittisin toimin.

Suomen tavoitteena on, että asiantuntijatasolla hyväksytyt Yogyakartan periaatteet hyväksytään kansainvälisen ihmisoikeuspolitiikan lähtökohdaksi ja kansainvälisiksi toimintasuosituksiksi. Yogyakartan periaatteet ovat YK:n ihmisoikeuksia täydentävä periaatteita, joissa otetaan huomioon myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet.

Suomi jatkaa seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoli-identiteettiin liittyvien oikeuksien edistämistä tukemalla teemaa edistäviä aloitteita esimerkiksi YK:n yleiskokouksessa ja ihmisoikeusneuvostossa.

Suomi toimeenpanee aktiivisesti EU:n ulkosuhteita koskevia LHBTI-suuntaviivoja. Suuntaviivat määrittelevät puitteet EU:n toiminnalle seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä koskevissa kysymyksissä Suomi tukee myös EU:n perusoikeusviraston toimintaa ja tekee yhteistyötä muun muassa Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetun kanssa.

Ulkoministeriö osallistuu – usein muiden EU-maiden kanssa – Pride-tapahtumiin eri puolilla maailmaa.

• Euroopan neuvoston ministerikomitean suositus jäsenvaltioille toimista seksuaaliseen suuntautumiseen tai sukupuoli‐identiteettiin perustuvan syrjinnän torjumiseksi

Alkuperäiskansojen oikeuksien parantaminen

Suomi pyrkii vahvistamaan alkuperäiskansojen asemaa edistämällä vuonna 2007 hyväksytyn YK:n alkuperäiskansojen oikeuksia käsittelevän julistuksen tavoitteiden toteutumista käytännössä. Suomi jatkaa myös YK:n alkuperäiskansatoimielinten toiminnan tukemista.

YK:n jäsenvaltiot, alkuperäiskansojen ja kansalaisyhteiskunnan edustajat hyväksyivät syksyllä 2014 alkuperäiskansojen oikeuksien edistämistä käsittelevän loppuasiakirjan YK:n ensimmäisessä korkean tason alkuperäiskansojen maailmankonferenssissa. Loppuasiakirja vahvistaa valtioiden aikaisemmin antamaa sitoumusta alkuperäiskansojen asemasta ja oikeuksien kunnioittamisesta. Se toimii myös tulevien vuosien tiekarttana alkuperäiskansojen oikeuksien täytäntöönpanossa.

Suomi on pitänyt erityisen tärkeänä alkuperäiskansojen osallistumisen edistämistä YK-järjestelmässä.

Alkuperäiskansojen oikeudet ovat Suomen kehityspolitiikan läpileikkaava teema. Sen toteutuminen pyritään varmistamaan huomioimalla oikeudet entistä paremmin jo kehityspoliittisten linjausten ja hankkeiden suunnittelussa.

• YK:n julistus alkuperäiskansojen oikeuksista ja alkuperäiskansojen maailmankonferenssina tunnetun YK:n yleiskokouksen korkean tason täysistunnon loppuasiakirja(Linkki toiselle verkkosivustolle) (avautuu uuteen ikkunaan)

Taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien edistäminen

Taloudellisiin, sosiaalisiin ja sivistyksellisiin ihmisoikeuksiin eli TSS-oikeuksiin kuuluvat muun muassa oikeus opetukseen, oikeus riittävään asumistasoon, oikeus ruokaan, oikeus veteen, oikeus nauttia korkeimmasta saavutettavissa olevasta ruumiin- ja mielenterveydestä, oikeus työhön sekä oikeus nauttia oikeudenmukaisista ja suotuisista työoloista.

Suomi toimii sen puolesta, että TSS-oikeuksien asema kehittyy tasaveroiseksi kansalais- ja poliittisten oikeuksien (KP-oikeuksien) kanssa.

Kansainvälisessä yhteistyössä Suomelle on tärkeää edistää TSS-oikeuksien toteutumista ja erityisesti varmistaa syrjimättömyyden toteutuminen, jotta heikommassa asemassa olevilla olisi yhdenvertaiset mahdollisuudet nauttia koulutuksesta, terveyspalveluista ja työelämästä.

Suomen tavoitteena on, että mahdollisimman moni valtio hyväksyy TSS-sopimusta täydentävän lisäpöytäkirjan, joka mahdollistaa yksilövalitukset.

• Ruokaturvapilotin loppuraportti ja tiivistelmä
• Ruoka on numero yksi! Mistä syötävää yhdeksälle miljardille?
• FinWaterWEI II – Suomen vesiohjelma Kirgisiassa ja Tadžikistanissa

 

Yritykset ja ihmisoikeudet – keskeinen teema Suomen ulkopolitiikassa ja kehitysyhteistyössä

Suomen hallitus korostaa hallitusohjelmassaan vastuullisen liiketoiminnan vahvistamisen tärkeyttä. Teemaa edistetään EU:ssa ja kansainvälisesti (esimerkiksi YK:ssa ja OECD:ssä). Suomi järjesti EU-puheenjohtajakaudellaan joulukuussa 2019 konferenssin, jonka aiheena oli ”Yritykset ja ihmisoikeudet – kohti yhteistä toimintaohjelmaa”. 

• Agenda for Action on Business and Human Rights (avautuu uuteen ikkunaan) (pdf, 5 sivua)

Ulkoministeriö ja eri ministeriöt tekevät yhteistyötä Shiftin(Linkki toiselle verkkosivustolle) (avautuu uuteen ikkunaan) kanssa vuosina 2019–2021 monissa yrityksiin ja ihmisoikeuksiin liittyvissä toimissa. Ulkoministeriö on edistänyt ymmärrystä ja osaamista yritysten huolellisuusvelvoitteesta ja edistänyt politiikkajohdonmukaisuutta osana valtion rahoitusvälineitä yksityisille toimijoille. Ministeriö rahoittaa Shiftin toteuttamaa ohjelmaa yritysten ihmisoikeusvaikutusten mittaamisesta(Linkki toiselle verkkosivustolle) (avautuu uuteen ikkunaan).

• Program Report, October 2019: Aligning Finland’s State Financing for Private Sector Activity Abroad with the UN Guiding Principles on Business and Human Rights (pdf, 12 sivua)

YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet (2011) perustuvat kolmeen pilariin:

• valtioiden velvollisuus suojella ihmisoikeuksia,
• yritysten vastuu ihmisoikeuksien kunnioittamisessa ja
• oikeussuojakeinojen saatavuus.

Suomessa hallitus hyväksyi periaatteisiin liittyvän kansallisen toimintasuunnitelman(Linkki toiselle verkkosivustolle) (avautuu uuteen ikkunaan) (pdf, 265 kt, 34 sivua). Täytäntöönpanoa toteuttavat eri ministeriöt ja sitä seuraa työ- ja elinkeinoministeriö. Suunnitelman mukaisesti Suomessa on toteutettu seuraavat toimenpiteet: TEM: Yritykset ja ihmisoikeudet(Linkki toiselle verkkosivustolle) (avautuu uuteen ikkunaan)