YK:n apulaisasiantuntijaohjelma – Junior Professional Officer, JPO
YK:n apulaisasiantuntijaohjelma eli JPO-ohjelma (Junior Professional Officer) tarjoaa ohjelmaan valituille nuorille asiantuntijoille käytännön työkokemuksen kansainvälisestä kehitysyhteistyöstä tai humanitaarisesta työstä. Apulaisasiantuntijan tehtävä antaa hyvät valmiudet jatkaa kansainvälisellä uralla tai kehitysyhteistyön ja kehityspolitiikan tehtävissä Suomessa. JPO on yksi parhaista reiteistä päästä töihin YK-järjestöihin.
Suomi vahvistaa YK:n toimintakykyä tarjoamalla suomalaista osaamista. Samalla tuetaan suomalaisten asiantuntijoiden kehityskysymyksiin liittyvää kokemusta. Ulkoministeriö rahoittaa vuosittain noin 30 suomalaista apulaisasiantuntijaa YK:n ja sen alaisten järjestöjen, kansainvälisten rahoituslaitosten ja eräiden tutkimusjärjestelmien palvelukseen.
Kuka voi hakea JPO-tehtävää?
Apulaisasiantuntijatehtäviin hakevilta edellytetään
- Suomen kansalaisuutta
- ylempää korkeakoulututkintoa
- enintään 32 vuoden ikää hakuvuoden loppuun mennessä
- vähintään 2 vuotta koulutustaan vastaavaa työkokemusta
- suomen tai ruotsin kielen taitoa
- asemamaasta riippuen erinomaista suullista ja kirjallista englannin tai ranskan kielen taitoa. Järjestö voi vaatia myös molempien kielten osaamista. Toisen YK:n virallisen kielen (ranska, espanja, arabia, venäjä, kiina) tuntemus on etu.
Minkälaisia tehtäviä on tarjolla?
Ulkoministeriö valitsee rahoitettavat tehtävät vuosittain järjestössä avoinna olevista – tehtäväsisällöt vaihtelevat suuresti. Valintaa ohjaavat Suomen kehityspoliittiset painopisteet. Apulaisasiantuntijat sijoittuvat Suomen kehitysyhteistyön pääkumppanimaiden ja vähiten kehittyneiden maiden lisäksi hauraisiin maihin ja konfliktimaihin.
Apulaisasiantuntijat pyritään sijoittamaan ensin kahdeksi vuodeksi kenttätehtäviin ja sen jälkeen kolmanneksi vuodeksi saman järjestön aluetoimistoon tai päämajaan. Vain erityissyistä asiantuntijoita voidaan sijoittaa suoraan päämajatehtäviin.
Apulaisasiantuntijat voivat hakea myös YK:n SARC-tehtäviin edellyttäen, että aiempi JPO-toimikausi (vähintään kaksi vuotta) on kokonaisuudessaan suoritettu.
Avoimet JPO-paikat
Avoimista tehtävistä ilmoitetaan yleensä alkuvuodesta, mutta tehtäviä voi avautua ympäri vuoden. Avoimet JPO-tehtävät löydät sivuiltamme: Avoimet tehtävät kansainvälisissä järjestöissä.
Taustaa JPO-ohjelmasta
Suomi on rahoittanut JPO-ohjelmaa vuodesta 1965 lähtien. Vuonna 2021 ylittyy tuhannen rekrytoidun apulaisasiantuntijan raja. JPO-tehtäviin rekrytoiduista noin 60 prosenttia on naisia ja 40 prosenttia miehiä.
Apulaisasiantuntijaohjelman rahoittaminen on yksi Suomen kehitysyhteistyön väline. Sen avulla Suomi pyrkii vahvistamaan YK:n toimintakykyä ja tarjoamaan suomalaista osaamista YK:n käyttöön. Rahoitettavien tehtävien valintaa ohjaavat Suomen kehityspoliittiset painopisteet.
Toisena tärkeänä tavoitteena on kasvattaa suomalaisten asiantuntijoiden ymmärrystä monenkeskisestä kehityspolitiikasta ja lisätä suomalaisten kehitysyhteistyöosaajien määrää. Apulaisasiantuntijat pyritään sijoittamaan sellaisiin tehtäviin, joista olisi mahdollisuus jatkaa uraa YK:ssa. Järjestöissä toimivat suomalaiset asiantuntijat vahvistavat kansainvälistä yhteistyötä ja sen vaikuttavuutta Suomen kehitysyhteistyön kannalta keskeisissä järjestöissä ja antavat arvokasta tietoa niiden toiminnasta.
Lisätietoa YK:n sivuilta:
UN Junior Professional Officers (JPO) Programme, Handbook (UN, pdf, 27 s.)(Linkki toiselle web-sivustolle.)

Vastuut ulkoministeriössä
Ulkoministeriössä toiminnan suunnittelusta ja hallinnoinnista vastaa YK:n kehitys- ja innovaatiokysymysten yksikkö. Yksikkö valitsee rahoitettavien tehtävien tehtävänkuvat ja sijaintipaikat yhteistyössä ministeriön muiden yksiköiden, edustustojen ja ministeriöiden sekä kansainvälisten järjestöjen kanssa.
Ulkoministeriön turvallisuuspolitiikan ja kriisinhallinnan yksikkö (POL-10) rahoittaa siviilikriisinhallinnan määrärahalla rauhanturvaamiseen ja kriisinhallintaan liittyviin tehtäviin kahta apulaisasiantuntijaa kerrallaan. Tehtävät valitaan siviilikriisinhallinnan kriteerien sekä hallitusohjelman ja ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon painopistealueiden mukaisesti.
Tämän sivun sisällöstä vastaa