Apulaisasiantuntijatehtävät

Ulkoministeriö rahoittaa vuosittain suomalaisia apulaisasiantuntijoita (Junior Professional Officer, JPO) YK:n ja sen alaisten järjestöjen, kansainvälisten rahoituslaitosten ja eräiden tutkimusjärjestöjen palvelukseen.

Apulaisasiantuntijaohjelman rahoittaminen on yksi Suomen monenkeskisen kehitysyhteistyön väline. Sillä tuetaan Suomen pyrkimyksiä YK:n toimintakyvyn vahvistamiseksi, tarjotaan suomalaista osaamista YK:n käyttöön ja samalla suomalaisille asiantuntijoille YK:n kehityskysymyksiin liittyvää kokemusta. Suomalaisten asiantuntijoiden rekrytoitumisen edistäminen kansainvälisiin järjestöihin on yksi hallitusohjelman painopisteistä ja siten tärkeä prioriteetti valtionhallinnossa. JPO-ohjelma on keskeinen kanava YK:lle rekrytoitumiseen.

Tehtävät valitaan kunakin vuonna järjestössä avoinna olevista tehtävistä ja niiden valintaa ohjaavat Suomen kehityspoliittiset linjaukset. Ulkoministeriön kehityspolitiikan strategiset painotukset nykyiselle hallituskaudelle ovat seuraavat:

  1. Naiset ja tytöt: erityisesti seksuaali- ja lisääntymisterveys ja -oikeudet
  2. Talous ja työ: erityisesti innovaatiot; sekä naisten rooli taloudessa ja naisyrittäjyys
  3. Koulutus, demokratia ja toimivat yhteiskunnat: erityisesti laadukas koulutus; kehitysmaiden verojärjestelmien kehittäminen; sekä demokratia- ja oikeusvaltiotuki
  4. Ilmastonmuutos ja luonnonvarat: erityisesti vahvistaen sopeutumistoimenpiteitä hillintätoimenpiteiden rinnalla
  5. Humanitaarinen apu.

JPO-ohjelma tarjoaa nuorille korkeakoulututkinnon suorittaneille käytännön kokemusta ja mahdollisuuden taitojen kehittämiseen monenvälisessä kehitysyhteistyössä. Se on yksi parhaista reiteistä YK-järjestelmään.

Tietoa JPO-tehtäviin hakeville (pdf)

Taustaa

Suomi on rahoittanut JPO-ohjelmaa vuodesta 1965 lähtien ja rekrytoinut jo lähes tuhat apulaisasiantuntijaa, joista 60 % on naisia ja 40 % miehiä.

Lähtökohtaisesti vapaaehtoistoiminnan suunnittelusta ja hallinnoinnista vastaa ulkoministeriön kestävän kehityksen ja ilmastopolitiikan yksikkö (KEO-90), joka Suomen kehityspoliittiset tavoitteet huomioiden identifioi rahoitettavien tehtävien tehtävänkuvat ja sijaintipaikat yhteistyössä ministeriön muiden yksiköiden ja edustustojen ja ministeriöiden sekä kansainvälisten järjestöjen kanssa. 

Lisäksi ulkoministeriön turvallisuuspolitiikan ja kriisinhallinnan yksikkö (POL-10) rahoittaa siviilikriisiinhallinnan määrärahalla rauhanturvaamiseen ja kriisinhallintaan liittyviin tehtäviin kahta apulaisasiantuntijaa kerrallaan. Tehtävät valitaan siviilikriisinhallinnan kriteerien sekä hallitusohjelman ja ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon painopistealueiden mukaisesti. 

Apulaisasiantuntijat pyritään sijoittamaan pääsääntöisesti ensin kenttätehtäviin kahdeksi vuodeksi ja sen jälkeen kolmanneksi vuodeksi saman järjestön aluetoimistoon tai päämajaan. Perustelluissa tapauksissa asiantuntijoita voidaan sijoittaa myös suoraan päämajatehtäviin. Lähtökohtaisesti asiantuntijat sijoittuvat Suomen kehityspoliittiset tavoitteet huomioiden kehitysyhteistyön pääkumppanimaiden ja vähiten kehittyneiden maiden lisäksi hauraisiin- ja konfliktimaihin.

Tärkeänä tavoitteena on sijoittaa asiantuntijoita tehtäviin siten, että se mahdollistaisi jatkossa erityisesti heidän siirtymisensä kansainvälisiin tehtäviin YK-järjestöissä ja muualla ja kartuttaisi suomalaisten asiantuntijoiden ymmärrystä monenkeskisestä kehityspolitiikasta sekä sitä kehitysyhteistyöosaajien joukkoa, jota voidaan hyödyntää erityisesti kansainvälisissä asiantuntija- ja johtotehtävissä. Järjestöissä toimivat asiantuntijat vahvistavat osaltaan kontaktipintaa ja vaikuttavuutta Suomen kehitysyhteistyön kannalta keskeisissä järjestöissä ja antavat arvokasta tietoa niiden toiminnasta.

JPO-ohjelman toimikausi on lähtökohtaisesti kaksi vuotta, mutta kolmivuotista kautta pidetään kokemuksen monipuolisuuden ja rekrytoitumisen näkökulmasta suotavana.

Edellytykset

Apulaisasiantuntijatehtäviin hakevilta edellytetään Suomen kansalaisuutta, ylempää korkeakoulututkintoa, suomen tai ruotsin kielen taitoa sekä erinomaista suullista ja kirjallista englannin kielen taitoa. Toisen YK:n virallisen kielen (ranska, espanja, arabia, venäjä, kiina) tuntemus on etu. Osa Suomessa suoritetusta koulutuksesta ja työkokemuksesta katsotaan myös eduksi.

Hakijoilla tulee lisäksi olla vähintään 2 vuotta koulutustaan vastaavaa työkokemusta. Tehtävien koulutuksellisesta luonteesta johtuen yläikäraja apulaisasiantuntijatehtäviin hakeutuville on 32 vuotta hakuajan umpeutuessa.

YK:n apulaisasiantuntijat (ml. entiset) voivat hakea myös YK:n vapaaehtois- tai SARC -tehtäviin edellyttäen, että aiempi apulaisasiantuntijatoimikausi (vähintään kaksi vuotta) on kokonaisuudessaan suoritettu.

Valmennuskurssit kehitysyhteistyötehtäviin lähteville

Apulaisasiantuntijatehtäviin valitut henkilöt osallistuvat ennen lähtöään ulkoministeriön järjestämälle kehityspolitiikan ja -yhteistyön peruskurssille, jolla tutustutaan Suomen kehityspoliittiseen ohjelmaan ja kehitysyhteistyön muotoihin.

Avoimista Suomen rahoittamista apulaisasiantuntijatehtävistä ilmoitetaan ulkoministeriön verkkosivuilla ’Avoimet tehtävät kansainvälisissä järjestöissä’.

Tämän sivun sisällöstä vastaa