Suomen kehitysyhteistyö Tansaniassa

Tansanian talous on kasvanut nopeasti koko 2000-luvun, ja kasvu on vähentänyt köyhyyttä. Silti lähes puolet tansanialaisista elää kansainvälisen köyhyysrajan alapuolella. Tansaniassa on runsaat luonnonvarat, joista on saatu jo paljon hyötyjä taloudelle. Tuloja esimerkiksi kaasuvarojen hyödyntämisestä voidaan kuitenkin odottaa vasta vuosien kuluttua. Suomi tukee Tansaniaa, jotta maa pystyy toteuttamaan omaa kehityssuunnitelmaansa ja nousemaan keskituloiseksi maaksi vuoteen 2025 mennessä. Suomen suunniteltu tuki Tansanialle on 52 miljoonaa euroa vuosina 2016-2019.

Tansanian maaohjelma:

Country Strategy for Development Cooperation; Tanzania 2016-2019

Infograafi Tansania

Kaupallinen yhteistyö

Tansanian nopea talouskasvu avaa mahdollisuuksia laajempaan kaupalliseen yhteistyöhön Suomen ja Tansanian välillä. Metsä- ja innovaatiosektorin kahdenvälisten ohjelmien tavoitteena on myös lisätä yksityissektorin yhteistyötä ja investointeja, sekä luoda pohjaa yhteistyölle muilla sektoreilla.

Kansalaisjärjestöt

Suomalaiset kansalaisjärjestöt toimivat aktiivisesti Tansaniassa; 15 suomalaisella järjestöllä on hankkeita maassa. Järjestöjen työ täydentää Suomen kahdenvälistä yhteistyötä painottuen palvelujen tuottamiseen sekä demokraattisen, tasa-arvoisen ja avoimen yhteiskunnan tukemiseen.

Suomalaiset kansalaisjärjestöt tukevat Tansanian kehitystä erityisesti vammaisten aseman parantamisessa, koulutuksessa, terveydenhuollossa ja ympäristötyössä.

Tuloksia:

  • Kehitysyhteistyön vaikutus näkyy Tansaniassa. Suomen tukeman Tansanian julkisen taloushallinnon reformiohjelman avulla on vakautettu maan makrotaloutta, parannettu budjetointijärjestelmiä, vahvistettu julkisia taloushallintojärjestelmiä ja valtion talouden tarkastusjärjestelmiä, parannettu julkisen velan hallintaa, hankintajärjestelmiä ja tehostettu korruption vastaista toimintaa.
  • Suomen tuella on myös edistetty naisten osallistumista yhteiskunnalliseen ja poliittiseen elämään sekä vahvistettu kansalaisyhteiskunnan mahdollisuuksia valvoa hallituksen toimia. Naisten osuus Tansanian parlamentissa on noussut Suomen tukeman UN Womenin naisten poliittisen johtajuusohjelman avulla. Naisia oli edellisessä vaaleissa enemmän myös ehdokkaina verrattuna aiempiin vaaleihin.
  • Luonnonvarahankkeissa on edistetty naisten hyötymistä metsä- ja maatalouden tuloista.
  • Suomen tuella on vaikutettu Tansanian metsäpolitiikan tavoitteisiin ja metsähallintoon. Ihmiset ymmärtävät paremmin metsien merkityksen toimeentulon lähteenä ja teollisuuden kehittämisessä.
  • Yksityismetsäohjelma on auttanut yli 9000 maanviljelijäperhettä istuttamaan metsää joutomailleen. Keskimääräinen istutusala on 1,3 hehtaaria.
  • Tansanian pääkaupunkiin Dar es Salaamin on kunnostettu Suomen tuella uudenaikainen ja aiempaa huomattavasti luotettavampi sähköverkko. Uusittu sähköverkko ja ohjausjärjestelmä parantavat sähkön toimitusvarmuutta ja vähentävät sähkön hävikkiä. Suomen tuella on lisäksi koulutettu valtiollisen sähköyhtiön Tanescon henkilökuntaa käyttämään uutta järjestelmää.
  • Innovaatio- ja yrittäjätoiminta on kasvanut tiede- ja teknologiaministeriön TANZICT-ohjelman avulla. Dar es Salaamiin on luotu start-up teknologiayritysten yhteisö, ja eri puolille Tansaniaa on syntynyt yhteisölähtöisiä teknologiaympäristöjä. Kasvuyrityksiä on tuettu siemenrahoituksella. Myös yrittäjäkoulutus Tansanian yliopistoissa on parantunut. Suomen tuella myös laadittiin laaja-alainen kansallinen ICT-strategia, joka yhdessä valmisteilla olevan kansallisen innovaatiostrategian kanssa edistää yksityissektorin toimintaympäristöä ja uusimman teknologian käyttöönottoa.
  • Suomen tukemat hankkeet ovat onnistuneet lisäämään tuottavuutta ja työpaikkoja metsäsektorilla.
  • Maan ja metsien käytön suunnittelu sekä maan ja kiinteistöjen rekisteröinti turvaavat yhteisöjen oikeuden maahan ja luovat edellytyksiä yksityissektorin investoinneille. Niiden ansiosta kylät voivat saada merkittäviä tuloja. Suomen tuella on edistetty maan rekisteröintiä ja maankäytön suunnittelua eri puolilla Tansaniaa toteutetuissa hankkeissa. Yksityismetsäohjelman tuella 59 kylää, joissa asuu 90000 ihmistä, on tehnyt suunnitelmat 850000 hehtaarin maankäytöstä ja –suojelusta.
  • Sansibarilla SMOLE-hanke on kehittänyt digitaalisen kiinteistörekisterin, jota varten on mitattu 63 000 kiinteistöä sekä tuettu maankäytön suunnittelua ottamaan paremmin huomioon paikallisten yhteisöjen ja ympäristön tarpeet, sekä edistämään investointeja. Maankäytön suunnittelua ja maan omistusoikeuksien turvaamista kyläyhteisöissä ovat tukeneet myös kansallinen metsäohjelma ja Mtwara –Lindin alueella toiminut LIMAS-hanke.

  • LIMAS-hankkeen avulla on tehostettu noin 2000 pienviljelijän ja pienyrityksen liiketoimintaa. Lisäksi 240 hehtaarin alueella on otettu käyttöön maaperän ravintoaineita ylläpitävä menetelmä.

  • Itä-Afrikan yhteisön ulkoinen vienti kasvaa yli kymmenen prosentin vuosivauhtia. Yksi kasvun vauhdittaja on ollut Suomenkin tukema Trade Mark East Africa –ohjelma. Kauppaa käydään nyt sujuvammin: rajanylitysajat ja konttien kuljetusajat ovat lyhentyneet selvästi.

  • Uongozi-instituutista on kehittynyt arvostettu tansanialainen johtajien koulutuslaitos, joka pitää esillä kestävän kehityksen erityisteemoja.

​​​​​​​Riskien hallinta

Suomen ja Tansanian yhteistyöhön liittyy monia riskejä. Kehitysyhteistyön toteutukseen liittyvät riskit johtuvat usein paikallisten yhteistyökumppanien heikosta kapasiteetista, taloushallinnon puutteista ja korruptiosta. Riskienhallinta eri ohjelmissa ja hankkeissa vaatii huolellista suunnittelua, seurantaa sekä jatkuvaa oppimista ja nopeaa reagointia.

Tansaniassa maaohjelman toteuttamisessa riskejä voivat lisätä myös maan demokratian, ihmisoikeustilanteen ja hyvän hallinnon heikkeneminen. Myös huima väestönkasvu  asettaa isoja haasteita maan koulutus- ja terveydenhuoltojärjestelmälle sekä muiden peruspalvelujen saatavuudelle.

Meneillään olevat ohjelmat

Toimiva julkinen sektori:

  • Afrikan kestävän kehityksen instituutti (Uongozi): 9,9 miljoona euroa vuosina 2017-21.

  • Yhteistyö Tansanian veroviraston kanssa verojärjestelmien kehittämiseksi ja Suomen verohallinnon antama tekninen tuki: yhteensä 5 miljoonaa euroa vuosina 2018-21

  • Tuki UN Women -järjestölle naisten johtajuus- ja poliittisen osallistumisen tukiohjelmaan: 3,9 miljoonaa euroa vuosina 2018-21

  • Tuki TWAWEZA-järjestölle edistää kansalaisten osallistumista suunnittelu- ja päätöksentekoprosesseihin, valtion tilivelvollisuutta sekä kansalaisyhteiskunnalle myönteisen toimintaympäristön kehittymistä: 350 000 euroa vuosina 2019-20.

Työllisyys ja elinkeinot:

  • Yksityismetsätaloushanke (PFP): 19,5 miljoonaa euroa vuosina 2013-2019

  • Metsien arvoketjuja kehittävä ohjelma (Forestry and Value Chains programme, FORVAC): 9,95 miljoonaa euroa vuosina 2018-2022

  • Instituutioiden välinen yhteistyö (IKI): metsähallinnon tietojärjestelmien kehittämisohjelma (INFORES): 700 000 euroa

Alueelliset ja monenväliset hankkeet:

  • TradeMark East Africa, joka parantaa kaupankäyntiedellytyksiä Itäisen Afrikan maissa: 9,8 miljoonaa euroa vuosina 2017-2020.

  • Alueellinen Energia- ja ympäristöohjelma (EEP), joka kehittää uusiutuvan energian ratkaisuja: rahastoon yhteensä 13 miljoonaa euroa 2019–2022

  • Alueellinen SAIS-ohjelma (Southern Africa Innovation Support Programme, SAIS 2), joka vahvistaa innovaatioympäristöä ja maitten välistä yhteistyötä: 8,7 miljoonaa euroa 2017–2022

 

 

 

 

 

​​​​​​​