Suomen suhteet ja kehitysyhteistyö Tansaniassa
Suomen kehitysyhteistyö Tansaniassa tukee hyvää hallintoa ja tasa-arvoa, vahvistaa metsään liittyviä elinkeinoja ja parantaa ilmastokestävyyttä.
Metsäalan yhteistyö Tansaniassa vahvistaa ekosysteemejä ja ilmastokestävyyttä sekä edistää metsäalan työpaikkoja. Se on luontevaa jatkoa Suomen aiemmalle YK-yhteistyölle, jossa kartoitettiin maan metsävarat ja kehitettiin metsätiedon käsittelyyn tarkoitettu ohjelmisto. Nykyisin ohjelmisto on käytössä yli 100 maassa. Kuva: FAO / Simon Maina
Tansania on perinteisesti ollut vakaa ja demokratiaan pyrkivä maa. Maan talous on kasvanut nopeasti 2000-luvulla, ja kasvu on vähentänyt köyhyyttä. Viime vuosina yhä useammat tansanialaiset ovat päässeet hyötymään muun muassa maksuttomasta koulutuksesta ja laajentuneesta sähköverkosta.
Edistysaskelista huolimatta noin neljäsosa tansanialaista elää yhä kansallisen köyhyysrajan alapuolella. Nopea väestönkasvu, heikko ilmastokestävyys ja sukupuolten välinen epätasa-arvo luovat haasteita pitkän aikavälin kehitykselle. Tansanian nykyinen hallinto on lisännyt kansainvälistä yhteistyötä ja kansalaisyhteiskunnan ja median toimintavapaudet ovat parantuneet, mutta poliittisen järjestelmän uudistukset odottavat lainsäädännöllisiä muutoksia.
Suomella ja Tansanialla on pitkäaikaiset suhteet, jotka ovat painottuneet pääasiassa kehitysyhteistyöhön. Suomi on tukenut Tansaniaa 1960-luvulta lähtien muun muassa metsätalouden, ympäristöalan, opetusalan ja hyvän hallinnon kehittämisessä. Perinteisen kehitysyhteistyön rinnalle on noussut yksityisen sektorin, oppilaitosten ja kansalaisyhteiskunnan harjoittamaa yhteistyötä.
Suomen kokonaisvaltaisen toiminnan tavoitteita Tansaniassa kuvataan maastrategiassa ja kehitysyhteistyöhön keskittyvässä maaohjelmassa. Vuosina 2021–2024 voimassaolevan maastrategian päätavoitteita ovat demokratian, ihmisoikeuksien ja tasa-arvon vahvistaminen, vakauden ja kestävän kehityksen edistäminen, metsään liittyvien elinkeinojen ja ilmastokestävyyden tukeminen, osallistavan ja kestävän talouskasvun vauhdittaminen sekä työpaikkojen luominen.
Suomen maastrategia Tansaniassa 2021–2024 (englanniksi, PDF, 338 KB)
Suomen kehitysyhteistyön tavoitteet Tansaniassa vuosina 2021–2024
Suomen kahdenvälinen yhteistyö Tansaniassa suuntautuu vuosina 2021–2024 pääasiassa demokratian, hyvän hallinnon ja tasa-arvon edistämiseen sekä metsään liittyvien elinkeinojen ja ilmastokestävyyden tukemiseen. Suomen tuki Tansanialle vuosina 2021–2024 on 56 miljoonaa euroa. Maaohjelman tavoitteiden muotoiluja päivitettiin vuonna 2023, jotta ne vastaavat Tansanian muuttuneeseen poliittiseen kontekstiin ja avoimempaan toimintaympäristöön.
Suomen kehitysyhteistyön maaohjelma Tansaniassa (englanniksi, PDF, 669 kB)
Edellisellä ohjelmakaudella vuosina 2016–2019 Suomen tuki keskittyi julkisen sektorin toimivuuden sekä työllisyyden ja elinkeinojen parantamiseen.
Suomen kehitysyhteistyö demokratian, hyvän hallinnon ja tasa-arvon puolesta
Suomen kehitysyhteistyöllä tuetaan naisten osallistumista johtotehtäviin, sukupuolittunutta väkivaltaa kohdanneiden palveluita sekä verohallinnon toimintaa.
Tavoite: Oikeuksia, tasa-arvoa, inkluusiota ja verotusta parantamalla luodaan kestävää kehitystä
- Naisten ja vammaisten henkilöiden mahdollisuudet osallistua yhteiskunnallisiin johtotehtäviin paranevat
- Seksuaalista ja sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa kohdanneiden mahdollisuudet saada tukipalveluita paranevat
- Verohallinnon toiminta tehostuu
Meneillään olevat hankkeet ja ohjelmat
- UN Womenin toteuttama hanke naisten oikeuksien, yhteiskunnallisen tasa-arvon, poliittisten vaikutusmahdollisuuksien sekä taloudellisten oikeuksien edistämiseksi paikallistasolla: 7,9 miljoonaa euroa vuosina 2022–2025
- Tuki Afrikan kestävän kehityksen instituutille (Uongozi): 4 miljoonaa euroa vuosina 2023–2026
- Yhteistyö Tansanian veroviraston kanssa verojärjestelmien kehittämiseksi ja Suomen verohallinnon antama tekninen tuki: yhteensä noin 9,5 miljoonaa euroa vuosina 2023–2026
- UNFPA:n toteuttama hanke naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan vähentämiseksi ja naisten ja tyttöjen itsemääräämisoikeuden edistämiseksi: 5,25 miljoonaa euroa vuosina 2021–2024
Suomen kehitysyhteistyö metsään liittyvien elinkeinojen ja ilmastokestävyyden puolesta
Suomen kehitysyhteistyöllä tuetaan metsien ja kylämaiden ekosysteemipalveluita, metsäalan työpaikkoja ja tulonmuodostusta sekä kansalaisten kykyä sopeutua ilmastonmuutokseen.
Tavoite: Metsään liittyvät elinkeinot voimistuvat ja ilmastokestävyys paranee
- Metsien ja kylämaiden tuottamat ekosysteemipalvelut paranevat
- Metsäalan työpaikkojen määrä ja tulot kasvavat
- Kansalaisten, hallinnon ja yritysten kyky sopeutua ilmastonmuutokseen paranee
Meneillään olevat hankkeet ja ohjelmat
- Yksityismetsätaloushankkeen toinen vaihe (PFP 2): 9,4 miljoonaa euroa vuosina 2019–2023
- Metsien arvoketjuja ja kylämetsätaloutta kehittävä hanke (Forestry and Value Chains programme FORVAC): 14,1 miljoonaa euroa vuosina 2018–2024
- Pienviljelijöiden sopimusmetsitysohjelma: 1,1 miljoonaa euroa vuosina 2019–2023
- Suomen ympäristökeskuksen hanke ilmastokestävyyden ja sinisen talouden tukemiseksi Sansibarilla, 1 miljoonaa euroa 2023-2026
Maaohjelman tuloksia vuodelta 2022
Tansanian kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksien paraneminen ja hallituksen tekemät taloudelliset uudistukset loivat suotuisan ympäristön Suomen ja Tansanian välisten suhteiden kehittämiselle. Vahvasta 4,7 prosentin talouskasvusta huolimatta köyhyys, eriarvoisuus ja nuorisotyöttömyys olivat edelleen merkittäviä haasteita.
Tansanian hallitus jatkoi naisten johtajuuden ja sukupuolten tasa-arvon tukemista. Vuonna 2022 Suomi edisti lapsiavioliittojen kieltoon tähtäävää lakimuutosta, jolla voi olla merkittävä vaikutus tyttöjen ja nuorten naisten elämään Tansaniassa.
Tansanian veroviranomaiset tekivät - Suomen tukemana - työtä verotulojen kasvattamiseksi. Varainhoitovuonna 2021/2022 viranomaiset onnistuivat keräämään verotuloja 96-prosenttisesti tavoitteeseen nähden. Tämä oli selkeä parannus edellisen vuoden 87-prosenttiseen tulokseen. Myös aktiivisten veronmaksajien määrä kasvoi 3,3 miljoonasta 3,6 miljoonaan.
Vastuullista johtajuutta edistävä Uongozi-instituutti jatkoi omavaraisuusasteensa parantamista, ja enää 17 prosenttia sen rahoituksesta tuli Suomesta.
Suomi jatkoi Tansanian yhteisölähtöisen metsänhoidon ja istutusmetsätalouden sekä metsäpohjaisten arvoketjujen tukemista. Vuonna 2022 alalle luotiin Suomen tuen ansiosta 5 000 pääosin osa-aikaista työpaikkaa. Maaseutuyhteisöt ja -perheet saivat Suomen rahoittamilla metsäalueilla jalostetusta raakapuusta 1,1 miljoonan euroa tulot, joiden avulla kehitettiin muun muassa terveydenhuoltoa ja koulutusta. Kaikkien hyödynsaajien määrä nousi 67 000 henkilöstä 88 000 henkilöön vuosien 2020 ja 2022 välisenä aikana.
Suomen yhteistyökumppanit Tansaniassa
Suomi toimii Tansaniassa osana Euroopan unionia ja avunantajien yhteisöä. EU:n jäsenenä Suomi on mukana Tansanian hallituksen kanssa käytävässä vuoropuhelussa, jolla maata kannustetaan ihmisoikeuksien ja demokratian edistämiseen, hyvään hallintoon, kaupan edistämiseen, ilmastonmuutoksen torjuntaan sekä sääntöihin perustuvan kansainvälisen järjestelmän tukemiseen.
Suomi tekee läheistä yhteistyötä muiden Pohjoismaiden kanssa. Maat pitävät esillä pohjoismaisia arvoja, käyvät poliittista vuoropuhelua ja edistävät kaupankäyntiä.
Tulevina vuosina Suomi ja muut avunantajat edistävät Tansanian pyrkimyksiä saavuttaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteet.
Suomi tukee Tansaniaa myös rahoittamalla YK-järjestöjen sekä kansainvälisten kehitysrahoituslaitosten työtä. Lisäksi Suomi tarjoaa humanitaarista apua tarveperustaisesti erityisesti YK:n humanitaaristen järjestöjen ja suomalaisten kansalaisjärjestöjen kautta.
Useat suomalaiset kansalaisjärjestöt tukevat Tansanian yhteiskunnallista kehitystä yhteistyössä maan kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa. Tuki kohdistuu esimerkiksi vammaisten henkilöiden aseman parantamiseen, koulutukseen, terveydenhuoltoon ja ympäristötyöhön.
Team Finland -yhteistyö
Tansania ja Suomi haluavat kehittää maidensa välistä kauppaa ja investointeja perinteisen kehitysyhteistyön rinnalla. Kauppaa aiotaan kasvattaa sekä suoraan että Suomen julkisen yksityisen sektorin tuen, kuten Finnfundin, kautta.
Tähänastinen kaupankäynti on ollut vaatimatonta ja suomalaisyritysten toiminta Tansaniassa vähäistä. Tansanian talouskehitys luo kuitenkin vientimahdollisuuksia suomalaiselle osaamiselle. Potentiaalisia kohteita ovat esimerkiksi metsätalous, energiatalous sekä informaatioteknologiaan liittyvät eri alojen innovaatiot.
Suomen tavoitteena on kaksinkertaistaa Afrikan maiden kanssa käytävä kauppa vuodesta 2020 vuoteen 2030. Myös suomalaisyritysten investointeja Afrikkaan ja afrikkalaisyritysten investointeja Suomeen pyritään lisäämään tuntuvasti samalla ajanjaksolla. Suomi tukee esimerkiksi alueellista TradeMark Africa -organisaatiota, jotta suomalaisten yritysten mahdollisuudet käydä kauppaa Tansaniassa ja muualla Itä-Afrikassa paranisivat.
Team Finland -verkosto Tansaniassa(Linkki toiselle web-sivustolle.)
Tämän sivun sisällöstä vastaa
