Kehitysyhteistyön tulosohjaus- ja raportointi

Suomen hallitusohjelma määrittää, millaisiin tavoitteisiin kehityspolitiikassa, sen kumppanuuksissa ja ohjelmissa pyritään. Tulosten saavuttamista seurataan monin eri tavoin. Kunkin hallituskauden lopussa ulkoministeriö laatii kehityspolitiikan tulosraportin, joka summaa tuloksia edeltäviltä vuosilta.

Käsi pitelee kynää ja toinen osoittaa paperia.
Kuva: AdobeStock

Kehityspolitiikan tulosraportti eduskunnalle

Kehityspolitiikan ylivaalikautinen selonteko(Linkki toiselle verkkosivustolle) edellyttää, että eduskunnalle laaditaan tulostietoon ja sen analysointiin perustuva kehityspolitiikan tulosraportti kunkin vaalikauden lopussa.

Viimeisin tulosraportti annettiin eduskunnalle 9. marraskuuta 2022. Se summaa kehitysyhteistyön ja kehityspolitiikan tuloksia vuosilta 2019–2021. Raportin mukaan Suomi on yhteistyössä kumppaniensa kanssa onnistunut saavuttamaan merkittäviä tuloksia pitkäjänteisellä yhteistyöllä, vaikka raportointikaudella koronapandemia, konfliktit, autoritaarisuuden lisääntyminen ja ilmastonmuutos ovat kääntäneet pitkään jatkuneen myönteisen kehityksen suuntaa.

Esimerkiksi yhä useampi tyttö käy peruskoulun loppuun Suomen yhteistyömaissa. Parantuneet sää- ja ilmastopalvelut auttavat jopa 500:aa miljoonaa ihmistä varautumaan ilmastonmuutokseen. YK-järjestöjen humanitaarinen apu tavoitti yli 100 miljoonaa ihmistä vuonna 2021.

Suomen rahoittamien hankkeiden ja ohjelmien seuranta ja ohjaus on säännöllistä. Vuosiraportin käsittelyn yhteydessä arvioidaan tarkemmin, miten ohjelmalle asetetuissa tavoitteissa onnistuttiin, millaisia haasteita kohdattiin ja mihin suuntaan toimintaa kannattaa tulevaisuudessa viedä. Tuloksista vedetään myös yleisempiä havaintoja, joista on apua laajojen kokonaisuuksien kehittämisessä.

Millaisia ovat kehitysyhteistyön tulokset?

Kehitysyhteispolitiikan ja -yhteistyön tulokset voidaan jaotella välittömiin ja keskipitkän aikavälin tuloksiin sekä pitkän aikavälin vaikutuksiin. Esimerkiksi koulutusalan yhteistyössä välitön tulos voi olla uudistettu oppikirja tai koulutusta saanut opettaja. Keskipitkän aikavälin tuloksista kertovat esimerkiksi uudistuneet opetusmenetelmät ja pitkän aikavälin vaikutuksista oppimistulosten paraneminen.

Osa kehitysyhteistyön tuloksista ja vaikutuksista on yksiselitteisesti nähtävissä, osa vaikeammin hahmotettavissa. Esimerkiksi ihmisten asenteisiin vaikuttaminen on työtä, jonka tulokset syntyvät hitaasti.

Mitä pidemmälle tulosten ketjussa mennään, sitä enemmän muilla kuin yksin Suomen toimilla on merkitystä ja vaikutusta. Jos tilanne muuttuu, ohjelmien toteutusta muutetaan. Toisaalta esimerkiksi konfliktin tai kriisin yhteydessä kehityspolitiikan keinot eivät riitä, vaan tarvitaan muitakin toimia, esimerkiksi kriisinhallintaa tai rauhanvälitystä.

Yhteiskuntien muutos vie aikaa. Tuloksellisuus edellyttää sekä pitkäjänteisyyttä että reagointikykyä. Onnistunut kehityspolitiikka vaatii jatkuvaa uudistumista ja sellaisen uuden tiedon seurantaa, jota työn tuloksellisuudesta karttuu. 

Tuloskartat tukevat työn ohjausta, seurantaa ja arviointia

Kehityspolitiikan painopisteille laaditut tuloskartat määrittelevät Suomen tärkeimpiä tulostavoitteita hallituksen asettamien yleisten tavoitteiden lisäksi. Ne tekevät myös näkyväksi ne mekanismit, joilla kehityspolitiikka vaikuttaa globaaliin kestävän kehitykseen tai niin sanotun humanitaarisen imperatiivin toteutumiseen. Ne tukevat työn ohjausta, seurantaa ja arviointia.

Kehityspolitiikkaa toteutetaan tuloskarttojen tavoitteiden mukaisesti siten, että eri kokonaisuudet, kuten maaohjelmat, monenkeskinen vaikuttaminen, kansalaisjärjestöyhteistyö ja yksityissektoriyhteistyö, kytkeytyvät tavoitteisiin kuhunkin toimintoon sopivalla tavalla.

Tuloskartat auttavat myös hahmottamaan temaattista kokonaisuutta, johon yksittäiset toimet tai hankkeet sijoittuvat. Ne helpottavat viestintää Suomen kehityspoliittisista painopisteistä, selkeyttävät tili- ja vastuuvelvollisuutta sekä auttavat erittelemään maamme omaa panosta kansainvälisissä kehitystuloksissa.

Tulosindikaattorit ja tulosraportointi

Suomen kehityspolitiikan kokonaistuloksia seurataan eri kehitysyhteistyöinstrumenteille yhteisillä mittareilla eli indikaattoreilla. Työtä ohjataan säännöllisesti indikaattoreista saadun tiedon perusteella.

Yhteiset indikaattorit on rakennettu kehityspolitiikan painopisteiden perusteella. Tämä mahdollistaa kokonaisvaltaisen tulosraportoinnin, joka yhdistää tietoa ohjelmista ja yhteistyömuodoista eri puolilta maailmaa. Lopputuloksena saadaan aiempaa tarkempi kuva Suomen kehityspolitiikan tuloksista maailmalla.

Tämän sivun sisällöstä vastaa