Kehitysyhteistyön tulosohjaus- ja raportointi
Suomi keskittyy kehitysyhteistyössään tulosten tuottamiseen. Sopeutusten myötä korostuu tarve käyttää resursseja strategisella tavalla. Tuloksellisuus edellyttää keskeisten riskien tunnistamista ja niiden vaikutusten lieventämistä.
Suomen hallitusohjelma, ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko sekä taloudellisten ulkosuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteko määrittelevät tarkemmin, millaisiin tavoitteisiin kehityspolitiikassa, sen kumppanuuksissa ja ohjelmissa pyritään. Suomen kehityspolitiikan vahvuusalueet ovat naisten ja tyttöjen asema ja oikeudet, koulutus ja ilmastotoimet.
Millaisia ovat kehitysyhteistyön tulokset?
Suomen kehityspolitiikalla tuetaan kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista ja pyritään todennettavissa oleviin kehitysvaikutuksiin. Kehitysyhteistyön seurannan ja arvioinnin tarkoituksena on tuottaa tietoa siitä, miten hyvin asetettuihin tavoitteisiin päästään ja mitkä tekijät tukevat tavoitteiden saavuttamista. Suomen rahoittamien hankkeiden ja ohjelmien seuranta ja ohjaus on säännöllistä. Seurannan aikana arvioidaan tarkemmin, miten ohjelmalle asetetuissa tavoitteissa onnistuttiin, millaisia haasteita kohdattiin ja mihin suuntaan toimintaa kannattaa tulevaisuudessa viedä. Tuloksista vedetään myös yleisempiä havaintoja, joista on apua laajojen kokonaisuuksien kehittämisessä.
Kehityspolitiikan ja -yhteistyön tulokset voidaan jaotella välittömiin tuotoksiin ja keskipitkän aikavälin tuloksiin sekä pitkän aikavälin vaikutuksiin. Esimerkiksi koulutusalan yhteistyössä välitön tuotos voi olla uudistettu oppikirja tai koulutusta saanut opettaja. Keskipitkän aikavälin tuloksista kertovat esimerkiksi uudistuneet opetusmenetelmät ja pitkän aikavälin vaikutuksista oppimistulosten paraneminen.
Osa kehitysyhteistyön tuloksista ja vaikutuksista on yksiselitteisesti nähtävissä, osa vaikeammin hahmotettavissa. Esimerkiksi ihmisten asenteisiin vaikuttaminen on työtä, jonka tulokset syntyvät hitaasti.
Ohjelmien toteutusta muokataan tilanteiden ja toimintaympäristöjen muuttuessa. Toisaalta esimerkiksi konfliktin tai kriisin yhteydessä kehityspolitiikan keinot eivät riitä, vaan tarvitaan muitakin toimia, esimerkiksi kriisinhallintaa tai rauhanvälitystä. Yhteiskuntien muutos vie aikaa. Tuloksellisuus edellyttää sekä pitkäjänteisyyttä että reagointikykyä. Onnistunut kehityspolitiikka vaatii jatkuvaa uudistumista ja sellaisen uuden tiedon seurantaa, jota työn tuloksellisuudesta karttuu.
Tuloskartat tukevat työn ohjausta, seurantaa ja arviointia
Kehityspolitiikan tuloskartat määrittelevät Suomen tärkeimpiä tulostavoitteita hallituksen asettamien yleisten tavoitteiden lisäksi. Tuloskartat auttavat hahmottamaan temaattista kokonaisuutta, johon yksittäiset toimet tai hankkeet sijoittuvat. Ne tekevät myös näkyväksi ne mekanismit, joilla kehityspolitiikka vaikuttaa globaaliin kestävän kehitykseen.
Tulosindikaattorit ja tulosraportointi
Suomen kehityspolitiikan kokonaistuloksia seurataan yhteisillä mittareilla eli indikaattoreilla. Tämä mahdollistaa kokonaisvaltaisen tulosraportoinnin, joka yhdistää tietoa ohjelmista ja yhteistyömuodoista eri puolilta maailmaa. Lopputuloksena saadaan aiempaa tarkempi kuva Suomen kehityspolitiikan tuloksista maailmalla. Kehitysyhteistyön toteutusta ohjataan säännöllisesti indikaattoreista saadun tiedon perusteella.