Suomi toimijana EU:n yhteisessä  ulko- ja turvallisuuspolitiikassa

Euroopan unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) keskeisiä tavoitteita ovat unionin yhteisten arvojen turvaaminen, rauhan säilyttäminen, demokratian, ihmisoikeuksien, perusvapauksien ja oikeusvaltioperiaatteen lujittaminen sekä unionin sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden vahvistaminen. Suomi osallistuu aktiivisesti YUTP-linjausten valmisteluun ja toimeenpanoon sekä YUTP-päätöksenteon tehostamiseen.

EU's foreign ministers in a group photo in Helsinki.
EU:n ulkoministerit kokoontuivat Finlandia-talolla elokuussa 2019 Gymnich-kokoukseen. Kuva: Lauri Heikkinen/valtioneuvoston kanslia

Muuttuviin ulko- ja turvallisuuspoliittisiin haasteisiin vastaaminen edellyttää EU:lta johdonmukaista, yhtenäistä ja tehokasta toimintaa.

Laajasti tarkasteltuna YUTP käsittää kaikki ulkopolitiikan osa-alueet ja ulkoiseen turvallisuuteen liittyvät kysymykset.  

Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka luotiin alun perin Maastrichtin sopimuksella 1992. Sitä on kehitetty edelleen myöhemmillä perussopimuksilla.

Vuonna 2009 voimaan tullut Lissabonin sopimus vahvisti EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa; sen keskeisenä tavoitteena oli EU:n ulkopolitiikan vaikuttavuuden ja globaalin painoarvon kasvattaminen. Lissabonin sopimuksen myötä EU sai "ulkoministerin", kun perustettiin EU:n ulkosuhteiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan virka sekä häntä avustava Euroopan ulkosuhdehallinto(Linkki toiselle verkkosivustolle) (avautuu uuteen ikkunaan) (EUH). 

EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeana edustajana on joulukuusta 2019 lähtien toiminut espanjalainen Josep Borrell.

EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan välineet 

Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan välineet sisältävät poliittisia ja taloudellisia välineitä sekä sotilaallisen ja siviilikriisinhallinnan keinoja.

Unioni hyödyntää ulkopolitiikassaan erilaisia diplomaattisia keinoja, kuten poliittista vuoropuhelua, neuvoston päätelmiä, julkilausumia sekä demarsheiksi kutsuttuja virallisia yhteydenottoja. Kriisinhallintaoperaatiot(Linkki toiselle verkkosivustolle) (avautuu uuteen ikkunaan) sekä kolmansille maille asetetut rajoittavat toimenpiteet eli pakotteet(Linkki toiselle verkkosivustolle) (avautuu uuteen ikkunaan) ovat YUTP:n konkreettisimpia välineitä.

Korkea edustaja Josep Borrell. Kuva: EU

Euroopan unionin ulkosuhdehallinto tukee korkeaa edustajaa unionin ulkoisten toimien valmistelussa sekä toiminnan johdonmukaisuuden ja koordinoinnin varmistamisessa.

EU:n neuvosto voi nimittää korkean edustajan tueksi erityisedustajia (Linkki toiselle verkkosivustolle) (avautuu uuteen ikkunaan)hoitamaan tiettyjä poliittisia erityistehtäviä. EU:n ulkopuolisille kriisi- ja konfliktialueille on nimitetty useita erityisedustajia, joiden avulla unioni osallistuu aktiivisesti ja kokonaisvaltaisesti konfliktinratkaisuun. Tällä hetkellä erityisedustajia on nimitettynä kahdeksaan alueelliseen ja yhteen temaattiseen tehtävään.

Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteet

Euroopan unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan toiminnan tavoitteita linjataan vuonna 2016 julkaistussa Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspoliittisessa globaalistrategiassa(Linkki toiselle verkkosivustolle) (avautuu uuteen ikkunaan). Globaalistrategiassa tavoitellaan EU:n globaalin vaikuttavuuden lisäämistä, yhtenäisyyden vahvistamista ulko- ja turvallisuuspolitiikassa sekä EU:n sisäisten ja ulkoisten politiikkojen välisen yhteyden tiivistämistä.

EU on jatkanut työtä globaalistrategiassa määritellyn tavoitetason tarkentamiseksi sekä EU:n ulkoisen ja sisäisen toimintakyvyn ja yhtenäisyyden kehittämiseksi muun muassa keväällä 2022 hyväksytyllä strategisella kompassi(Linkki toiselle verkkosivustolle)lla. Strateginen kompassi huomioi Euroopan muuttuneen turvallisuustilanteen ja on konkreettinen strategia EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyön kehittämiseksi. Se sisältää tavoitteita sotilaallisten suorituskykyjen kehittämiseksi, kriisinsietokyvyn vahvistamiseksi, EU:n nopean toiminnan ja kriisinhallinnan tehostamiseksi, sotilaallisen liikkuvuuden parantamiseksi sekä EU:n yhteistoimintakyvyn parantamiseksi.

Suomen lähtökohdat yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa

Hallitusohjelma(Linkki toiselle verkkosivustolle) (avautuu uuteen ikkunaan) määrittelee Suomen lähtökohdat EU:n yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Suomen turvallisuus, hyvinvointi ja menestyksen edellytykset perustuvat laajaan yhteistyöhön muiden valtioiden ja kansainvälisten toimijoiden kanssa. 

Euroopan unioni on Suomen läntisiin arvoihin kytkevä poliittinen yhteisö, jonka kehittäminen vahvistaa Suomen vakautta, vaurautta ja turvallisuutta.

Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa (10/2020) todetaan Euroopan unionin olevan Suomen ulkosuhteiden tärkein viitekehys, vaikutuskanava ja turvallisuusyhteisö. EU:n ulkoista toimintakykyä, yhtenäisyyttä ja unionin globaalia johtajuutta lujittamalla Suomi vahvistaa myös omaa turvallisuuttaan.

Valtioneuvoston selonteko EU-politiikasta (1/2021) linjaa Suomen tukevan EU:n globaalin roolin ja vaikutusvallan vahvistamista ja EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehittämistä. Määräenemmistöpäätösten ja rakentavan pidättäytymisen käytön lisäämisellä voidaan osaltaan vahvistaa EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan nopeutta ja uskottavuutta.

Valtioneuvoston ajankohtaisselonteossa turvallisuusympäristön muutoksesta (4/2022) todetaan EU:n luonteen ulko-, turvallisuus- ja puolustustoimijana vahvistuneen. EU reagoi poikkeuksellisen nopeasti, yhtenäisesti ja tehokkaasti Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa muun muassa asettamalla Venäjälle pakotteita ja tukemalla Ukrainaa.

 

 

 

 

Tämän sivun sisällöstä vastaa:

EU:n yhteisen ulko-ja turvallisuuspolitiikan yksikkö