Suomen suhteet ja kehitysyhteistyö Lähi-idässä ja pohjoisessa Afrikassa

Suomen tavoitteena Lähi-idässä ja pohjoisessa Afrikassa on alueen vakauden ja kestävän kehityksen tukeminen.

Kolme naista keskustelemassa pöydän ääressä sekä kartta.
Rauhanvälittäjät keskustelevat yhteisöjännitteistä sidosryhmien kanssa Abbassiyehin kunnassa Libanonissa heinäkuussa 2019 järjestetyssä julkisessa työpajassa. Kuva: Emad Karim / UN Women

Lähi-idän ja pohjoisen Afrikan kehitystä hidastavat alueen pitkäaikaiset taloudelliset, poliittiset ja yhteiskunnalliset haasteet ja kasvavat ympäristöön ja ilmastonmuutokseen liittyvät ongelmat. Lisäksi alue kamppailee epävakauden, jännitteiden ja konfliktien kanssa. Monimutkaisiin ja osin valtioiden rajat ylittäviin haasteisiin vastaaminen kestävästi edellyttää laajaa sitoutumista. Ratkaisujen löytämisessä ja toimeenpanossa tarvitaan kansalaisyhteiskuntaa ja erityisesti nuorten ja naisten osallistumista.

Vuosina 2021–2024 Suomi pyrkii edistämään Lähi-idässä ja pohjoisessa Afrikassa demokratiaa, ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa. Lisäksi tuetaan kestävää talouskasvua ja kauppaa, naisten työllisyyttä ja yrittäjyyttä sekä ihmisarvoisia työpaikkoja. Suomi pyrkii edistämään myös ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista sekä oikeudenmukaista vihreää siirtymää. Kansalaisyhteiskunnan aktiivinen osallistuminen on tavoitteiden saavuttamisen ja kestävän kehityksen kannalta tärkeää.

Suomen kokonaisvaltaisen toiminnan tavoitteita kuvataan tarkemmin Lähi-idän ja pohjoisen Afrikan strategiassa.

Finland’s strategy for development cooperation in Middle East and Northern Africa 2021–2024 (PDF, 682 KB)

Grafiikka Suomen kehitysyhteistyön suunnittelluista määrärahoista Lähi-idässä ja pohjoisessa Afrikassa 2021–2024. Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen suunnataan 2,4 miljoonaa euroa ja se edistää YK:n Agenda 2030 -tavoitteita 7, 9 ja 13. Naisten yhteiskunnalliseen osallistumiseen 11,6 miljoonaa euroa. Yhteensä määrärahat ovat 14 miljoonaa euroa, ja se edistää YK:n Agenda 2030-tavoitteita 5, 8 ja 16.

Edellisellä ohjelmakaudella vuosina 2017–2020 Suomen tuki keskittyi tasa-arvoisten yhteiskuntien kehittämiseen sekä kestävän ja osallistavan talouskasvun edistämiseen.

Ulkoministeriö määrittelee Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alueeseen kuuluvaksi seuraavat maat: Algeria, Bahrain, Egypti, Iran, Irak, Israel, Jordania, Kuwait, Libanon, Libya, Mauritania, Marokko, Oman, miehitetty Palestiinalaisalue, Qatar, Saudi Arabia, Syyria, Tunisia, Yhdistyneet arabiemiirikunnat ja Jemen. Laajempaan pohjoisen Afrikan alueeseen luetaan lisäksi Sahel (Burkina Faso, Tšad, Mauritania, Mali, Niger) ja Sudan.

Suomen kehitysyhteistyö tasa-arvon edistämiseksi

Suomen kehitysyhteistyöllä parannetaan naisten mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon, rauhanprosesseihin ja työmarkkinoille.

Tavoite: Naisten yhteiskunnalliset osallistumismahdollisuudet paranevat

  • Edistetään YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 "Naiset, rauha ja turvallisuus" toimeenpanoa
  • Edistetään tasa-arvoista työelämää ja ihmisarvoisia työpaikkoja
  • Parannetaan naisten mahdollisuuksia osallistua päätöksentekoon ja pääsyä johtaviin asemiin

Meneillään olevat ohjelmat:

  • UN Women: Naiset, rauha ja turvallisuus -hanke Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa, vaihe III. Hanke vahvistaa YK:n päätöslauselman 1325 "Naiset, rauha ja turvallisuus" toimeenpanoa. Suomen tuki hankkeelle on 6 miljoona euroa vuosina 2023–2025.
  • ILO: Ihmisarvoista työtä naisille Egyptissä, Tunisiassa ja Marokossa, vaihe III. Hankkeella pyritään lisäämään naisten osuutta työvoimasta ja vihreästä talouskasvusta luomalla työpaikkoja ja kehittämällä yrittäjyyttä. Suomi tukee hanketta 2,85 miljoonalla eurolla vuosina 2022-2024.

Suomen kehitysyhteistyö ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi

Suomen kehitysyhteistyöllä tuetaan ilmastonmuutokseen sopeutumista ja ratkaisuja päästöjen vähentämiseksi.

Tavoite: Ilmastonmuutoksen hillintä ja yhteiskuntien parempi sopeutumiskyky

  • Edistetään vähäpäästöistä kehitystä
  • Edistetään kiertotaloutta
  • Parannetaan yhteiskuntien kapasiteettia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi huomioiden kaikista heikoimmassa asemassa olevat

Meneillään olevat ohjelmat:

  • EBRD HIPCA -ilmastokumppanuusrahasto: Suomi rahoittaa Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki EBRD:n ilmastokumppanuusrahaston kautta hankkeita, joilla hillitään ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia kohdemaissa sekä kasvatetaan kohdemaiden ilmastokestävyyttä. Toiminta keskittyy ilmastonmuutoksen vaikutusten vähentämiseen ja ympäristön rappeutumisen ehkäisemiseen. Suomi osallistuu HIPCA-rahastoon 2 miljoonan euron teknisen tuen rahoituksella ja 39,7 miljoonan euron kehityspoliittisella sijoituksella.

Lisäksi Lähi-idän ja pohjoisen Afrikan strategian alla rahoitetaan seuraavia hankkeita

  • IOM: Kauttakulkusiirtolaisten terveystilanteen ja suojelun parantaminen Marokossa, Egyptissä, Libyassa, Tunisiassa, Jemenissä ja Sudanissa. Tavoitteena on tukea ja täydentää kansallisten ja paikallisten toimijoiden työtä kauttakulkusiirtolaisten terveyden ja suojelun edistämiseksi. Suomi tukee hanketta 3,5 miljoonalla eurolla vuosina 2020–2023.
  • Libanonin Quick Impact Project (QIP) -pienhankkeiden tarkoituksena on tukea Etelä-Libanonin paikallisyhteisöjen kehitystä ja siten vahvistaa Suomen UNIFIL-kriisinhallintajoukkojen ja paikallisen väestön välistä luottamusta, mikä on keskeistä joukkojen toiminnan turvaamiseksi. UNIFIL-joukkojen tavoitteena on ylläpitää alueen vakautta. Suomen tuki QIP-pienhankkeille on 100 000 euroa vuodessa.

Alueellisen ohjelman tuloksia vuodelta 2022

Monet Lähi-idän ja pohjoisen Afrikan maat ovat keskellä poliittista tai taloudellista siirtymävaihetta. Joitain alueen maita rasittavat myös konfliktit tai niiden jälkeiset tilanteet. Alueen kehitystä hidastavat muun muassa sukupuolten tasa-arvoon ja demokraattiseen osallistumiseen liittyvät haasteet, yhteiskunnan sosiaalinen ja taloudellinen jakautuminen, ilmastonmuutos ja sen seuraukset ja hallitsemattomaan muuttoliikkeeseen liittyvät haasteet.

Vuoden aikana Jordania sai valmiiksi toisen YK:n naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskevan kansallisen toimintasuunnitelmansa Suomen tukeman UN Women -järjestön avulla. Suomen rahoittaman hankkeen kautta tuettiin myös alueen naisrauhanvälittäjiä sekä toimia väkivaltaisten ääriliikkeiden torjumiseksi. Lisäksi paikallisten kumppaneiden kanssa tehtiin yhteistyötä yli 20 000 naisen - joista osa oli pakolaisia - saamiseksi suojelupalvelujen piiriin. 

Tunisian naisasiainministeriö laati ensimmäisen sukupuolten tasa-arvoa ja ilmastonmuutosta koskevan kansallisen strategian YK:n kehitysohjelman UNDP:n ja Suomen rahoittaman Kansainvälisen työjärjestön ILOn hankkeen tuella. Ilmastoasioissa Suomi tuki myös Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin EBRD:n ilmastotoimiin keskittyvää HIPCA-rahastoa, jonka toiminta käynnistyi vuoden aikana.

Suomi rahoitti Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön IOM:n työtä inhimillisen ja hallitun muuttoliikkeen edistämiseksi Pohjois-Afrikassa ja Jemenissä. Järjestö tukee kansallisten ja paikallisten toimijoiden työtä terveyspalveluiden ja suojan tarjoamiseksi kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleville ihmisille. Lisäksi noin 25 000 ihmistä sai suoraa tukea.

Suomen yhteistyökumppanit Lähi-idässä ja pohjoisessa Afrikassa

Suomi pyrkii vahvistamaan kahdenvälisiä suhteita Lähi-idän ja pohjoisen Afrikan maiden kanssa. Suomi osallistuu monenvälisiin keskusteluihin yhteisten etujen edistämiseksi ja yhteistyötä tehdään EU:n ja YK:n kautta. Suomi osallistuu esimerkiksi EU:n koulutusoperaatioihin ja YK:n rauhanturvaoperaatioihin.

Lisäksi Suomi tukee alueella toimivia suomalaisia kansalaisjärjestöjä, jotka työskentelevät erityisesti siirtolaisuuteen, pakolaisiin ja rauhanvälitykseen liittyvien kysymysten parissa.