Suomen ilmastoulkopolitiikka

Ilmastonmuutoksella on laaja-alaisia vaikutuksia. Siksi sen vastaisten toimien on oltava mukana kaikessa yhteiskuntapolitiikassa, kuten ulko-, turvallisuus-, kauppa- ja kehityspolitiikassa. Ilmastonmuutoksen seuraukset koettelevat kaikkein vakavimmin köyhiä kehitysmaita. Suomi tukee kehitysmaiden ilmastotoimia osana kehitysyhteistyötä.

Kansainväliset ilmastosopimukset

Vuonna 2015 hyväksytty Pariisin sopimus on yksi ilmastonmuutoksen vastaisen työn tärkeimmistä virstanpylväistä.

Kaksi muuta keskeistä sopimusta ovat vuonna 1992 solmittu YK:n ilmastonmuutosta koskeva puitesopimus ja sen alainen Kioton pöytäkirja.

Pariisin sopimus

Pariisin sopimus on kattava ja oikeudellisesti sitova. Ensimmäistä kertaa lähes kaikki maailman maat ovat kertoneet olevansa valmiita toimiin ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Pariisin sopimus astui voimaan marraskuussa 2016, jolloin myös Suomi ratifioi sen.

Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteena on pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahdessa asteessa ja pyrkiä toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajoitettua alle 1,5 asteen. Lisäksi sopimuksessa on pitkän aikavälin tavoite ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. Rahoitusvirrat pyritään suuntaamaan kohti vähäpäästöistä ja ilmastokestävää kehitystä.

Maailmanlaajuisten kasvihuonekaasujen päästöjen huippu pyritään saavuttamaan mahdollisimman pian ja vähentämään päästöjä sen jälkeen nopeasti. Tavoitteena on, että ihmisen aiheuttamat kasvihuonekaasujen päästöt ja nielut ovat tasapainossa tämän vuosisadan jälkipuoliskolla.

Pariisin sopimus koskee vuoden 2020 jälkeistä aikaa. Sitä ennen päästövähennystoimia tehtiin Kioton pöytäkirjan puitteissa. Sopimus ei sisällä määrällisiä velvoitteita päästöjen vähentämiselle. Maat valmistelevat sopimuksen alla itse omat kansalliset päästötavoitteensa ja raportoivat muille niiden saavuttamisesta. Kansallisia päästötavoitteita tulee kiristää viiden vuoden välein.

EU sitoutunut tavoittelemaan hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä

Kansainvälisessä ilmastopolitiikassa on hiljattain otettu merkittäviä edistysaskelia, vaikka päästöjen nykykehitys on edelleen johtamassa 3-5 asteen lämpenemiseen. Useat keskeiset maat ilmoittivat vuonna 2020 hiilineutraaliustavoitteistaan, millä viitataan tasapainoon hiilidioksidipäästöjen ja niitä sitovien hiilinielujen välillä. 

EU on sitoutunut tavoittelemaan hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä ja pyrkii leikkaamaan ilmastopäästöjä 55 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Suomi ajaa kunnianhimoisia ilmastotavoitteita kansallisesti, yhteispohjoismaisesti, EU:ssa ja globaalisti. Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2035.

Ilmastonmuutos haastaa kehityksen

Ilmastonmuutoksen aiheuttamat haitalliset vaikutukset, kuten myrskyjen tai kuivuuden lisääntyminen, aiheuttavat ongelmia etenkin kaikista köyhimmille maille ja pienille kehittyville saarivaltioille. Ilmastonmuutoksen vaikutukset on otettava huomioon maiden tulevaisuuden suunnitelmissa, jotta saavutetut tulokset eivät pyyhkiydy pois.

Ilmastonmuutos aiheuttaa myös turvallisuusuhkia. Se lisää äärimmäisiä sääilmiöitä, kiihdyttää tautien leviämistä, aiheuttaa ongelmia ruoantuotannolle ja puhtaan veden saatavuudelle sekä heijastuu muuttoliikkeisiin. Ilmastonmuutos kasvattaa myös kilpailua luonnonvaroista ja ruokkii sitä kautta konflikteja.

Ilmastonmuutokseen sopeutumisella tarkoitetaan ilmastonmuutoksen aiheuttamien haitallisten seurauksien tunnistamista ja niihin varautumista. Pyrkimyksenä on vähentää sekä ihmisyhteisöjen että luonnonjärjestelmien haavoittuvuutta ilmastonmuutoksen vaikutuksille sekä parantaa kykyä toipua ilmastonmuutoksen aiheuttamista katastrofeista.

EU:n ja Suomen turvallisuuspolitiikan laajan turvallisuuden näkökulmassa painottuvat kokonaisvaltaisuus ja ennaltaehkäisevät toimet. Suomi tukee kehitysmaiden ilmastotoimia osana kehitysyhteistyötä.

Ilmastonmuutos vaikuttaa miehiin ja naisiin eri tavoilla

Ilmastonmuutoksella on haitallisia vaikutuksia kotitalouksien ruokaturvaan. Se on kehitysmaissa suurelta osin naisten vastuulla.

Naisilla on monipuolista arjen kokemusta siitä, kuinka ilmastonmuutokseen voidaan parhaiten sopeutua ja kuinka sitä voidaan tehokkaimmin hillitä. Naisilla on kuitenkin usein heikot mahdollisuudet vaikuttaa päätöksentekoon.

Suomi on tehnyt vuodesta 2008 lähtien työtä sukupuolinäkökulman huomioimiseksi ilmastotyössä.  Suomen tavoitteen mukaisesti uudessa Pariisin ilmastosopimuksessa huomioidaan tasa-arvonäkökulma. Sopimuksen osapuolia kehotetaan huomioimaan tasa-arvon edistäminen ja naisten voimaannuttaminen ilmastotoimia tehtäessä.