YK:n yleismaailmallinen määräaikaistarkastelu

Suomessa ulkoministeriö koordinoi kansallisen ihmisoikeusraportin laatimisen sekä valmistautumisen Suomen tarkasteluun. Hanke koskee kuitenkin valtioneuvostoa, ja siihen osallistuvat kaikki hallinnonalat.

Mikä on yleismaailmallinen määräaikaistarkastelu?

Yleismaailmallinen määräaikaistarkastelu (Universal Periodic Review, UPR) on YK:n ihmisoikeusneuvoston yhteydessä oleva valtioiden välisen vertaistarkastelun mekanismi. Sen avulla neuvosto tarkastelee säännöllisesti kaikkien YK:n jäsenvaltioiden ihmisoikeusvelvoitteiden ja -sitoumusten toteutumista.

Määräaikaistarkastelu on kehittynyt poliittiselta painoarvoltaan merkittäväksi kansainväliseksi mekanismiksi, joka täydentää muita YK:n ihmisoikeusmekanismeja.

Tarkastelukierrokset ovat noin nelivuotisia. Ensimmäinen tarkastelukierros pidettiin 2008–2011, toinen 2012–2016 ja kolmas 2017–2022. Neljäs tarkastelukierros alkaa vuonna 2022.

Jokaisen YK:n jäsenvaltion ihmisoikeustilanne tarkastellaan kierroksen aikana.

Miten määräaikaistarkastelu tehdään?

Määräaikaistarkastelu on monivaiheinen menettely. Sen ytimessä on valtioiden välinen vuoropuhelu tarkastelun kohteena olevan valtion ihmisoikeustilanteesta.

Tarkasteltava valtio laatii aluksi raportin ihmisoikeustilanteestaan. YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimisto puolestaan kokoaa yhteen muiden ihmisoikeuselinten jo aikaisemmin antamia päätelmiä ja suosituksia. Tämän lisäksi YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimisto laatii koosteen kansallisen ihmisoikeusinstituution (Suomessa Ihmisoikeuskeskus) ja kansalaisjärjestöjen lähettämistä näkemyksistä.

Näiden asiakirjojen pohjalta ihmisoikeusneuvoston alaisessa UPR-työryhmässä tarkastellaan jäsenvaltion ihmisoikeustilannetta. Kyse on vuoropuhelusta jäsenvaltioiden välillä: työryhmän kokouksessa muut YK:n jäsenvaltiot voivat esittää kysymyksiä ja kommentteja. Jäsenvaltiot voivat myös antaa tarkastelun kohteena olevalle valtiolle toimenpidesuosituksia.

Tarkastelusta laaditaan raportti, johon kirjataan annetut toimenpidesuositukset.

UPR-työryhmässä Suomea edustaa ministeriöiden virkahenkilöistä koostuva valtuuskunta, jonka valtioneuvosto nimeää. Valtuuskuntaan voidaan myös nimetä riippumattomia tarkkailijoita kansalaisjärjestöistä.

Tarkastelu päättyy, kun työryhmän raportti hyväksytään ihmisoikeusneuvoston istunnossa.

Mitä kansalliseen raporttiin kirjoitetaan?

Raportissa selostetaan edellisellä tarkastelukierroksella saatujen suositusten täytäntöönpanon tilanne. Lisäksi siinä kuvataan ihmisoikeuspolitiikan onnistumisia ja kehittämiskohteita. Raportissa voidaan myös tehdä poliittisia sitoumuksia, kuten sitoumus antaa väliraportti suositusten täytäntöönpanosta. Raportti on tiivis, ja se laaditaan YK:n kirjoitusohjeiden mukaisesti.

Periaatteita tarkasteluun valmistauduttaessa ovat muun muassa avoimuus, laajapohjainen konsultointi, valmius luontevaan vuoropuheluun ja itsekriittiseen tarkasteluun sekä kansallisen ja kansainvälisen ihmisoikeustoiminnan koherenssin tärkeys.

Suomi pyrkii omalla esimerkillään myös rohkaisemaan muita valtioita noudattamaan tärkeinä pitämiämme periaatteita omissa tarkasteluissaan.

Ulkoministeriö koordinoi kansallisen raportin laatimisen sekä valmistautumisen Suomen tarkasteluun. Kyseessä on kuitenkin koko valtioneuvostoa koskeva hanke, johon osallistuvat kaikki hallinnonalat.

Mitä saaduilla toimenpidesuosituksilla tehdään?

Vuoropuhelun jälkeen tarkasteltava valtio päättää, mitkä toimenpidesuositukset se hyväksyy. Ulkoministeriö välittää toimenpidesuositukset toimivaltaisille ministeriöille jatkotoimenpiteitä varten.

Valtion tulee täytäntöönpanna hyväksymiään suosituksia ja raportoida täytäntöönpanosta joko välitarkastelussa tai seuraavassa määräaikaistarkastelussa. Suosituksen hyväksyminen ei kuitenkaan luo oikeudellista velvoitetta, vaan kyseessä on poliittinen sitoumus.

Mistä saan lisätietoja?