YK:n yleismaailmallinen määräaikaistarkastelu
Suomessa ulkoministeriö koordinoi kansallisen raportin laatimisen sekä valmistautumisen Suomen yleismaailmalliseen määräaikaistarkasteluun. Tarkasteluun osallistuvat kaikki hallinnonalat.
Mikä on yleismaailmallinen määräaikaistarkastelu?
Yleismaailmallinen määräaikaistarkastelu (Universal Periodic Review, UPR) on YK:n ihmisoikeusneuvoston yhteydessä oleva valtioiden välisen vertaistarkastelun mekanismi. Sen avulla neuvosto tarkastelee säännöllisesti kaikkien YK:n jäsenvaltioiden ihmisoikeusvelvoitteiden ja -sitoumusten toteutumista.
Määräaikaistarkastelu on kehittynyt poliittiselta painoarvoltaan merkittäväksi kansainväliseksi mekanismiksi, joka täydentää muita YK:n ihmisoikeusmekanismeja.
Tarkastelukierrokset ovat noin nelivuotisia. Ensimmäinen tarkastelukierros pidettiin 2008–2011, toinen 2012–2016 ja kolmas 2017–2022. Neljäs tarkastelukierros alkoi vuonna 2022 ja on käynnissä vuoteen 2027 asti.
Jokaisen YK:n jäsenvaltion ihmisoikeustilanne tarkastellaan kierroksen aikana.
Miten määräaikaistarkastelu tehdään?
Määräaikaistarkastelu on monivaiheinen menettely. Sen ytimessä on valtioiden välinen vuoropuhelu tarkastelun kohteena olevan valtion ihmisoikeustilanteesta.
Tarkasteltava valtio laatii aluksi raportin ihmisoikeustilanteestaan. YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimisto puolestaan kokoaa yhteen muiden ihmisoikeuselinten jo aikaisemmin antamia päätelmiä ja suosituksia. Tämän lisäksi YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimisto laatii koosteen kansallisen ihmisoikeusinstituution ja kansalaisjärjestöjen lähettämistä näkemyksistä.
Näiden asiakirjojen pohjalta ihmisoikeusneuvoston alaisessa UPR-työryhmässä tarkastellaan jäsenvaltion ihmisoikeustilannetta. Kyse on vuoropuhelusta jäsenvaltioiden välillä: työryhmän kokouksessa YK:n jäsenvaltiot voivat esittää suosituksia, kysymyksiä ja kommentteja tarkastelun kohteena olevalle valtiolle.
Tarkastelusta laaditaan raportti, johon kirjataan annetut toimenpidesuositukset.
UPR-työryhmässä Suomea edustaa ministeriöiden virkahenkilöistä koostuva valtuuskunta, jonka valtioneuvosto nimeää. Valtuuskuntaan voidaan myös nimetä riippumattomia tarkkailijoita eduskunnasta ja kansalaisjärjestöistä.
Tarkastelu päättyy, kun työryhmän raportti hyväksytään ihmisoikeusneuvoston istunnossa.
Mitä kansalliseen raporttiin kirjoitetaan?
Raportissa selostetaan edellisellä tarkastelukierroksella saatujen suositusten täytäntöönpanon tilanne. Lisäksi siinä kuvataan ihmisoikeuspolitiikan onnistumisia ja kehittämiskohteita. Raportissa voidaan myös tehdä poliittisia sitoumuksia, kuten sitoumus antaa väliraportti suositusten täytäntöönpanosta. Raportti on tiivis, ja se laaditaan YK:n kirjoitusohjeiden mukaisesti.
Periaatteita tarkasteluun valmistauduttaessa ovat muun muassa avoimuus, laajapohjainen konsultointi, valmius luontevaan vuoropuheluun ja itsekriittiseen tarkasteluun sekä kansallisen ja kansainvälisen ihmisoikeustoiminnan koherenssin tärkeys.
Suomi pyrkii omalla esimerkillään myös rohkaisemaan muita valtioita noudattamaan tärkeinä pitämiämme periaatteita omissa tarkasteluissaan.
Ulkoministeriö koordinoi kansallisen raportin laatimisen sekä valmistautumisen Suomen tarkasteluun. Kyseessä on kuitenkin koko valtioneuvostoa koskeva tarkastelu, johon osallistuvat kaikki hallinnonalat.
Mitä saaduilla toimenpidesuosituksilla tehdään?
Vuoropuhelun jälkeen tarkasteltava valtio päättää, mitkä toimenpidesuositukset se hyväksyy, mitkä se hyväksyy osittain ja mitkä otetaan tiedoksi. Ulkoministeriö välittää toimenpidesuositukset toimivaltaisille ministeriöille jatkotoimenpiteitä varten.
Valtion tulee täytäntöönpanna hyväksymiään suosituksia ja raportoida täytäntöönpanosta joko välitarkastelussa tai seuraavassa määräaikaistarkastelussa. Suosituksen hyväksyminen ei kuitenkaan luo oikeudellista velvoitetta, vaan kyseessä on poliittinen sitoumus.
YK:n yleismaailmallinen määräaikaistarkastelu, 4.kierros
Suomen neljäs tarkastelu pidettiin marraskuussa 2022 ja työryhmän raportti hyväksyttiin ihmisoikeusneuvoston istunnossa maaliskuussa 2023.
Tarkastelun aikana Suomi sai yhteensä 229 suositusta, joista 168 hyväksyttiin, 14 hyväksyttiin osittain ja 47 otettiin tiedoksi.
National report in English:
- National report 8/2022 (pdf, 356 kb, 24 s.)
- Annex to national report 8/2022 (pdf, 295 kb, 5 pages)
Suositukset suomeksi:
- Raportti suosituksista Suomelle 1/2023 (pdf, 406 kb, 20 s.)
Rekommendationer på svenska:
- Rekommendationer till Finland 1/2023 (pdf, 438 kb, 19 s.)
Report of the Working Group in English:
- Report including recommendations for Finland 1/2023 (pdf, 306 kb, 25 pages)
Views of Finland on recommendations in English:
- Views of Finland on recommendations 3/2023 (pdf, 368 kb, 7 pages)
- Annex to views of Finland on recommendations 2/2023 (pdf, 632 kb, 18 pages)
Muu neljännen kierroksen materiaali sekä aikaisempien kierrosten suositukset ja raportit löytyvät YK:n UPR-maasivuilta.(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)
Mistä saan lisätietoja?
- Tietoa määräaikaistarkastelusta on YK:n UPR-sivuilla(Linkki toiselle web-sivustolle.).
- Tietoa kansalaisyhteiskunnan osallistumismahdollisuuksista UPR-tarkasteluun on YK:n UPR ja kansalaisjärjestöt -sivulla(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan).
- Tietoa Suomen tarkastelukierroksista on YK:n UPR-maasivuilla(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan). Sieltä löytyvät muun muassa Suomen kansalliset raportit ja työryhmäraportit.
- Tietoa Suomen neljännestä määräaikaistarkastelusta on valtioneuvoston hanketietopalvelussa(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan).
- Lisätietoja määräaikaistarkastelusta antaa ulkoministeriön ihmisoikeuspolitiikan yksikkö (POL-40@gov.fi).
- Lisätietoja kansallisesta raportista ja suosituksista antaa ulkoministeriön ihmisoikeustuomioistuin- ja -sopimusasioiden yksikkö (OIK-40@gov.fi).