Itämeren valtioiden neuvosto

Suomen CBSS-puheenjohtajakausi 2023-2024

Suomi toimii Itämeren valtioiden neuvoston (Council of the Baltic Sea States, CBSS) puheenjohtajamaana 1.7.2023–30.6.2024. Puheenjohtajuus kiertää jäsenmaiden kesken. Puheenjohtajuus siirtyi Suomelle Saksalta. Suomen jälkeen puheenjohtajuus siirtyy Virolle. Edellisen kerran Suomi toimi CBSS:n puheenjohtajana 2013-2014.

Suomi pyrkii CBSS-puheenjohtajakaudellaan vahvistamaan CBSS:n toimintaa sekä poliittisen keskustelun alustana että sen puitteissa tehtävää käytännön yhteistyötä. Puheenjohtajakauden läpileikkaavia teemoja ovat kokonaisturvallisuus, kriisivalmius ja resilienssi.

Puheenjohtajakaudella keskitytään erityisesti CBSS:n vahvuuksiin ja pyritään vastaamaan vakavien kriisien vaikutuksiin alueellamme. Siksi turvallisuuteen liittyvät kysymykset korostuvat erityisen paljon.

• Lue lisää Suomen puheenjohtajakauden ohjelmasta (pdf, 563 KB). 

Taustatietoa CBSS:sta

CBSS on Itämeren alueen valtioiden hallitustenvälinen yhteistyöjärjestö, joka perustettiin vuonna 1992 edistämään demokraattista ja taloudellista kehitystä Itämeren alueella. Sillä on kolme pitkäaikaista prioriteettia: i) turvallinen alue, ii) kestävä ja vauras alue ja iii) alueellinen identiteetti.

• Itämeren valtioiden neuvosto CBSS (englanniksi)(Linkki toiselle web-sivustolle.)

CBSS:n jäsenvaltioita olivat alun perin kaikki Itämeren rantavaltiot sekä Norja. Myös EY:n komissio (sittemmin EU) osallistui yhteistyöhön. Islanti liittyi mukaan vuonna 1995. Tarkkailijavaltioita olivat Alankomaat, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Ranska, Romania, Slovakia, Ukraina, Unkari, Valko-Venäjä ja Yhdysvallat.

Venäjän hyökättyä Ukrainaan 24.2.2022 muut jäsenvaltiot ja EU jäädyttivät sen osallistumisen sekä Valko-Venäjän tarkkailija-statuksen siihen saakka, kunnes kansainvälistä oikeutta jälleen noudatetaan. Venäjä jäädytti itse oman osallistumisensa ja lopulta erosi CBSS:sta 17.5.2022. Muut jäsenmaat ja EU päättivät Kristiansandin ulkoministerikokouksessa 25.5.2022 jatkaa CBSS:n toimintaa.

CBSS:n toiminta jakautuu kahteen tasoon: se toimii sekä poliittisen tason keskustelufoorumina, että käytännön yhteistyön alustana eri asiantuntijoiden ja viranomaisten välillä. Se osallistuu myös EU:n Itämeri-strategian täytäntöönpanoon.

CBSS:n jäsenmaiden pääministerit ja Eurooppa-neuvoston pysyvä puheenjohtaja kokoontuivat joka toinen vuosi antamaan poliittisia suuntaviivoja yhteistyölle. Tapaamiset jäädytettiin Venäjän vallattua Krimin vuonna 2014.

Korkein päätöksentekoelin on ulkoministerikokous, joka kokoontuu joka vuosi, kulloisenkin puheenjohtajakauden päätteeksi touko-kesäkuussa. Myös ulkoministerikokoukset jäädytettiin 2014, mutta niihin palattiin 2017 Islannin puheenjohtajakaudella. Norja isännöi ulkoministerikokouksen Kristiansandissa 25.5.2022. Saksa piti omalla puheenjohtajakaudellaan kaksi ulkoministerikokousta, Berliinissä 8.5.2023 ja Wismarissa 1-2.6.2023.

Myös muut ministerit ulkoministerien lisäksi voivat kokoontua.

Neuvoston käytännön ja asiantuntijatason työtä koordinoi korkean tason virkamieskomitea (Committee of Senior Officials, CSO), apunaan Tukholmassa toimiva sihteeristö.  

Asiantuntijatason yhteistyö tehdään CBSS:n työryhmissä ja verkostoissa, jotka kattavat mm. pelastustoimeen, ihmiskaupan torjuntaan, haavoittuvassa asemassa oleviin lapsiin sekä kestävän meriliikenteeseen liittyviä asioita. Asiantuntijayhteistyötä hoitavat eri sektoreista vastaavat ministeriöt ja muut viranomaiset.

• Lue lisää CBSS:n työryhmistä ja verkostoista(Linkki toiselle web-sivustolle.). 

Itämeren valtioiden neuvostolla on lisäksi Project Support Facility -hankerahasto. Sen antaman siemenrahan avulla tuetaan toimintasektoreilleen kuuluvia, monikansallisia Itämeren aluetta hyödyttäviä hankkeita.