Suomen kehityspolitiikan yhteistyökumppanit

Suomi tekee yhteistyötä monien eri toimijoiden kanssa saavuttaakseen kehityspoliittiset tavoitteensa. Yhteistyökumppaneihin kuuluu muun muassa valtioita, järjestöjä ja yrityksiä.

Kahdenvälinen kehitysyhteistyö

Suomi tukee useita maita kahdenvälisen kehitysyhteistyön avulla. Kahdenvälinen kehitysyhteistyö on Suomen ja kehittyvien maiden välistä yhteistyötä. Se perustuu kumppanimaiden omiin kehityssuunnitelmiin ja maiden kanssa käytävään vuoropuheluun. Vastuu muutoksesta on kumppanimailla. Suomi tukee niiden kehitystä.

Lue lisää: Suomen kehitysyhteistyön kahdenväliset kumppanimaat

Alueellinen kehitysyhteistyö

Alueellisessa yhteistyössä Suomi toimii yksittäisiä maita laajemmalle alueelle kohdistuvien ohjelmien parissa. Toiminnalla tuetaan rajat ylittävien ongelmien ratkaisua ja alueellista yhdentymistä. Alueellinen yhteistyö täydentää muita avun muotoja.

Suomi rahoittaa ja toteuttaa alueellista yhteistyötä monilla aloilla, joilla Suomella on erityisosaamista. Näitä ovat muun muassa innovaatiotoiminta, rauhanrakentaminen, verotus ja kehitys, vammaisten henkilöiden oikeudet, tasa-arvon edistäminen, energia ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Eri maantieteellisillä alueilla lähestymistavat voivat vaihdella.

Rahoitus kanavoidaan usein kansainvälisten järjestöjen, alueellisten talous- ja yhteistyöjärjestöjen sekä kansainvälisten kansalaisjärjestöjen kautta.

Monenkeskinen yhteistyö

Kansainvälisessä kehityspolitiikassa Suomi on kokoaan merkittävämpi toimija. Tämä on monenkeskisen yhteistyön ansiota. Monenkeskistä kehitysyhteistyötä on esimerkiksi YK:n, kehitysrahoituslaitosten ja EU:n kautta toimiminen. Monenkeskisen yhteistyön vahvistaminen on Suomen ulko- ja kehityspolitiikan pitkäaikainen ja keskeinen tavoite.

Suomi rahoittaa monenkeskisten toimijoiden työtä ja tekee niiden parissa paljon vaikuttamistyötä. Rahoitus muodostuu jäsenmaksuista ja yleisavustuksista, kehityspankkien ja ympäristö- ja ilmastorahastojen rahoitusosuuksista sekä temaattisesta ja alueellisesta tai maakohtaisesta tuesta. Monenkeskisten yhteistyökumppaneiden kautta kanavoidaan noin kolmannes ulkoministeriön hallinnoimista varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahoista.

Yhdessä muiden jäsenmaiden kanssa Suomi vaikuttaa myös siihen, mihin varoja käytetään ja millä tavoin kestävän kehityksen tavoitteita edistetään maailmassa. Monenkeskisen yhteistyön avulla Suomi voi edistää keskeisiä ulkopoliittisia tavoitteitaan, kuten kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestelmän puolustamista sekä kansainvälisen oikeuden kunnioittamista.

Monenkeskisellä kehitysyhteistyöllä on useita vahvuuksia. Sitä pystytään tehokkaasti tekemään maantieteellisesti laajalla alueella, ja sen piirissä on suuri määrä teemoja. Sillä on myös laaja rahoituspohja ja hyvä vaikuttavuus.

Kansainvälisistä järjestöistä merkittävimpiä ovat YK eri alajärjestöineen sekä Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD(Linkki toiselle web-sivustolle.). Kehitysrahoituslaitoksia ovat esimerkiksi Maailmanpankki, Aasian kehityspankki AsDB ja Afrikan kehityspankki AfDB. Myös kansainvälinen vero-, ympäristö- ja ilmastoyhteistyö ovat osa monenkeskistä yhteistyötä.

EU:n kehityspolitiikka

EU ja sen jäsenmaat yhteen laskettuina ovat maailman suurin virallisen kehitysyhteistyörahoituksen (ODA) antaja sekä johtava humanitaarisen avun tarjoaja. Myös EU pyrkii irtautumaan perinteisestä kehitysyhteistyön avunantajan ja avunsaajan roolijaosta. Tavoitteena ovat tasapuoliset kumppanuudet kehittyvien maiden kanssa. Keskeinen elementti on Global Gateway –strategia.

Euroopan unionin jäsenenä Suomi tukee kehitystä eri puolilla maailmaa. Aktiivinen osallistuminen EU:n kehityspolitiikan päätöksentekoon antaa myös Suomelle mahdollisuuden vaikuttaa kansainvälisen kehityspolitiikan tulevaisuuteen ja kehitysyhteistyön toteutukseen ympäri maailmaa.

Kansalaisyhteiskunta

Suomen kehityspolitiikan yhtenä keskeisenä tavoitteena on vahvistaa kehittyvien maiden kansalaisyhteiskuntia ja tukea kansalaisyhteiskunnan toimijoiden työtä kehitystavoitteiden saavuttamiseksi. Riippumaton ja monimuotoinen kansalaisyhteiskunta on edellytys kestävän kehityksen, demokratian ja ihmisoikeuksien toteutumiselle.

Suomen tukemat kansalaisyhteiskunnan toimijat, kuten järjestöt, yhdistykset ja säätiöt, edistävät YK:n kestävän kehityksen tavoitteita, äärimmäisen köyhyyden poistamista sekä eriarvoisuuden vähentämistä. Järjestöjen työ tukee myös muiden Suomen kehityspoliittisten tavoitteiden saavuttamista.

Kansalaisyhteiskuntien tila on useiden kansainvälisten raporttien mukaan kaventunut viime vuosina globaalisti, ja sen vahvistaminen on erityisen tärkeää nykytilanteessa.

Ulkoministeriö tukee vuosittain noin 70-80:tä kehitysyhteistyötä tekevää suomalaista järjestöä ja säätiötä, joilla kullakin on vähintään yksi paikallinen tai kansainvälinen kehitysyhteistyötä tekevä järjestökumppani.

Julkishallinto, korkeakoulut ja tutkimus

Suomalaiset ministeriöt ja valtion laitokset tekevät yhteistyötä kehittyvien maiden julkisen sektorin kanssa. Yhteistyön tavoitteena on vahvistaa kehittyvien maiden virkahenkilöiden osaamista ja organisaatioiden toimintaa.

Ulkoministeriö rahoittaa valtion toimijoiden yhteistyötä niin kutsutulla instituutioiden välisen kehitysyhteistyön IKI-instrumentilla. IKI-rahoitusta voidaan käyttää erilaista osaamista vahvistaviin hankkeisiin. Sen avulla voidaan myös edistää nuorten suomalaisten asiantuntijoiden mahdollisuuksia osallistua kehitysyhteistyöhön.

IKI-instrumentti on hyvä esimerkki siitä, kuinka kehitysyhteistyö vahvistaa sekä kehittyvissä maissa olevien kumppaneiden että suomalaisten toimijoiden osaamista.

Suomi tukee myös yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kumppanuuksia kehittyvien maiden korkeakoulujen kanssa sekä kestävää kehitystä tukevaa tutkimusta Suomessa ja ulkomailla.

Yksityinen sektori

YK arvioi, että kehittyvien maiden tulisi investoida vuositasolla noin 3 300–4 500 miljardia dollaria, jotta ne voivat saavuttaa kestävän kehityksen tavoitteet vuoteen 2030 mennessä. Yrityksillä on tässä keskeinen rooli yhteistyökumppaneina ja myös rahoittajina.

Kehittyvien maiden vauraus ja hyvinvointi syntyvät ihmisten tekemästä työstä. Suomi tukee kehittyvien maiden yritystoiminnan kehittymistä ja hyödyntää tässä myös suomalaisten yritysten osaamista.

Tämän lisäksi ulkoministeriö tukee suomalaisten yritysten kumppanuuksia ja liiketoimintamahdollisuuksia kehitysmaissa. Toiminnan tavoitteena on aina kohdemaiden taloudellisen, sosiaalisen tai ympäristöllisen kehityksen edistäminen.

Lue lisää: Kehitysrahoitus

Kehityspoliittiset lainat ja sijoitukset

Vuodesta 2016 lähtien osa Suomen kehitysyhteistyöstä on ollut kehityspoliittisia lainoja ja sijoituksia. Nämä eroavat lahjamuotoisesta avusta siinä, että sijoitettu pääoma palautuu takaisin. 

Ulkoministeriö tekee sijoituksia ja lainoja kohteisiin, jotka toiminnallaan edistävät kestävän kehityksen tavoitteita sekä vivuttavat mukaan muuta rahoitusta. Erityisesti rahoitusta kohdennetaan yksityisen sektorin sijoituksiin, ja mukaan pyritään saamaan yksityisiä pääomia.

Kehityspoliittisilla sijoituksilla edistetään kehityspolitiikan tavoitteita, sekä tuetaan pääomien kohdistumista kehittyvien maiden kannalta tärkeisiin investointeihin ja yritystoimintaan.

Kehityspoliittisten lainojen ja sijoitusten tavoitteena on saada aikaan vipuvaikutusta eli kannustaa myös muuta julkista tai yksityistä rahaa samaan sijoituskohteeseen. Suomen rahoitus voi mahdollistaa muiden rahoittajien osallistumisen esimerkiksi tarjoamalla pidempää maksuaikaa tai tavoittelemalla maltillisempaa voittoa, jotta hankkeesta tulee kokonaisuudessaan kannattava. Sijoitustoiminta tukee myös Suomen vaikuttamista kehityspankeissa.    

Vuoteen 2022 mennessä Suomen kehityspoliittisten lainojen ja sijoitusten avulla oli vivutettu arviolta yli 1,7 miljardia euroa muuta rahoitusta kestävän kehityksen hankkeisiin.

Kehityspoliittiset lainat ja sijoitukset voi jaotella lainoihin sekä rahastosijoituksiin. Sijoitukset voi jakaa kooltaan suurempiin sekarahoitusrahastoihin (Suomi-IFC-ilmastorahasto, Suomi-IDB-Invest-ilmastorahasto, EBRD High Impact Partnership for Climate Action (HIPCA)-rahasto) sekä kasvu- ja PK-yritysrahoitukseen keskittyviin rahastoihin (Asian Development Bank Ventures 1 ja 2, Finn Church Aid Investment). Suuremmat sekarahoitusrahastot sijoittavat tyypillisesti suuriin uusiutuvan energian ja infrastruktuurihankkeisiin. Kasvu- ja pk-yritysinvestoinnit voivat kohdistua monenlaisiin hankkeisiin maataloushankkeista erilaisten teknologioiden tuomiseen markkinoille.  

Kehityspoliittiset lainat ja sijoitukset vaativat laajaa valmistelua. Ulkoministeriö käy investointikohteena olevien tahojen kanssa perusteelliset neuvottelut ennen mahdollista sijoituspäätöstä. Neuvotteluissa varmistetaan, että sijoituksiin liittyvät kriteerit täyttyvät. Kaikki lainat ja sijoitukset käsitellään ulkoministeriön sisäisessä investointityöryhmässä. Ulkoministeriö pyytää arvion kaikista sijoituksistaan Tilastokeskukselta. 

Lainojen ja sijoitusten tuloksellisuudesta raportoidaan osana kehitysyhteistyön tulosraportointia. 

•    Kehityspoliittinen investointisuunnitelma vuosille 2020–2023 (PDF, 618 KB)
•    Kehityspoliittiset lainat ja sijoitukset: Vuosiraportti 2022 (PDF, 451 KT)(Linkki toiselle web-sivustolle.)
•    Kehityspoliittiset finanssisijoitukset: Vuosiraportti 2021 (PDF, 994 KT)(Linkki toiselle web-sivustolle.)
•    Kehityspoliittiset finanssisijoitukset: Vuosiraportti 2020 (PDF, 422 KT)(Linkki toiselle web-sivustolle.)

Lue myös: Suomi-IFC-ilmastorahasto