Kehitysyhteistyön evaluointiraportit: Laajat evaluoinnit - Ulkoministeriö

Meta-evaluointi hanke- ja ohjelmaevaluoinneista 2015–2017

Kehitysevaluoinnin vuosiraportti

Evaluointi kansalaisjärjestöjen ohjelmatuesta – osa 3

Business with Impact (BEAM) -ohjelman kehittävä evaluointi

Evaluointi ohjelmatukea saavista kansalaisjärjestöistä – osa 2

Selvitys vaikuttavuuden arvioitavuudesta sekä meta-analyysi Suomen tuesta naisten, tyttöjen ja sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi

Kehitysevaluoinnin vuosiraportti 2016

Meta-evaluointi hanke- ja ohjelmaevaluoinneista 2014–2015

Ulkoministeriö evaluoi kaikki ohjelmatukea saavat 22 järjestöä kolmessa osassa. Tässä ensimmäisessä eva­luoinnissa arvioitiin kuuden järjestön, Crisis Mana­gement Initiativen, Felmin, Reilu kaupan, Suomen pakolaisavun, Taksvärkin ja WWF Suomen kehitys-yhteistyöohjelmien onnistumista.

Kauppaa tukevan kehitysyhteistyön hankkeet ovat tuottaneet tuloksia ja vaikuttaneet erityisesti sektoreilla, joilla Suomi on kilpailukykyinen, todetaan juuri julkaistussa Aid for Trade -evaluointiraportissa.

Suomen kahdenvälisen kehitysyhteistyön kautta on onnistuttu tukemaan asioita, jotka ovat tärkeitä Suomen kehityspolitiikan, kumppanimaiden ja yhteistyöstä hyötyvien ihmisten kannalta.

Tulosjohtamista pitää kehittää edelleen. Tasa-arvon edistäminen koulutuksen avulla on Suomen vahvuus. Kahdenvälinen yhteistyö on tarkoituksenmukaista ja tuottaa usein myös tuloksia – mutta tiedämmekö tarpeeksi pitkän aikavälin vaikutuksista? Nämä ovat juuri julkaistun kehitysevaluoinnin vuosiraportin 2015 keskeisiä viestejä.

Evaluoinnin tavoitteena oli tuottaa luotettavaa tietoa Suomen humanitaarisesta miinatoiminnasta sekä suosituksia siihen, miten sitä voisi jatkossa kehittää.

Evaluoinnin tarkoituksena oli saada itsenäistä ja riippumatonta tietoa siitä, miten Suomen kehitysyhteistyö on tukenut vammaisten oikeuksia erityisesti koulutuksessa sekä miten vammaisten oikeudet ja ihmisoikeusperustainen lähestymistapa on toteutunut kehitysyhteistyössä yleisemmin.

Evaluointi tarkastelee Suomen maatalousalan kehitysyhteistyötä vuosina 1995–2008. Se käsittää tausta-aineiston tutkimuksen, haastatteluja ja kenttävierailut Sambiaan, Mosambikiin, Nicaraguaan ja Vietnamiin sekä lyhyet käynnit myös Tansaniassa jaa Keniassa. Myös eräiden kansainvälisten järjestöjen kanssa käytiin lyhyitä neuvotteluja.

Metautvärderingen uppskattade standarden på utvärderingsrapporter och direktiv, Finlands utvecklingssamarbete och utrikesministeriets (UM) utvärderingsledning och tjänster för kapacitetsutveckling. Den baserades på tre översiktsverktyg, en översikt av dokument och konsulteringar med UM:s-personal.

Kuluva vuosi 2015 on julistettu evaluoinnin kansainväliseksi teemavuodeksi. Evaluoinnin teemavuoden kunniaksi ulkoasiainministeriön kehitysevaluoinnin yksikkö (EVA-11) järjestää useita evaluointia ja erityisesti evaluointikulttuuria edistäviä tilaisuuksia. Samalla paneudumme evaluointitoimen kehittämiseen entistä systemaattisemmin osana kehityspolitiikan ja -yhteistyön kokonaisuutta.

Evaluointi tehtiin ennen kaikkea oppimista ja tulevan yhteistyön suunnittelua varten, mutta myös avoimuuden ja tilivelvollisuuden toteutumiseksi. Evaluoinnin tavoitteena oli tarkastella yhteistyön saavutuksia sekä mahdollisia heikkouksia siinä, miten tehokkaasti Suomi on onnistunut tukemaan Kenian kehityspyrkimyksiä.

Evaluointi: Suomen kehityspoliittiset toimenpideohjelmat tulosjohtamisen näkökulmasta 2003–2013. Kehityspoliittiset ohjelmat välittävät onnistuneesti ja vakuuttavasti Suomen kehityspolitiikan arvot ja yleiset johtavat periaatteet. Kehityspolitiikasta ja -yhteistyöstä puuttuu kuitenkin edelleen kattava lähestymistapa tulosperustaiselle johtamiselle.

Metautvärdering av decentraliserade utvärderingar under 2010 och 2011

Evaluointiraportti: Bi-Annual report 2009-2010 of Development Evaluation

Evaluointi Suomen tuesta rauhanrakentamiselle Nepalissa.

Suomen näkökulma Pohjoismaiden vaikuttamisesta monenkeskisissä järjestöissä.

Evaluointi tarkasteli Suomen paikallishallinnon ja hallinnon hajauttamisen kehitysyhteistyötä. Tarkastelun kohteena oli Suomen Kuntaliiton ohjelma Pohjoisen ja Etelän kuntien yhteistyöstä (NSLGCP) ja kymmenen muuta kehitysohjelmaa. Työ sisälsi asiakirjojen analysointia ja haastatteluja Suomessa, Keniassa, Namibiassa, Etelä-Afrikassa, Swasimaassa ja Tansaniassa.

Syftet med denna utvärdering är att bedöma i vilken mån systemet för Finlands förmånliga stödkrediter under 2002–2009 bidragit till minskad fattigdom och hållbara konkreta resultat samt att bedöma systemets brister. Utvärderingen bygger på projektdokumentation, offentliga handlingar, interna granskningar och utvärderingar, intervjuer med utvalda intressenter och studiebesök till Vietnam.

Arvioinnin mukaan Tansanian maaohjelma kaipaa uudenlaista strategista suunnittelua, jotta ohjelmasta muodostuu johdonmukainen.

Arvioinnin mukaan Nepalin maaohjelma on onnistunut. Uudelleentarkastelu on tarpeen tehokkaiden ja osallistavien ilmastonmuutoksen hillintään tähtäävien toimien löytämiseksi.

Finland är en av de viktiga leverantörerna av JPOs till multilaterala organisationer och den största bland de nordiska bidragsgivarna. Programmet administreras produktivt och relativt effektivt, men den långsiktiga påverkan är mindre. Som redskap för att skapa erfarna utvecklingsutövare är programmet väldigt effektivt.

This policy brief is based on an evaluation of Finland’s development cooperation with Nepal, Nicaragua and Tanzania over the last decade.

Utvärderingens syfte är att ge en extern och oberoende bild av de olika dimensionerna av utbildningsprogrammet och dess betydelse för uppfyllelsen av de mål som på olika nivåer uppställts för Finlands Verifikationsinstitut för konventionen mot kemiska vapen (VERIFIN).

Vuonna 2005 hyväksytty Pariisin julistus avun tuloksellisuudesta on merkittävä kansainvälinen sopimus ja uudistusohjelma – siihen huipentuvat usean vuosikymmenen yritykset parantaa avun laatua ja sen vaikutuksia kehitykseen. Tämä raportti on riippumaton kokonaisvaltainen evaluaatio näistä pyrkimyksistä parantaa kansainvälisen avun tuloksellisuutta, ennen kaikkea vuodesta 2005 alkaen.

Denna utvärdering granskar hur resultatstyrning har implementerats i Finlands utvecklingssamarbete. Vid resultatstyrning utnyttjas resultatbaserad information i syfte att förbättra beslutsfattandet. Trots många hänvisningar till resultatstyrning i utrikesministeriets (MFA) dokument finns det ingen formell politik eller strategi för ett sådant arbetssätt. Det som kommer närmast är riktlinjerna för projektplaneringen, som följer de logiska ramarna.

Evaluointiraportti: Bi-Annual report 2009-2010 of Development Evaluation

Tämä evaluaatio tutkii Suomen energia-alalle vuosina 2000–2009 antaman avun tuloksia ja vaikutuksia. Evaluaatio perustuu tausta-asiakirjojen tutkintaan ja kenttävierailujen aikana hankeyhteistyöstä tehtyihin havaintoihin Keniassa, Vietnamissa, El Salvadorissa ja Nicaraguassa.

Suomen metsäsektorille ja biologisiin luonnonvaroihin kohdistuvan kehitysyhteistyön evaluoinnin tavoitteena on tarkastella kehitysyhteistyön tehokkuutta ja tuloksia kestävän kehityksen kolmen ulottuvuuden kautta. Evaluointi on osa laajempaa synteesievaluointia kestävän kehityksen ja köyhyyden välisistä suhteista.

Esiselvityksen tarkoituksena oli tuottaa yhteenveto ja taustamateriaalia tulevaa metsäsektorin evaluaatiota varten. Selvitys toteutettiin dokumentteihin perustuvana työnä.

Suomen kehityspolitiikassa painotetaan tasapainoista lähestymistapaa kehitysyhteistyöhön, jossa ekologiaa, yhteiskuntaa ja taloutta koskevat kolme ulottuvuutta ovat yhtä tärkeitä. Tämä työ selvittelee onko kyseisen politiikan toteuttaminen tuonut edistymistä kestävän köyhyyden vähentämisen tavoitteessa.

Evaluoinnin johtopäätökset osoittavat, että yleisesti ottaen Suomen vesialan kehitysyhteistyö vaikuttaa suoraan edunsaajien elinolosuhteita parantavasti.

Evaluaation tarkoituksena oli arvioida Suomen Etiopiassa vuosina 2000–2008 toteuttaman kehitysyhteistyön tarkoituksenmukaisuutta, tehokkuutta, tuloksellisuutta, vaikuttavuutta ja kestävyyttä. Evaluaatio käsittää kaikki Suomen avun muodot: kahdenvälisen, monenvälisen, suomalaisten kansalaisjärjestöjen kautta toteutettavan ja Etiopian kansalaisjärjestöille suunnattavan avun, humanitaarisen avun ja muiden instrumenttien käytön.