Suomen kehitysyhteistyön määrärahat - Ulkoministeriö
Kehitysyhteistyön määrärahat
Vuonna 2018 valtion talousarvion mukaiset kehitysyhteistyön määrärahat ovat kokonaisuudessaan 886 miljoonaa euroa. Ulkoministeriön hallinnoiman varsinaisen kehitysyhteistyön osuus on 544 miljoonaa euroa.
Ulkoministeriö vastaa Suomen varsinaisesta kehitysyhteistyöstä
Vuonna 2018 kehitysyhteistyön määrärahat – 886 miljoonaa euroa – vastaavat 0,38 prosenttia Suomen bruttokansantulosta. Määrärahoja käytetään niin sanottuun varsinaiseen kehitysyhteistyöhön ja muuhun kehitysyhteistyöhön.
Varsinaisesta kehitysyhteistyöstä vastaa ulkoministeriö. Siihen kuuluvilla varoilla tehdään esimerkiksi Suomen ja kumppanimaan välistä kahdenvälistä kehitysyhteistyötä, tuetaan YK:n, kehityspankkien ja suomalaisten kansalaisjärjestöjen työtä sekä annetaan humanitaarista apua.
Muuhun kehitysyhteistyöhön tilastoidaan pakolaisten vastaanottokuluja, kehitysyhteistyön osuus EU:n talousarviosta sekä muita kehitysavuksi laskettavia maksuja eri hallinnonaloilta. Se sisältää myös arvion kehitysrahoitusyhtiö Finnfundin vuonna 2018 tekemistä kehitysyhteistyöksi laskettavista sijoituksista sekä arvion muista kehitysyhteistyön finanssisijoituksista.
Infografiikka: Suomen kehitysyhteistyömäärärahat 2018 (pdf, 2 s., 0,5 Mt)
Infografiikka: Suomen kehitysyhteistyömäärärahat 2017 (pdf, 2 s., 1,2 Mt)
Kehitysyhteistyössä tietylle vuodelle myönnetyt määrärahat ja samana vuonna todellisuudessa käytetyt varat (ns. maksatukset) eroavat toisistaan, sillä määrärahat ovat niin sanottuja siirtomäärärahoja. Tämä tarkoittaa, että jos kaikkia myönnettyjä määrärahoja ei jostain syystä pystytä käyttämään ensimmäisenä vuonna, niitä voidaan käyttää vielä kahtena seuraavana vuonna.
Kehitysyhteistyötä tehdään usein vaikeissa olosuhteissa. Tämän takia määrärahojen käytön aikataulussa on tärkeää olla joustoa. Toisaalta kestävien kehitystulosten aikaansaaminen vie vuosia, mikä edellyttää pitkäaikaista sitoutumista yhteistyöhön.
Suomi on sitoutunut saavuttamaan kehitysrahoituksessa 0,7 % bruttokansantulo-osuuden
Kehitysyhteistyövarat viime vuosina
Suomi käytti vuonna 2017 kehitysyhteistyöhön 935 miljoonaa euroa. Tämä vastasi 0,41 prosenttia bruttokansantulosta. Ulkoministeriön hallinnoima varsinaisen kehitysyhteistyön osuus oli 565 miljoonaa euroaa.
Suomen kehitysyhteistyöksi laskettavien menojen määrä ja bruttokansantulo-osuus laskivat edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2017 menoja oli kokonaisuudessaan 21 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2016. Bruttokansantulo-osuus laski 0,44 prosentista 0,41 prosenttiin.
Kehitysyhteistyöksi laskettavat pakolaisten vastaanoton kulut laskivat 42 prosenttia edellisvuodesta, 69 miljoonaan euroon. Kehitysyhteistyöksi laskettavat finanssisijoitukset kasvattivat kokonaismaksatuksia edellisvuodesta 68 miljoonalla eurolla.
Tilastoja Suomen kehitysyhteistyömaksatuksista vuodelta 2017:
Kehitysyhteistyötilastot 2017 osa 1 (pdf, 3 sivua)
Kehitysyhteistyötilastot 2017 osa 2 (pdf, 2 sivua)
Vuonna 2016 Suomi käytti kehitysyhteistyöhön yhteensä 956 miljoonaa euroa. Tämä vastasi 0,44 prosenttia bruttokansantulosta. Vuonna 2015 avun BKTL-osuus oli ollut 0,55 prosenttia.
Vuonna 2016 kehitysyhteistyöksi laskettavat menot laskivat edellisvuodesta kokonaisuudessaan 18 prosenttia. Ulkoministeriön hallinnoiman, niin sanotun varsinaisen kehitysyhteistyön määrä putosi 35 prosenttia.
Muut julkisen kehitysyhteistyön erät kasvoivat 50 prosenttia. Vuonna 2016 kehitysyhteistyöksi laskettavat pakolaisten vastaanoton kulut olivat 118 miljoonaa euroa, joka vastasi noin 12 prosenttia Suomen kaikista kehitysyhteistyömäärärahoista.
Tilastoja Suomen kehitysyhteistyömaksatuksista vuodelta 2016:
- Kehitysyhteistyötilastot 2016, osa 1 (pdf, 3 sivua, 16 Kt)
- Kehitysyhteistyötilastot 2016, osa 2 (pdf, 2 sivua, 10 Kt)
Maksatukset suurimmille avunsaajamaille
Kymmenen suurinta Suomen kehitysavun saajamaata tai -aluetta vuonna 2016 olivat Afganistan, Nepal, Etiopia, Tansania, Mosambik, Kenia, Myanmar, Etelä-Sudan, Vietnam ja Somalia. Alustavat luvut kattavat hallitusten välisen kehitysyhteistyön, Finnfundin sekä osan kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöstä.
Tilastoja kehitysyhteistyövarojen käytöstä
Julkista kehitysyhteistyötä (ODA, Official Development Assistance) seurataan kansainvälisellä tasolla Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) kehitysapukomitean (DAC, Development Assistance Committee) jäsenmaiden raportoinnin avulla. Tilastot OECD/DACin jäsenmaiden kehitysyhteistyövaroista löytyvät DACin verkkosivuilta.
Suomi edistää kehitysyhteistyön avoimuutta kansainvälisesti
Suomi on sitoutunut kehitysyhteistyön avoimuuden edistämiseen ja tukee tavoitetta myös kansainvälisesti. Suomi on yksi kansainvälisen avun avoimuutta koskevan aloitteen IATIn (International Aid Transparency Initiative) perustajajäsenistä.
IATIn tarkoitus on koota ja julkaista kehitysapua koskevaa tietoa ymmärrettävässä ja vertailtavassa muodossa. Aloitteeseen on sitoutunut yli 130 kehitysyhteistyötoimijaa valtiollisista avunantajista säätiöihin ja kansalaisjärjestöihin. Tavoitteena on luoda erilaisille kehitysyhteistyötoimijoille yhteinen avoimen datan standardi. Kun eri osapuolet raportoivat tietojaan yhtenäisessä muodossa, on niiden vertaileminen helpompaa ja avoimuus tiedonkulussa lisääntyy.