Kehitysyhteistyön määrärahat

Vuonna 2019 valtion budjetin mukaiset kehitysyhteistyön määrärahat ovat kokonaisuudessaan 989 miljoonaa euroa. Ulkoministeriön hallinnoiman kehitysyhteistyön osuus on 577 miljoonaa euroa.

Hallituksen esitys vuoden 2020 kehitysyhteistyöbudjetiksi

Hallitus esittää vuodelle 2020 varsinaiseen kehitysyhteistyöhön yhteensä 684,1 miljoonaa euroa, josta kertaluonteisia tulevaisuusinvestointeja on 5,0 miljoonaa euroa. Määräraha kasvaa vuoteen 2019 verrattuna kaikkiaan 100,3 miljoonalla eurolla.

Lisäykseen sisältyvät:

  • hallitusohjelman mukaiset pysyvät, 71,7 miljoonan euron menolisäykset,
  • kertaluonteiset 5,0 miljoonan euron tulevaisuusinvestoinnit,
  • edellisten hallitusten budjetoima kehyskasvu BKTL-tason varmistamiseksi, yhteistoimintahankkeet sekä tekniset korjaukset, ml. rahoitus DEMO ry:lle ja oikeusvaltiotoimijalle, yhteensä 23,6 miljoonaa euroa.

Näillä lisäyksillä varmistetaan kehitysyhteistyön BKTL-tasoksi 0,41 prosenttia.

Kehitysyhteistyön finanssisijoituksiin esitetään 129,7 miljoonaa euroa. Budjettiriihessä sovitun vaalikauden investointisuunnitelman mukaisesti määrärahoista ohjataan vähintään 75 prosenttia ilmastorahoitukseen ja 60 prosenttia rahoituskohteisiin, jotka kohdistuvat Afrikkaan.

Hallituksen budjettiesitys annetaan eduskunnalle lokakuussa.

Kehitysapu vuonna 2019

Vuonna 2019 kehitysyhteistyöhön budjetoidut määrärahat – 989 miljoonaa euroa – tulevat arvioiden mukaan vastaamaan 0,41:tä prosenttia Suomen bruttokansantulosta.

Määrärahat jaetaan kahteen kategoriaan: ulkoministeriön hallinnoimaan varsinaiseen kehitysyhteistyöhön ja muuhun kehitysyhteistyöhön.

Ulkoministeriön hallinnoimilla varoilla tehdään esimerkiksi Suomen ja kumppanimaan välistä kahdenvälistä kehitysyhteistyötä, tuetaan YK:n, kehityspankkien ja suomalaisten kansalaisjärjestöjen työtä sekä annetaan humanitaarista apua.

Muuhun kehitysyhteistyöhön tilastoidaan pakolaisten vastaanottokuluja, kehitysyhteistyön osuus EU:n talousarviosta sekä muita kehitysavuksi laskettavia maksuja eri hallinnonaloilta. Se sisältää myös arvion kehitysrahoitusyhtiö Finnfundin tekemistä kehitysyhteistyöksi laskettavista sijoituksista sekä arvion muista kehitysyhteistyön finanssisijoituksista.

 

Infografiikka: Suomen kehitysyhteistyömäärärahat 2019 (PDF)

Infografiikka: Suomen kehitysyhteistyömäärärahat 2018 (PDF)

Infografiikka: Suomen kehitysyhteistyömäärärahat 2017 (PDF)

Kehitysapu maittain

Kymmenen suurinta Suomen kehitysavun saajamaata vuonna 2018 olivat Afganistan, Etiopia, Nepal, Indonesia, Kenia, Mosambik, Tansania, Somalia, Syyria ja Vietnam. Alla olevan kaavion alustavat luvut kattavat hallitusten välisen kehitysyhteistyön, Finnfundin sekä osan kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöstä.

Suomen tärkeät kahdenvälisen kehitysyhteistyön kumppanuusmaat ja muut tuetut maat sijoittuvat ennen kaikkea itäiseen Afrikkaan ja Aasiaan.

 

Määrärahojen trendit

Suomi on sitoutunut sekä YK:ssa että EU:ssa nostamaan kehitysyhteistyövaransa 0,7 prosentin bruttokansantulo-osuutta vastaavalle tasolle. Tavoite saavutettiin hetkellisesti 1990-luvun alussa talouslaman aikana, kun bruttokansantulo romahti. Viime vuosina osuus on ollut karkeasti noin 0,4 prosenttia.

OECD:n huhtikuussa 2019 julkaisemien alustavien tilastojen mukaan Suomi käytti vuonna 2018 noin 833 miljoonaa euroa kehitysapuun. Tämä vastasi 0,36:ta prosenttia bruttokansantulosta. Ulkoministeriön hallinnoiman varsinaisen kehitysyhteistyön osuus oli noin 537 miljoonaa euroa.

Kehitysyhteistyötilastot

Julkista kehitysyhteistyötä (ODA, Official Development Assistance) seurataan kansainvälisellä tasolla Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) kehitysapukomitean (DAC, Development Assistance Committee) jäsenmaiden raportoinnin avulla. Tilastot OECD/DACin jäsenmaiden kehitysyhteistyövaroista löytyvät DACin verkkosivuilta.

Tilastoja Suomen kehitysyhteistyömaksatuksista vuodelta 2018:

Kehitysyhteistyön määrärahat ja maksatukset (PDF)

Maksatukset suurimpiin yhteistyömaihin (PDF)

Kehitysyhteistyötilastoille on tyypillistä, että maksatukset voivat vaihdella vuositasolla merkittävästi, vaikka budjetoidut summat eivät vaihtelisikaan.

Tietylle vuodelle myönnetyt määrärahat ja samana vuonna todellisuudessa käytetyt varat (eli maksatukset) eroavat toisistaan, sillä määrärahat ovat niin sanottuja siirtomäärärahoja. Tämä tarkoittaa, että jos kaikkia myönnettyjä määrärahoja ei jostain syystä pystytä käyttämään ensimmäisenä vuonna, niitä voidaan käyttää vielä kahtena seuraavana vuonna.

Kehitysyhteistyötä tehdään usein vaikeissa olosuhteissa. Tämän takia määrärahojen käytön aikataulussa on tärkeää olla joustoa. Toisaalta kestävien kehitystulosten aikaansaaminen vie vuosia, mikä edellyttää pitkäaikaista sitoutumista yhteistyöhön.

Tämän sivun sisällöstä vastaa