Kehitysyhteistyön määrärahat ja tilastot

Vuonna 2025 valtion budjetin mukaiset kehitysyhteistyön määrärahat ovat kokonaisuudessaan 1 064 miljoonaa euroa. Ulkoministeriön hallinnoiman kehitysyhteistyön osuus on 533 miljoonaa euroa.

Kehitysyhteistyö vuonna 2025

Vuodelle 2025 kehitysyhteistyöhön budjetoidut määrärahat – 1 064 miljoonaa euroa – vastaavat arvioiden mukaan 0,36 prosenttia Suomen bruttokansantulosta.

Määrärahat jaetaan kahteen kategoriaan: ulkoministeriön hallinnoimaan varsinaiseen kehitysyhteistyöhön ja muuhun kehitysyhteistyöhön.

Ulkoministeriön hallinnoimilla varoilla tehdään esimerkiksi Suomen ja kumppanimaan välistä kahdenvälistä kehitysyhteistyötä, tuetaan YK:n, kehityspankkien ja suomalaisten kansalaisjärjestöjen työtä sekä annetaan humanitaarista apua.

Muuhun kehitysyhteistyöhön tilastoidaan pakolaisten vastaanottokuluja, kehitysyhteistyön osuus EU:n talousarviosta sekä muita kehitysavuksi laskettavia maksuja eri hallinnonaloilta. Se sisältää myös arvion kehitysrahoitusyhtiö Finnfundin tekemistä kehitysyhteistyöksi laskettavista sijoituksista sekä arvion muista kehitysyhteistyön finanssisijoituksista.

• UM:n hallinnoima varsinainen kehitysyhteistyö (V) 533 M€
• Muu kehitysyhteistyö (M) 532 M€

Lataa datatiedosto Lähde: UM

Tuki Ukrainalle -momentin kehyspäätöksen mukaisesta määrärahasta (58 milj. euroa) 10,1 miljoonaa euroa on siirretty EBRD:n pääomankorottamiseen, joka kohdentuu Ukrainaan.

Alla olevaan taulukkoon on kirjattu kehitysyhteistyömäärärahojen ennakoitu kehitys vuosille 2025–2028. Vuoden 2025 luku on talousarvion mukainen ja vuosien 2026–2028 luvut ovat kehyspäätöksen mukaisia. 

Lataa datatiedosto Lähde: UM

Kehitysyhteistyömaksatusten seuranta

Tarkat tiedot Suomen kehitysyhteistyömaksatuksista löydät OpenAid.fi-verkkosivuilta. Sivusto näyttää mihin, miten ja milloin Suomen kehitysyhteistyövaroja on käytetty.

Suomi on sitoutunut sekä YK:ssa että EU:ssa nostamaan kehitysyhteistyövaransa 0,7 prosentin bruttokansantulo-osuutta vastaavalle tasolle. Tavoite saavutettiin hetkellisesti 1990-luvun alussa talouslaman aikana, kun bruttokansantulo romahti. Viime vuosina osuus on ollut karkeasti noin 0,4–0,5 prosenttia.

Lataa datatiedosto Lähde: UM

Julkista kehitysyhteistyötä (ODA, Official Development Assistance) seurataan kansainvälisellä tasolla Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) kehitysapukomitean (DAC, Development Assistance Committee) jäsenmaiden raportoinnin avulla. Tilastot OECD/DACin jäsenmaiden kehitysyhteistyövaroista löytyvät DACin verkkosivuilta (englanniksi).

Tilastoja Suomen kehitysyhteistyömaksatuksista viime vuosikymmeniltä:

Suomen kehitysyhteistyön määrärahat ja maksatukset 1989–2024 (PDF, 21 KB). Tiedosto sisältää seuraavat taulukot:

• Taulukko 1: Kehitysyhteistyön määrärahat ja maksatukset vuosina 1989–2024

• Taulukko 2: Julkisen kehitysyhteistyön maksatukset 2015–2024; Varsinainen kehitysyhteistyömomentti käyttösuunnitelmakohdittain ja muun kehitysyhteistyön erät

• Taulukko 3: Kehitysyhteistyön maksatukset vähiten kehittyneisiin maihin 2014–2024

Maksatukset suurimpiin yhteistyömaihin ja monenkeskisille kumppaneille sekä monenkeskiset tuet 2017–2024 (PDF, 20 KB). Tiedosto sisältää seuraavat taulukot:

• Taulukko 4: Kehitysyhteistyömaksatukset suurimpiin yhteistyömaihin 2017–2024

• Taulukko 5: Yleistuet monenkeskisille yhteistyökanaville, kehitysyhteistyöksi laskettavat maksatukset 2014–2024

Kehitysyhteistyötilastoille on tyypillistä, että maksatukset voivat vaihdella vuositasolla merkittävästi, vaikka budjetoidut summat eivät vaihtelisikaan.

Tietylle vuodelle myönnetyt määrärahat ja samana vuonna todellisuudessa käytetyt varat (eli maksatukset) eroavat toisistaan, sillä määrärahat ovat niin sanottuja siirtomäärärahoja. Tämä tarkoittaa, että jos kaikkia myönnettyjä määrärahoja ei jostain syystä pystytä käyttämään ensimmäisenä vuonna, niitä voidaan käyttää vielä kahtena seuraavana vuonna.

Kehitysyhteistyötä tehdään usein vaikeissa olosuhteissa. Tämän takia määrärahojen käytön aikataulussa on tärkeää olla joustoa. Toisaalta kestävien kehitystulosten aikaansaaminen vie vuosia, mikä edellyttää pitkäaikaista sitoutumista yhteistyöhön.