Kehitysyhteistyön määrärahat ja tilastot

Vuonna 2020 valtion budjetin mukaiset kehitysyhteistyön määrärahat ovat kokonaisuudessaan 1 030 miljoonaa euroa. Ulkoministeriön hallinnoiman kehitysyhteistyön osuus on 673 miljoonaa euroa.

Kehitysapu vuonna 2020

Vuonna 2020 kehitysyhteistyöhön budjetoidut määrärahat – 1 030 miljoonaa euroa – tulevat arvioiden mukaan vastaamaan 0,45:tä prosenttia Suomen bruttokansantulosta.

Määrärahat jaetaan kahteen kategoriaan: ulkoministeriön hallinnoimaan varsinaiseen kehitysyhteistyöhön ja muuhun kehitysyhteistyöhön.

Ulkoministeriön hallinnoimilla varoilla tehdään esimerkiksi Suomen ja kumppanimaan välistä kahdenvälistä kehitysyhteistyötä, tuetaan YK:n, kehityspankkien ja suomalaisten kansalaisjärjestöjen työtä sekä annetaan humanitaarista apua.

Muuhun kehitysyhteistyöhön tilastoidaan pakolaisten vastaanottokuluja, kehitysyhteistyön osuus EU:n talousarviosta sekä muita kehitysavuksi laskettavia maksuja eri hallinnonaloilta. Se sisältää myös arvion kehitysrahoitusyhtiö Finnfundin tekemistä kehitysyhteistyöksi laskettavista sijoituksista sekä arvion muista kehitysyhteistyön finanssisijoituksista.

Tilannepäivitys 29.4.2020: Vuoden 2020 toisessa lisätalousarviossa hallitus kohdensi uudelleen ulkoministeriön hallinnoimia kehitysyhteistyömäärärahoja vastauksena koronapandemian tuomiin tarpeisiin. Muutos tuo humanitaarisen avun määrärahoihin lisäystä noin 9,4 miljoonaa ja tukea maailmanlaajuiselle rokotusliittoumalle Gaville 0,5 miljoonaa euroa. Kehitysyhteistyömäärärahojen kokonaissumma vuodelle 2020 pysyy samana. Mainitut lisäykset on siirretty toisten käyttösuunnitelmakohtien jakamattomista varoista, joten vähennykset eivät kohdennu suoraan mihinkään kohteeseen. Eduskunta hyväksyi toisen lisätalousarvion 24. huhtikuuta 2020 ja se astuu voimaan 29. huhtikuuta.

Infografiikka: Suomen kehitysyhteistyömäärärahat 2020 (PDF)
Infografiikka: Suomen kehitysyhteistyömäärärahat 2019 (PDF)
Infografiikka: Suomen kehitysyhteistyömäärärahat 2018 (PDF)
Infografiikka: Suomen kehitysyhteistyömäärärahat 2017 (PDF)

Rahoituspäätökset yleistuista YK-järjestöille 2020

Järjestö	Milj. euroa
UN Women, yleistuki	19
UNFPA, yleistuki	33
UNDP, yleistuki	2
UNEP, yleistuki	2,5
UNIDO, jäsenmaksu	n. 0,5

Kehitysapu maittain

Alla olevassa kaaviossa on kymmenen maata, joihin Suomi suuntasi eniten kehitysyhteistyörahoitusta vuonna 2019 (ennakkotieto). Kaaviossa on laskettu yhteen hallitustenvälinen kehitysyhteistyö, monenkeskisten järjestöjen ja kansalaisjärjestöjen kautta kanavoitu rahoitus sekä Finnfundin tekemät investoinnit.

Suomen tärkeät kahdenvälisen kehitysyhteistyön kumppanimaat ja muut tuetut maat sijoittuvat ennen kaikkea itäiseen Afrikkaan ja Aasiaan.

Yleistuet YK-järjestöille ja kehitysrahoituslaitoksille

Kaaviossa on kehitysyhteistyöksi laskettavat yleistuet YK-järjestöille ja kehitysrahoituslaitoksille vuonna 2019 (ennakkotieto).

Määrärahojen trendit

Suomi on sitoutunut sekä YK:ssa että EU:ssa nostamaan kehitysyhteistyövaransa 0,7 prosentin bruttokansantulo-osuutta vastaavalle tasolle. Tavoite saavutettiin hetkellisesti 1990-luvun alussa talouslaman aikana, kun bruttokansantulo romahti. Viime vuosina osuus on ollut karkeasti noin 0,4 prosenttia.

Alla olevaan taulukkoon on kirjattu kehitysyhteistyömäärärahojen tuleva kehitys vuosille 2020-2023.

Kehitysyhteistyömaksatusten seuranta

Julkista kehitysyhteistyötä (ODA, Official Development Assistance) seurataan kansainvälisellä tasolla Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) kehitysapukomitean (DAC, Development Assistance Committee) jäsenmaiden raportoinnin avulla. Tilastot OECD/DACin jäsenmaiden kehitysyhteistyövaroista löytyvät DACin verkkosivuilta.

Tilastoja Suomen kehitysyhteistyömaksatuksista viime vuosikymmeniltä:

Suomen kehitysyhteistyön määrärahat ja maksatukset 1989-2019 (PDF). Tiedosto sisältää seuraavat taulukot:

• Taulukko 1: Kehitysyhteistyön määrärahat ja maksatukset vuosina 1989-2019

• Taulukko 2: Julkisen kehitysyhteistyön maksatukset 2012-2019; varsinainen kehitysyhteistyömomentti käyttösuunnitelmakohdittain ja muun kehitysyhteistyön erät

• Taulukko 3: Kehitysyhteistyön maksatukset vähiten kehittyneisiin maihin 2012-2019

Maksatukset suurimpiin yhteistyömaihin ja monenkeskisille kumppaneille sekä monenkeskiset tuet 2012-2019 (PDF). Tiedosto sisältää seuraavat taulukot:

• Taulukko 4: Kehitysyhteistyömaksatukset suurimpiin yhteistyömaihin 2014-2019

• Taulukko 5: Yleistuet monenkeskisille yhteistyökanaville, kehitysyhteistyöksi laskettavat maksatukset 2012-2019

Kehitysyhteistyötilastoille on tyypillistä, että maksatukset voivat vaihdella vuositasolla merkittävästi, vaikka budjetoidut summat eivät vaihtelisikaan.

Tietylle vuodelle myönnetyt määrärahat ja samana vuonna todellisuudessa käytetyt varat (eli maksatukset) eroavat toisistaan, sillä määrärahat ovat niin sanottuja siirtomäärärahoja. Tämä tarkoittaa, että jos kaikkia myönnettyjä määrärahoja ei jostain syystä pystytä käyttämään ensimmäisenä vuonna, niitä voidaan käyttää vielä kahtena seuraavana vuonna.

Kehitysyhteistyötä tehdään usein vaikeissa olosuhteissa. Tämän takia määrärahojen käytön aikataulussa on tärkeää olla joustoa. Toisaalta kestävien kehitystulosten aikaansaaminen vie vuosia, mikä edellyttää pitkäaikaista sitoutumista yhteistyöhön.