Kehitysyhteistyön määrärahat ja tilastot

Vuonna 2022 valtion budjetin mukaiset kehitysyhteistyön määrärahat ovat kokonaisuudessaan 1 343 miljoonaa euroa. Ulkoministeriön hallinnoiman kehitysyhteistyön osuus on 772 miljoonaa euroa.

Kehitysyhteistyö vuonna 2022

Vuonna 2022 kehitysyhteistyöhön budjetoidut määrärahat – 1 343 miljoonaa euroa – vastaavat arvioiden mukaan 0,50 prosenttia Suomen bruttokansantulosta. Vuoden 2022 toisessa lisätalousarviossa määrärahoja lisättiin 70 miljoonaa euroa Ukrainan kehitysyhteistyöhön, jälleenrakentamiseen sekä humanitaariseen apuun. 

Määrärahat jaetaan kahteen kategoriaan: ulkoministeriön hallinnoimaan varsinaiseen kehitysyhteistyöhön ja muuhun kehitysyhteistyöhön.

Ulkoministeriön hallinnoimilla varoilla tehdään esimerkiksi Suomen ja kumppanimaan välistä kahdenvälistä kehitysyhteistyötä, tuetaan YK:n, kehityspankkien ja suomalaisten kansalaisjärjestöjen työtä sekä annetaan humanitaarista apua.

Muuhun kehitysyhteistyöhön tilastoidaan pakolaisten vastaanottokuluja, kehitysyhteistyön osuus EU:n talousarviosta sekä muita kehitysavuksi laskettavia maksuja eri hallinnonaloilta. Se sisältää myös arvion kehitysrahoitusyhtiö Finnfundin tekemistä kehitysyhteistyöksi laskettavista sijoituksista sekä arvion muista kehitysyhteistyön finanssisijoituksista.

Päivitys 1.7.2022. Vuoden 2022 toisessa lisätalousarviossa lisättiin 70 miljoonaa euroa kehitysyhteistyöhön ja jälleenrakentamiseen sekä humanitaariseen apuun Ukrainassa. Lisäksi varsinaisen kehitysyhteistyön momentille esitetään käyttösuunnitelmakohtien välisiä siirtoja käytettäväksi Ukrainan kriisin aiheuttamiin tarpeisiin Moldovassa ja Ukrainassa sekä humanitaariseen apuun Syyriassa.

Alla olevaan taulukkoon on kirjattu kehitysyhteistyömäärärahojen ennakoitu kehitys vuosille 2022–2026. Vuoden 2022 luku on talousarvion mukainen ja vuosien 2023–2026 luvut ovat kehyspäätöksen mukaisia. 

Kehitysyhteistyömaksatusten seuranta

Tarkat tiedot Suomen kehitysyhteistyömaksatuksista löydät OpenAid.fi-verkkosivuilta.(Linkki toiselle verkkosivustolle) Sivusto näyttää mihin, miten ja milloin Suomen kehitysyhteistyövaroja on käytetty.

Suomi on sitoutunut sekä YK:ssa että EU:ssa nostamaan kehitysyhteistyövaransa 0,7 prosentin bruttokansantulo-osuutta vastaavalle tasolle. Tavoite saavutettiin hetkellisesti 1990-luvun alussa talouslaman aikana, kun bruttokansantulo romahti. Viime vuosina osuus on ollut karkeasti noin 0,4–0,5 prosenttia.

 

Julkista kehitysyhteistyötä (ODA, Official Development Assistance) seurataan kansainvälisellä tasolla Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) kehitysapukomitean (DAC, Development Assistance Committee) jäsenmaiden raportoinnin avulla. Tilastot OECD/DACin jäsenmaiden kehitysyhteistyövaroista löytyvät DACin verkkosivuilta (englanniksi).(Linkki toiselle verkkosivustolle)

Tilastoja Suomen kehitysyhteistyömaksatuksista viime vuosikymmeniltä:

Suomen kehitysyhteistyön määrärahat ja maksatukset 1989–2021 (PDF, 174 KB). Tiedosto sisältää seuraavat taulukot:

  • Taulukko 1: Kehitysyhteistyön määrärahat ja maksatukset vuosina 1989–2021

  • Taulukko 2: Julkisen kehitysyhteistyön maksatukset 2013–2021; Varsinainen kehitysyhteistyömomentti käyttösuunnitelmakohdittain ja muun kehitysyhteistyön erät

  • Taulukko 3: Kehitysyhteistyön maksatukset vähiten kehittyneisiin maihin 2014–2021

Maksatukset suurimpiin yhteistyömaihin ja monenkeskisille kumppaneille sekä monenkeskiset tuet 2016–2021 (PDF, 314 KB). Tiedosto sisältää seuraavat taulukot:

  • Taulukko 4: Kehitysyhteistyömaksatukset suurimpiin yhteistyömaihin 2016–2021

  • Taulukko 5: Yleistuet monenkeskisille yhteistyökanaville, kehitysyhteistyöksi laskettavat maksatukset 2013–2021

Kehitysyhteistyötilastoille on tyypillistä, että maksatukset voivat vaihdella vuositasolla merkittävästi, vaikka budjetoidut summat eivät vaihtelisikaan.

Tietylle vuodelle myönnetyt määrärahat ja samana vuonna todellisuudessa käytetyt varat (eli maksatukset) eroavat toisistaan, sillä määrärahat ovat niin sanottuja siirtomäärärahoja. Tämä tarkoittaa, että jos kaikkia myönnettyjä määrärahoja ei jostain syystä pystytä käyttämään ensimmäisenä vuonna, niitä voidaan käyttää vielä kahtena seuraavana vuonna.

Kehitysyhteistyötä tehdään usein vaikeissa olosuhteissa. Tämän takia määrärahojen käytön aikataulussa on tärkeää olla joustoa. Toisaalta kestävien kehitystulosten aikaansaaminen vie vuosia, mikä edellyttää pitkäaikaista sitoutumista yhteistyöhön.

Tämän sivun sisällöstä vastaa