Kehitysyhteistyön määrärahat ja tilastot

Vuonna 2022 valtion budjetin mukaiset kehitysyhteistyön määrärahat ovat kokonaisuudessaan 1 275 miljoonaa euroa. Ulkoministeriön hallinnoiman kehitysyhteistyön osuus on 705 miljoonaa euroa.

Kehitysyhteistyö vuonna 2022

Vuonna 2022 kehitysyhteistyöhön budjetoidut määrärahat – 1 275 miljoonaa euroa – vastaavat arvioiden mukaan 0,49 prosenttia Suomen bruttokansantulosta.

Määrärahat jaetaan kahteen kategoriaan: ulkoministeriön hallinnoimaan varsinaiseen kehitysyhteistyöhön ja muuhun kehitysyhteistyöhön.

Ulkoministeriön hallinnoimilla varoilla tehdään esimerkiksi Suomen ja kumppanimaan välistä kahdenvälistä kehitysyhteistyötä, tuetaan YK:n, kehityspankkien ja suomalaisten kansalaisjärjestöjen työtä sekä annetaan humanitaarista apua.

Muuhun kehitysyhteistyöhön tilastoidaan pakolaisten vastaanottokuluja, kehitysyhteistyön osuus EU:n talousarviosta sekä muita kehitysavuksi laskettavia maksuja eri hallinnonaloilta. Se sisältää myös arvion kehitysrahoitusyhtiö Finnfundin tekemistä kehitysyhteistyöksi laskettavista sijoituksista sekä arvion muista kehitysyhteistyön finanssisijoituksista.

Suomen kehitysyhteistyövarat vuodelle 2022. Ulkoministeriön hallinnoima tuki on yhteensä 705 miljoonaa euroa. Tähän sisältyvät monenkeskinen 224 miljoonaa, maa- ja aluekeskinen 178 miljoonaa, humanitaarinen apu 86 miljoonaa, kansalaisjärjestöt 88 miljoonaa, Euroopan kehitysrahasto 47 miljoonaa, maittain kohdentamaton tuki 50 miljoonaa ja muu varsinainen kehitysyhteistyö 32 miljoonaa euroa. Näiden lisäksi on niin sanottu muu kehitysyhteistyö, joka on yhteensä 570 miljoonaa euroa. Siihen sisältyy Suomen osuus EU:n budjetista 286 miljoonaa, pakolaisten vastaanottokulut 61 miljoonaa, Finnfund 55 miljoonaa, siviilikriisinhallinta 11 miljoonaa ja muut kehitysyhteistyömenot 157 miljoonaa euroa.

Kehitysyhteistyö maittain

Alla olevassa kaaviossa on kymmenen maata, joihin Suomi suuntasi eniten kehitysyhteistyörahoitusta vuonna 2020. Kaaviossa on laskettu yhteen hallitustenvälinen kehitysyhteistyö, monenkeskisten järjestöjen ja kansalaisjärjestöjen kautta kanavoitu rahoitus sekä Finnfundin tekemät investoinnit.

 

Yleistuet YK-järjestöille ja kehitysrahoituslaitoksille

Kaaviossa on kehitysyhteistyöksi laskettavat yleistuet YK-järjestöille ja kehitysrahoituslaitoksille vuonna 2020.

 

Määrärahojen trendit

Suomi on sitoutunut sekä YK:ssa että EU:ssa nostamaan kehitysyhteistyövaransa 0,7 prosentin bruttokansantulo-osuutta vastaavalle tasolle. Tavoite saavutettiin hetkellisesti 1990-luvun alussa talouslaman aikana, kun bruttokansantulo romahti. Viime vuosina osuus on ollut karkeasti noin 0,4–0,5 prosenttia.

 

Alla olevaan taulukkoon on kirjattu kehitysyhteistyömäärärahojen ennakoitu kehitys vuosille 2022–2025. Vuoden 2022 luku on talousarvion mukainen ja vuosien 2023–2025 luvut ovat kehyspäätöksen mukaisia. 

 

Kehitysyhteistyömaksatusten seuranta

Julkista kehitysyhteistyötä (ODA, Official Development Assistance) seurataan kansainvälisellä tasolla Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) kehitysapukomitean (DAC, Development Assistance Committee) jäsenmaiden raportoinnin avulla. Tilastot OECD/DACin jäsenmaiden kehitysyhteistyövaroista löytyvät DACin verkkosivuilta (englanniksi).(Linkki toiselle verkkosivustolle)

Tilastoja Suomen kehitysyhteistyömaksatuksista viime vuosikymmeniltä:

Suomen kehitysyhteistyön määrärahat ja maksatukset 1989–2021 (PDF, 174 KB). Tiedosto sisältää seuraavat taulukot:

  • Taulukko 1: Kehitysyhteistyön määrärahat ja maksatukset vuosina 1989–2021

  • Taulukko 2: Julkisen kehitysyhteistyön maksatukset 2013–2021; Varsinainen kehitysyhteistyömomentti käyttösuunnitelmakohdittain ja muun kehitysyhteistyön erät

  • Taulukko 3: Kehitysyhteistyön maksatukset vähiten kehittyneisiin maihin 2014–2021

Maksatukset suurimpiin yhteistyömaihin ja monenkeskisille kumppaneille sekä monenkeskiset tuet 2016–2021 (PDF, 314 KB). Tiedosto sisältää seuraavat taulukot:

  • Taulukko 4: Kehitysyhteistyömaksatukset suurimpiin yhteistyömaihin 2016–2021

  • Taulukko 5: Yleistuet monenkeskisille yhteistyökanaville, kehitysyhteistyöksi laskettavat maksatukset 2013–2021

Kehitysyhteistyötilastoille on tyypillistä, että maksatukset voivat vaihdella vuositasolla merkittävästi, vaikka budjetoidut summat eivät vaihtelisikaan.

Tietylle vuodelle myönnetyt määrärahat ja samana vuonna todellisuudessa käytetyt varat (eli maksatukset) eroavat toisistaan, sillä määrärahat ovat niin sanottuja siirtomäärärahoja. Tämä tarkoittaa, että jos kaikkia myönnettyjä määrärahoja ei jostain syystä pystytä käyttämään ensimmäisenä vuonna, niitä voidaan käyttää vielä kahtena seuraavana vuonna.

Kehitysyhteistyötä tehdään usein vaikeissa olosuhteissa. Tämän takia määrärahojen käytön aikataulussa on tärkeää olla joustoa. Toisaalta kestävien kehitystulosten aikaansaaminen vie vuosia, mikä edellyttää pitkäaikaista sitoutumista yhteistyöhön.

Tämän sivun sisällöstä vastaa