Tuki valtion laitosten kehitysyhteistyöhön

Instituutioiden välisellä kehitysyhteistyön instrumentilla (IKI) tuetaan suomalaisten valtion laitosten ja virastojen osallistumista kehitysyhteistyöhön. Hankkeiden tavoitteena on vahvistaa kehitysmaiden valtiollisten toimijoiden kuten ministeriöiden ja laitosten osaamista.

Kokemukset yhteistyöstä

Valtion virastot ja laitokset ovat toteuttaneet vuoden 2008 jälkeen yhteensä 120 hanketta ja vuonna 2023 käynnissä on 26 hanketta. Hankkeet ovat kohdentuneet pääosin korkean osaamisen erityisalueille, painotuksena luonnonvarojen hallinta. Kumppanimaista ja Suomesta mukana on virastoja, jotka vastaavat esimerkiksi säätiedoista, maaperän ja mineraalien hallinnoinnista, sekä ympäristön tilan seurannasta ja teollisuuden luvituksista. Hankkeita on toteutettu myös muilla hallinnon alueilla kuten verohallinto sekä koulutusjärjestelmät. Kumppanimaat ovat arvostaneet suomalaisten asiantuntijoiden erityisosaamista, yhteistyötaitoja ja joustavuutta. Useissa tapauksissa yhteistyö on poikinut lisää toimeksiantoja kumppanimailta tai kansainvälisiltä rahoittajilta.

Hankkeiden kesto on 2-3 vuotta, mikä on vaativissa oloissa lyhyt aika. Kokemus on osoittanut, että kestävien tuloksien saavuttamiseen tarvitaan usein toinen saman pituinen jatkovaihe.

Tuen periaatteet

IKI-hankkeen tulee nousta kehitysmaan tarpeesta ja kehitysmaan toimijan omasta aloitteellisuudesta. Toiminnan tavoitteena tulee olla kapasiteetin vahvistaminen.

Tähän liittyviä ja täydentäviä tavoitteita voivat olla esimerkiksi kumppaniorganisaation palveluiden parantaminen ja tuotekehittelytoiminta, organisaation kehittäminen ja organisaation toimintatapojen uudistaminen, henkilöstön tietotaidon lisääminen, kansainvälistyminen ja verkostoituminen.

Kehitysmaan puolelta toimijoina voivat olla julkisen sektorin toimijat. Suomen puolelta toimijoina voivat olla ulkoministeriön kanssa samaan oikeushenkilöön kuuluvat valtion virastot ja laitokset.

Suomalainen virasto tai laitos vastaa ulkoministeriön suuntaan hankkeen toteutuksesta ja varojen käytön oikeellisuudesta.

Hankkeen valmistelu

Ulkoministeriö on laatinut käytännöllisen ohjeiston, jossa kuvataan hankkeen valmistelu prosessina. Valmistelussa on kaksi keskeistä vaihetta: hanke-esityksen laatiminen ja varsinaisen hankesuunnitelman laatiminen.

Suomalainen virasto tai laitos tekee kumppanimaan viraston kanssa alustavan hanke-ehdotuksen (concept note) ulkoministeriöön. Hanke-ehdotus on määrämuotoinen ja sisältää 3–10 sivua sekä liitteet.

Hakijan on hyvä varmistaa jo alussa kohdemaasta vastaavalta alueosaston virkamieheltä, että ulkoministeriöllä on käytettävissä varoja kyseiseen maahan.

Ulkoministeriö arvioi hanke-esityksen laadun ja hankkeen toteutettavuuden. Mikäli hanketta puolletaan, varsinainen suunnittelu voi alkaa. Ulkoministeriö tukee tätä suunnitteluvaroin.

Hankesuunnittelun aikana suomalainen toimija ja kehitysmaan toimija tekevät varsinaisen hankesuunnitelman eli hankeasiakirjan (project document).

Ulkoministeriö arvioi hankeasiakirjan ja tekee siitä rahoituspäätöksen kuultuaan ministeriön laaturyhmän suosituksen. Rahoituspäätös tehdään käyttäen hankehallinnon kriteerejä, jotka kattavat hankkeen relevanssin, tuloksellisuuden, toteutettavuuden ja kestävyyden kaltaisia kriteereitä.

Jos hanke on saanut positiivisen rahoituspäätöksen, ministeriö antaa suomalaiselle toimijalle IKI-toimeksiannon. Toimeksiantosopimuksen (assignment) ja yhteistyöpöytäkirjan (Memorandum of Understanding) allekirjoittamisen jälkeen suomalaisella toimijalla on hankkeen toteutusvastuu.

Seurantakonsultin palvelut

Ulkoministeriö on palkannut konsulttiyrityksen (ns. seurantakonsultti) tukemaan hankkeiden valmistelussa ja seurannassa.

Seurantakonsultti tukee hankkeiden suunnittelussa ja käynnistämisessä niitä suomalaisia valtion laitoksia ja virastoja, jotka ovat saaneet ulkoministeriön alueyksiköstä päätöksen hankkeensa hyväksymisestä jatkosuunnitteluun.

Hankkeen toteutusvaiheessa seurantakonsultti myös valvoo, että suomalaisten toimijoiden raportointi on asianmukaista suhteessa lakiin, hallinnolliseen ohjeistukseen ja sopimukseen.

Seurantakonsultti toimii siis suomalaisen laitoksen ja viraston tukena, jotta hankkeen kehitysvaikutus olisi hyvä. Vastuun hankkeesta kantavat kuitenkin sopimusosapuolet.

Käsikirja helpottamaan hankehallintoa

Käsikirja Institutional Cooperation Instrument – Manual on tarkoitettu luomaan hanketason hallintoon yhteiset käytännöt.

Käsikirja sisältää mallit vaadittavista asiakirjoista sekä suosituksia helpottamaan instituutioiden välisen kehitysyhteistyön määrärahan hallintoa ja seurantaa. 

Ohjeistusta on päivitetty maaliskuussa 2023. Uudistukset listattu ohjeiston alussa.

Tässä palvelussa myös

Tämän sivun sisällöstä vastaa

Apulaisosastopäällikkö, Kehityspoliittinen osasto