Humanitaarinen apu tuo lievitystä hädän keskelle

Vuosittain sadat miljoonat ihmiset kärsivät luonnononnettomuuksien, aseellisten konfliktien ja muiden kriisien seurauksista. Humanitaarinen apu pelastaa ihmishenkiä, lievittää inhimillistä hätää ja ylläpitää ihmisarvoa kriisien aikana. Sitä rahoitetaan Suomen kehitysyhteistyön määrärahoista.

Apua sinne, missä hätä on suurin

Maailmanlaajuinen humanitaarisen avun tarve on ennätysmäisen suuri. YK:n mukaan humanitaarista apua tarvitsee vuonna 2022 yli 300 miljoonaa ihmistä. Kriittisimmän humanitaarisen avun antamiseksi tarvitaan noin 46,3 miljardia dollaria, jolla on tarkoitus vastata lähes 204 miljoonan ihmisen tarpeisiin.

Graafi Suomen antamasta humanitaarisesta avusta vuonna 2021.

Suomen humanitaarinen apu vuonna 2020 (PDF, 75 KB)
Suomen humanitaarinen apu vuonna 2019 (PDF, 74 KB)
Suomen humanitaarinen apu vuonna 2018 (PDF, 583 KB)

Suomen apu perustuu avunpyyntöihin ja se kohdennetaan maille, joiden humanitaarisesta tilanteesta on tehty luotettava tarvearviointi sekä YK:n koordinoima humanitaarisen avun järjestöjen yhteinen apuvetoomus.

Suomi on sitoutunut kanavoimaan vuosittain noin 10 prosenttia varsinaisista kehitysyhteistyömäärärahoista humanitaariseen apuun. Humanitaarista apua kohdennetaan virallisen kehitysavun (ODA) kohdemaihin.

Mihin apua annetaan - päivitetty helmikuussa 2021 (PDF, 719 KB)
Mihin apua annetaan - päivitetty maaliskuussa 2020 (PDF, 568 KB)
Mihin apua annetaan - päivitetty maaliskuussa 2019 (PDF, 548 KB)

Lue lisää kansainvälisestä humanitaarisesta avusta (englanniksi):

Järjestöt vievät hätäavun perille

Suomelle on tärkeää, että sen tukemat järjestöt toimivat avoimesti, vastuullisesti, tuloksellisesti ja puolueettomasti. Apua vievällä järjestöllä tulee olla riittävät valtuudet toimia kriisialueella ja kyky viedä apua perille hätätilanteessa.

Ulkoministeriö ohjaa humanitaarisen avun rahoituksensa kolmea reittiä: YK-järjestöjen, kansainvälisen Punaisen Ristin ja suomalaisten avustusjärjestöjen kautta.

Vuoden 2022 ensimmäisessä varainjaossa Suomi myönsi YK-järjestöille, Punaisen Ristin liikkeelle ja suomalaisille kansalaisjärjestöille yhteensä 66,9 miljoonaa euroa. YK-toimijoista Suomi tukee YK:n humanitaarisen avun koordinointiyksikköä (OCHA), pakolaisjärjestöä (UNHCR), palestiinalaispakolaisjärjestöä (UNRWA), Maailman ruokaohjelmaa (WFP), YK:n katastrofiriskien ennaltaehkäisyyn keskittyvää järjestöä (UNDRR) ja YK:n keskitettyä hätäapurahastoa (CERF).

Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun liikkeen apu kanavoidaan Punaisen Ristin kansainvälisen komitean ICRC:n ja Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälisen liiton IFRC:n kautta.

Suomessa toimivista järjestöistä humanitaarista rahoitusta voivat saada ne, joilla on EU:n humanitaarisen avun ja pelastuspalvelun pääosasto Echon myöntämä kumppanuusstatus. Tällaisia järjestöjä ovat Fida International, Kirkon Ulkomaanapu, Pakolaisapu, Pelastakaa Lapset, Plan International Suomi, Suomen Punainen Risti ja Suomen World Vision.

Etelä-Sudanista saapuneita pakolaisia Kenian ja Etela-Sudanin rajalla. Kuva: Claus Lindroos.
Etelä-Sudanista saapuneita pakolaisia Kenian ja Etelä-Sudanin rajalla. Kuva: Claus Lindroos.

Järjestöt tekevät konkreettista avustustyötä kriisikohteissa. Ne esimerkiksi tarjoavat ruoka-apua, kiireellistä terveydenhuoltoa, puhdasta vettä ja hätämajoitusta, ehkäisevät sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa sekä parantavat pakolaisleirien terveydenhoitoa, vesihuoltoa ja sanitaatiota. Elinkeinojen edellytysten luominen nopeuttaa kriisistä selviytymistä ja luo pohjaa jälleenrakennukselle sekä pakolaisten ja kodeistaan paenneiden paluulle.

Konflikteissa ja levottomuuksissa siviiliväestön suojelu on oleellinen osa apua. Suomi korostaa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien, kuten vammaisten henkilöiden, tarpeiden ja oikeuksien huomioimista. Erityistä tukea tarvitsevat naiset ja tytöt, joihin kohdistuvaa seksuaalista väkivaltaa käytetään myös sodankäynnin keinona. Myös lapset tarvitsevat katastrofien yhteydessä erityissuojelua, sillä he ovat vaarassa joutua erilleen perheestään, saattavat päätyä väkivallan ja hyväksikäytön kohteiksi tai tulla värvätyiksi lapsisotilaiksi.

Putting the Needs of Persons with Disabilities at the Centre of Humanitarian Action – Finland’s Achievements (PDF, 318 KB)

Avun tulee olla puolueetonta

Suomen humanitaarinen toiminta perustuu kansainväliseen humanitaariseen oikeuteen, ihmisoikeussopimuksiin ja pakolaisoikeuteen sekä YK:n vahvistamiin periaatteisiin. Suomi on sitoutunut noudattamaan hyvän humanitaarisen avun periaatteita (Good Humanitarian Donorship ja Grand Bargain -aloite).

Kansainvälisesti sovitut toimintatavat korostavat humanitaarisia periaatteita eli inhimillisyyttä, tasapuolisuutta, puolueettomuutta ja riippumattomuutta. Apua tulee antaa yksinomaan tarpeeseen perustuen — ei poliittisista, sotilaallisista tai taloudellisista syistä.

 
Humanitaarisen avun saajat nostavat käteistä matkapuhelimen avulla Myitktyinan kaupungissa koillisessa Myanmarissa. Kuva: Claus Lindroos.
Humanitaarisen avun saajat nostavat käteistä matkapuhelimen avulla Myitkyinan kaupungissa koillisessa Myanmarissa. Kuva: Claus Lindroos.

Suomen toiminnan periaatteet on määritelty Suomen humanitaarisen avun linjauksessa, humanitaarisen avun varainkäyttöä koskevassa ohjeistuksessa sekä EU:n humanitaarisen avun konsensuksessa.

Suomi pitää tärkeänä, että humanitaarisessa toiminnassa kiinnitetään huomiota haavoittuviin ryhmiin — erityisesti vammaisiin henkilöihin, naisiin ja tyttöihin — sekä ympäristövaikutuksiin, tasa-arvon edistämiseen ja eriarvoisuuden vähentämiseen.

Suomi tukee vammaisten henkilöiden aseman parantamista kriiseissä

Vammaisia ihmisiä menehtyy luonnononnettomuuksien ja konfliktien yhteydessä arviolta neljä kertaa enemmän kuin ei-vammaisia ihmisiä. Vammaisilla naisilla ja tytöillä on erityisen korkea riski joutua seksuaalisen väkivallan sekä hyväksikäytön ja moniperustaisen syrjinnän uhreiksi.

Vammaisten henkilöiden asemaan on humanitaarisessa työssä aiemmin kiinnitetty vain vähän huomiota. He ovat kriisitilanteissa jääneet helposti ilman tietoa, apua ja tarvitsemiaan palveluita.

Osin Suomen vaikuttamistyön tuloksena suurimpien humanitaaristen järjestöjen yhteistyökomitea IASC hyväksyi vuonna 2019 globaalin ohjeistuksen vammaisten henkilöiden oikeuksien ja tarpeiden huomioimiseksi kaikessa humanitaarisessa työssä.

Esite: Haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset humanitaarisissa kriiseissä (PDF, 147 KB)

Suomi on aktiivinen humanitaarisen avun vaikuttaja

Suomi on aktiivinen vaikuttaja humanitaarisen avun EU- ja avunantajayhteistyössä sekä rahoittamiensa järjestöjen johtokunnissa. Vuosina 2021–2023 Suomi toimii Belgian kanssa Hyvän humanitaarisen avunannon ryhmän puheenjohtajina. Ryhmän tavoitteena on vaalia avunannon periaatteellisuutta ja lisätä sen tehokkuutta. EU:ssa keskeinen vaikuttamisen kanava on humanitaarisen ja ruoka-avun neuvostotyöryhmä Cohafa.

Suomi korostaa YK:n johtavaa roolia humanitaarisen avun koordinoijana ja tukee YK:n humanitaarisen avun uudistustyötä. Sen tavoitteena on tehokas ja hyvin koordinoitu kansainvälisen humanitaarisen avun järjestelmä.

Osallistuminen avunantajayhteistyöhön ja johtokuntatyöskentelyyn on kriisimaihin tehtävien monitorointimatkojen ja sihteeristöjen kanssa käytävien vuoropuhelujen ohessa keskeinen osa Suomen antaman avun seurantaa ja valvontaa.

Humanitaarisesta avusta kehitysyhteistyöhön

Kun maa tai alue siirtyy kriisitilanteesta normaaleihin yhteiskunnallisiin oloihin, tulee vastaan monia haasteita. Suomi pitää tärkeänä, että kriisien ennaltaehkäisy, humanitaarinen apu, rauhan- ja jälleenrakennus sekä kehitysyhteistyö sovitetaan joustavasti yhteen. Avun eri vaiheet ovat osa samaa jatkumoa ja ne tukevat toisiaan, jotta kriisistä päästään yli.

Suomi pitää tärkeänä myös toimenpiteitä, joilla katastrofiriskejä ehkäistään ennalta, vahinkoja rajoitetaan ja valtioiden sekä organisaatioiden toimintavalmiuksia hätätilanteissa parannetaan.

Tässä palvelussa myös

Muualla verkossa