Suomen ulkomaanedustustojen tehtävät
Suomen edustustoverkolla osana ulkoasiainhallintoa on keskeinen tehtävä turvallisen ja ennustettavan huomisen rakentamisessa kaikille suomalaisille. Suomen edustustot eri puolilla maailmaa palvelevat laajasti suomalaisia ja suomalaista yhteiskuntaa.
Suomen edustustoverkko
Diplomaattisiin edustustoihin kuuluvat eri valtioissa olevat suurlähetystöt ja niiden erilliset yksiköt sekä kansainvälisissä järjestöissä ja yhteistyöelimissä olevat pysyvät edustustot ja erityisedustustot. Lisäksi Suomella on muita diplomaattisia edustustoja eli yhteystoimistoja.
Konsuliedustustot ovat lähetetyn virkamiehen johtamia pääkonsulaatteja, konsulaatteja ja pääkonsulaattiin kuuluvia erillisiä yksiköitä tai kunniakonsulin johtamia kunniakonsulaatteja.
Ulkoasiainhallinnon edustustoverkossa on 89 toimipistettä:
- 74 suurlähetystöä (lisäksi 2 väliaikaisesti suljettua: Kabul (Afganistan) ja Damaskos (Syyria))
- 2 yhteystoimistoa: Ramallah (Palestiinalaisalue) ja Minsk (Valko-Venäjä)
- 5 pääkonsulaattia: Los Angeles ja New York (Yhdysvallat), Hongkong ja Shanghai (Kiina) sekä Mumbai (Intia)
- 1 konsulaatti: São Paulo (Brasilia)
- 7 pysyvää edustustoa kansainvälisissä järjestöissä: Etyj (Wien), EU (Bryssel), Euroopan neuvosto (Strasbourg), OECD ja Unesco (Pariisi), YK (New York), Geneve, Nato (Bryssel)
Toimipisteissä työskentelee yli 500 Helsingistä lähetettyä henkilöä. Useimmissa edustustoissa työskentelee 2–4 lähetettyä virkamiestä. Lisäksi edustustojen palveluksessa on noin tuhat asemamaista palkattua työntekijää.
Edustustojen lisäksi Suomella on noin 400 kunniakonsulaattia.
Tasavallan presidentti voi valtuuttaa suurlähetystön tai lähetystön päällikön toimimaan diplomaattisena edustajana asemamaan lisäksi toisessa valtiossa (niin sanottu sivuakkreditointi), jolloin sivuakkreditoitu päällikkö toimii myös siinä valtiossa mahdollisesti olevan suurlähetystön tai lähetystön päällikkönä.
Edustustojen toimintaa säätelevät lait ja sopimukset
Edustustojen toiminnan kansainvälisoikeudellisena perustana ovat
- Diplomaattisia suhteita koskeva Wienin yleissopimus vuonna 1961(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)
- Konsulisuhteita koskeva Wienin yleissopimus(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan).
Edustustojen toimintaa säätelevät lait ja asetukset:
- Ulkoasiainhallintolaki (204/2000)(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)
- Valtioneuvoston asetus ulkoasiainhallinnosta (256/2000)(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)
- Tasavallan presidentin asetus Suomen ulkomaanedustustojen sijaintipaikoista (541/2006)(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)
Edustustojen perustehtävät
Ympäri maailmaa sijaitsevat Suomen suurlähetystöt ja pääkonsulaatit edistävät Suomen ja suomalaisten etuja ulkomailla monin eri tavoin. Edustustot hoitavat niin yleisiä poliittisia tehtäviä kuin viranomaistehtäviäkin.
Lisäksi ne ovat keskeinen osa suomalaisen toiminnan verkostoa asemamaassa.
Edustustoissa hoidetaan muun muassa
- ulkopolitiikkaa
- kauppapolitiikkaa
- kehitysyhteistyötä
- Suomen edustautumista toisissa maissa ja kansainvälisissä järjestöissä
- maakuvatyötä
- konsulipalveluita
- kansalaispalveluita.
Lähtökohtaisesti kaikilla edustustoilla on samat perustehtävät, jotka määräytyvät ulkoasiainhallintolain ja -asetuksen, diplomaattisia suhteita ja konsulisuhteita koskevien Wienin yleissopimusten sekä perinteiden ja vakiintuneiden käytäntöjen mukaan.
Painotukset tehtävien välillä vaihtelevat edustustojen sijaintimaan tarpeiden mukaan – joissain maissa keskitytään ulko- ja turvallisuuspoliittiseen vaikuttamiseen ja siitä raportoimiseen Helsinkiin, toisissa taas kehityspolitiikan toimeenpanoon, vienninedistämiseen tai esimerkiksi Suomen brändin rakentamiseen maakuvatyöllä.
Joissain maissa vuorostaan asuu tai sinne matkustaa niin paljon suomalaisia, että heidän palvelemisensa on noussut yhdeksi päätehtävistä.
Monet edustustot hoitavat asemamaansa lisäksi Suomen suhteita myös lähialueen maihin, joissa Suomi ei ole muuten edustettuna. Nämä sivuakkreditointimaat ovat normaali osa edustustoverkkoa ja mahdollistavat suhteiden ylläpitämisen myös niihin maihin, joihin ei ole omaa edustustoa perustettu.
Suomalaisten palvelua maailmalla
Suomalaiset voivat hoitaa monia arkipäivään kuuluvia asioitaan Suomen edustustoissa perinteisten passiasioiden lisäksi. Suomalaisia syntyy, avioituu, eroaa, sairastuu ja kuolee ulkomaillakin. Kaikissa näissä tilanteissa edustusto neuvoo, avustaa ja toimii, jotta välttämättömät asiat saadaan hoidetuksi, ja esimerkiksi väestötietojärjestelmä pysyy ajan tasalla.
Edustustot hoitavat vuosittain valtavan määrän erilaisia tehtäviä suomalaisten auttamiseksi ja palvelemiseksi ulkomailla.
Edustustot seuraavat yhteistyössä muiden EU- ja Pohjoismaiden edustustojen kanssa paikallista turvallisuustilannetta. Ulkoministeriön julkaisemat. Matkustustiedotteet antavat tietoa yleisestä turvallisuustilanteesta matkakohteessa sekä poliittisista ja kulttuurisista olosuhteista, joilla saattaa olla merkitystä matkustusturvallisuudelle.
Ennen matkaa matkailijan kannattaa tehdä matkustusilmoitus(Linkki toiselle web-sivustolle.). Se tarkoittaa yhteystietojen antamista ulkoministeriölle, jotta edustusto saa alueella oleskeleviin yhteyden kriisin tai hätätilanteen sattuessa.
Edustustot järjestävät myös ennakkoäänestyksiä, jotta ulkomailla oleskelevat äänioikeutetut voivat äänestää Suomen vaaleissa.
Suomen edustustot maailmalla on ainoa taho, joka pystyy hoitamaan edellä mainittuja kansalaispalvelutehtäviä suomalaisesta näkökulmasta ja suomalaisin valtuuksin. Euroopan unionin ulkosuhdehallinnon edustustot eivät tällä hetkellä tarjoa edellä mainittuja konsulipalveluita, vaan ne ovat edelleen jäsenvaltioiden omalla vastuulla.
Suomen kansalaiset voivat tarvittaessa turvautua myös toisen EU-maan tai Pohjoismaan kansallisen edustuston apuun, jos Suomella ei ole edustustoa kyseisessä maassa.
Kriisitilanteissa nämä edustustot hoitavat kuitenkin omien kansalaistensa asioita ensin. Näistä edustoista ei hyvin todennäköisesti saa myöskään palvelua suomen kielellä.
Tärkeä rooli kriisitilanteissa
Suomen edustustot ylläpitävät valmiussuunnitelmaa ja harjoittelevat hätätilanteiden varalle. Kriisin sattuessa ulkoministeriö ja paikan päällä oleva edustusto pyrkivät selvittämään kriisialueilla olevien hädänalaisten tilanteen ja avun tarpeen.
Ennen matkaa matkailijan kannattaa tehdä matkustusilmoitus(Linkki toiselle web-sivustolle.). Se tarkoittaa yhteystietojen antamista ulkoministeriölle, jotta edustusto saa alueella oleskeleviin yhteyden kriisin tai hätätilanteen sattuessa.
Tilanteen kartoittamiseksi edustustolla on käytössään paikallistuntemuksensa lisäksi kontaktit kyseisen maan viranomaisiin sekä tilanteen niin vaatiessa myös Helsingistä lähetettävät lisävahvistukset, eli niin sanottu konsulikomennuskunta.
Erilaisten kriisien hoito työllistää ulkoministeriötä jatkuvasti. Tämän vuoksi ministeriössä on useita päivystäjiä, jotka ovat toimintavalmiudessa vuorokauden ympäri.
Päivystyksen avulla palvellaan paitsi hätään joutuneita suomalaisia myös median tarpeita. Median tiedusteluihin kriisin vaikutuksista paikan päällä oleviin suomalaisiin vastataan sekä ministeriöstä Helsingistä että paikan päältä edustustosta.
Vienninedistämistyötä yrityksiä varten
Suomalaisyritykselle luontevin viranomaiskumppani ulkomailla on suomalainen toimija. Edustustot tekevätkin vienninedistämistoimintaa suomalaisyrityksille, vaikka perimmäinen vastuu viennistä ja kansainvälistymisestä on luonnollisesti yrityksillä itsellään.
Erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten kynnys lähteä maailmalle on kuitenkin usein korkea.
Tätä kynnystä voidaan madaltaa julkisilla viennin ja kansainvälistymisen edistämisen toimilla, joita edustustot hoitavat yhdessä muiden viennin ja kansainvälistymistä edistävien toimijoiden kanssa.
Suomen edustustot tarkkailevat kaupallisia uhkia ja mahdollisuuksia ja kertovat niistä eteenpäin. Ne välittävät tietoa Suomeen, jos suomalaistuotteiden markkinoillepääsy vaikeutuu, tai jos maassa avautuu uusia mahdollisuuksia suomalaisyrityksille.
Edustoista käsin vaikutetaan myös asemamaan viranomaisiin suomalaisyrityksiä haittaavien säädösten poistamiseksi. Vaikuttamista suomalaisten yritysten auttamiseksi tehdään sekä kahdenvälisesti että osana EU:ta.
Ulkoministeriön edustustoverkoston erityinen lisäarvo syntyy verkoston maantieteellisestä kattavuudesta sekä siitä, että edustustot kykenevät paitsi tuottamaan tietoa asemamaiden liiketoimintamahdollisuuksista ja mahdollisista kaupan esteistä, myös tarjoamaan yrityksille ovia avaavia arvovaltapalveluja niin asemamaan viranomaisiin, yrityksiin kuin muihinkin toimijoihin päin.
Euroopan unionin ulkosuhdepalvelun edustustojen pystyttäminen ei vaikuta Suomen viennin ja kansainvälistämisen edistämisestä huolehtimiseen, sillä se pysyy jatkossakin kansallisena tehtävänä, eikä toimivalta siirry EU:lle.
EU:n edustustot eivät käytännössä kykenisi tuottamaan vientiin ja yritysten kansainvälistymiseen liittyviä palveluja tehokkaasti ja tasapuolisesti 28 jäsenmaalle, tulevaisuudessa ehkä vielä useammalle. Jäsenmaiden yritysten tarpeet tiedonsaantiin, kaupan esteisiin tai arvovalta- ja promootiopalveluihin vaihtelevat suuresti, ja usein keskinäinen kilpailu markkinoista on kovaa.
Tämän vuoksi vienninedistäminen kuuluu edelleen kansalliseen toimivaltaan, joten Suomi tulee sitä harjoittamaan jatkossakin omista erityisistä lähtökohdistaan.
Pitkäaikaisen kehitysyhteistyön edellytys
Kehitysyhteistyön saralla Suomi on keskittänyt kahdenvälisen toimintansa tiettyihin prioriteettimaihin ja -alueisiin. Pääkumppanimaita Suomella on seitsemän: Etiopia, Kenia, Mosambik, Sambia, Tansania, Nepal ja Vietnam.
Niiden lisäksi Suomi tekee pitkäjänteistä kehitysyhteistyötä tiettyjen konfliktista toipumassa olevien maiden kanssa. Myös hieman vauraammissa kehitysmaissa toteutetaan pienimuotoista yhteistyötä paikallisen yhteistyön määrärahan turvin.
Suomella on edustusto jokaisessa pitkäaikaisen ja laajamittaisen kehitysyhteistyön kumppanimaassa, sillä pitkäaikaisella läsnäololla saavutettu kohdemaan erittäin hyvä tuntemus on edellytys kehitysyhteistyön onnistuneeseen ja tehokkaaseen suunnitteluun, toteutukseen ja seurantaan.
Läsnäolo on välttämätöntä myös varojenkäytön seurannan, ongelmien ratkaisun ja poliittiseen keskusteluun osallistumisen kannalta.
Onnistunut yhteistyö vaatii myös luottamusta, joka rakentuu hitaasti ja edellyttää läsnäoloa.
Suurin osa maailman valtioista on kehitysmaita. Joukkoon mahtuu niin suuria poliittisia ja talousmahteja, keskisuuria useiden kymmenien miljoonien asukkaiden valtioita kuin pieniä saarivaltioitakin.
Kehitysmaiden poliittinen ja taloudellinen merkitys vaihteleekin suuresti.
Lisäksi niiden painoarvo kansainvälisessä politiikassa ja taloudessa kasvaa kovaa vauhtia. Näin ollen myös kehitysmaissa sijaitsevissa Suomen edustustoissa hoidetaan edustustojen koko tehtäväkenttään kuuluvia osa-alueita ja vain harvassa keskitytään pelkästään kehitysyhteistyöhön.
Maakuvatyötä ja viestintää
Kilpailu huomiosta ja vaikutusvallasta maailmalla on yhä kovempaa. Ulkoministeriö yhdessä kumppaneidensa kanssa tekee laajaa yhteistyötä Suomen vaikutusvallan, vetovoiman ja näkyvyyden lisäämiseksi maailmalla. Tätä kutsutaan maakuvatyöksi.
Maakuvatyö perustuu Suomen aitoihin vahvuuksiin, joiden pohjalta halutaan rakentaa vahva maabrändi, eli Suomen kansainväliset tunnusmerkit.
Käytännön työssä edustustoissa maakuvatyö pitää sisällään osin päivittäistä ja osin strategista viestintää, pitkäjänteistä vaikuttamista ja pysyvien yhteistyöverkostojen punomista kotimaan ja asemamaan avainvaikuttajien välillä.
Tätä työtä tehdään ennen muuta median ja kulttuurin, mutta myös muun promootion ja vaikuttamisen keinoin.
Nykyaikaisessa diplomatiassa on yhä tärkeämpää pystyä rakentamaan ja hallitsemaan erilaisia verkostoja. Näitä voi olla monella alalla, kuten esimerkiksi kulttuuriviennissä, koulutusosaamisessa, innovaatiopolitiikassa, maahanmuutossa tai vaikka ympäristöalalla.
Suomi on kiinnostava kumppani monilla osaamisalueillaan ja maakuvatyössä edustustot toimivatkin tärkeinä koordinaattoreina monenlaisissa projekteissa ja pysyvien yhteistyösuhteiden rakentamisessa.
Kaikilla suomalaisedustustoilla on paljon sidosryhmiä eri yhteiskunnan alueilla, ja nämä yhteydet ovat kaikkien suomalaisten hyödynnettävissä.
Ainutlaatuinen tietopankki
Edustustot ovat ainutlaatuisia tietopankkeja, sillä ne keräävät tietoa monilta eri tahoilta ja välittävät sitä eri suuntiin. Edustustot tuntevat asemamaansa ja sen erityispiirteet kuin omat taskunsa, ja välittävät arvokasta ja ajantasaista tietoa maansa tilanteesta niin suomalaisten päättäjien, kansalaisten kuin mediankin käyttöön.
Lisäksi edustustot toimivat tärkeänä viestintäkanavana asemamaansa eri toimijoiden suuntaan esittelemällä heille suomalaista yhteiskuntaa, kansaa ja kulttuuria, ja kertomalla, mitä Suomi on mieltä eri kysymyksistä.