Rauhanvälitys ulkopolitiikan vahvistuvana painopisteenä

Konfliktit aiheuttavat suurta inhimillistä kärsimystä ja mittavia jälleenrakennustarpeita. Konfliktit vaikuttavat myös Suomen ja suomalaisten turvallisuuteen suoraan tai välillisesti.

Suomi rakentaa rauhaa

Rauhanvälityksellä tuetaan kestävää rauhaa luomalla pohjaa poliittisten, taloudellisten ja yhteiskunnallisten instituutioiden rakentamiselle.

Koska vakaampi maailma on suomalaistenkin etu, haluaa Suomi auttaa konfliktien osapuolia väkivallan vähentämisessä sekä kestävän rauhan ja vakauden saavuttamisessa. Teemme tätä työtä eri tavoin: tuemme esimerkiksi ruohonjuuritason toimijoita, edistämme vuoropuheluprosesseja osapuolten välillä ja vahvistamme kansainvälistä rauhanvälitystoimintaa.

Konfliktin voivat kestävällä tavalla ratkaista vain sen osapuolet. Pysyviä ratkaisuja väkivaltaisiin konflikteihin saadaan vain vastaamalla niiden taustalla vaikuttaviin poliittisiin, taloudellisiin ja sosiaalisiin kysymyksiin.

Rauhanvälitys ja konfliktinehkäisy on ollut Suomen ulkopolitiikassa pitkäaikainen teema. Viimeisen 10 vuoden aikana ulkoministeriö on pitkäjänteisesti vahvistanut rauhanvälityksen asemaa kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Nykyisen hallitusohjelman mukaisesti konfliktinehkäisy, rauhanvälitys ja rauhanrakennus ovat ulkopolitiikkamme vahvistuvia painopisteitä.

Suomella on konfliktinehkäisyssä ja -ratkaisussa paljon annettavaa. Olemme oman historiamme ja kansallisten vahvuuksiemme vuoksi uskottava ja luotettava välittäjä. Suomella on hyviä kokemuksia ja esimerkkejä onnistuneesta välitystyöstä. Meidät tunnetaan maailmalla mm. naisten, nuorten ja uskonnollisten toimijoiden merkityksellisen osallistumisen korostamisesta rauhanprosesseissa. Olemme myös olleet aktiivisesti kehittämässä rauhanvälityksen normatiivista ja institutionaalista pohjaa esimerkiksi Euroopan unionissa ja Yhdistyneissä kansakunnissa. Teemme rauhanvälityksessä yhteistyötä eri maiden, kuten Norjan ja Sveitsin, kanssa.

Myös kansalaisjärjestökumppanuudet ovat hyvin tärkeitä, samoin toiminta monenkeskisillä foorumeilla. Lisäksi Suomi toteuttaa ja rahoittaa rauhanvälitystä tukevia hankkeita sekä panostaa kansallisen rauhanvälityskapasiteetin ja osaamisen vahvistamiseen.

Rauhanvälitys on pitkäjänteistä työtä, johon sisältyy paljon riskejä ja epävarmuutta. Vain konfliktin osapuolet voivat kestävällä tavalla ratkaista konfliktin. Rauhanvälitys on myös hyvin kilpailtu ala. Suomen tavoitteena on tuoda toiminnallaan täydentävää lisäarvoa ja tukea kestävän ratkaisun löytymistä konfliktiin.

Ulkoministeriön poliittiselle osastolle perustettu rauhanvälityskeskus vahvistaa Suomen rauhanvälitysosaamista ja -kapasiteettia sekä koordinoi niin ulkoministeriön omaa toimintaa kuin yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Keskus aloitti toimintansa 1.10.2020.

Tuki kansainväliseen rauhanvälitystyöhön

Suomi edistää naisten osallistumista rauhanprosesseihin

Suomi tunnetaan maailmalla tasa-arvoisena yhteiskuntana, jossa naiset ovat jo pitkään osallistuneet poliittiseen päätöksentekoon. Globaalisti naisten osallistuminen poliittisiin prosesseihin konfliktimaissa on kuitenkin edelleen varsin vähäistä.

Naiset, rauha ja turvallisuus

Naisten rooli on keskeinen kestävän rauhan aikaansaamisessa. Heidän pääsynsä neuvottelupöytiin rauhanvälittäjinä ja osana yhteiskuntaa on välttämätöntä. Naiset on nähtävä rauhanprosesseissa ratkaisevina toimijoina, ei pelkästään konfliktien uhreina.

Suomi panostaa vahvasti naisten omistajuuden ja osallistumisen lisäämiseen rauhanprosesseissa YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 (v. 2000) "Naiset, rauha ja turvallisuus" mukaisesti. Päätöslauselma pyrkii vahvistamaan naisten roolia ja päätösvaltaa konfliktien ehkäisyssä, ratkaisemisessa ja rauhanrakentamisessa sekä lisäämään merkittävästi naisten turvallisuutta ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Päätöslauselma 1325 ei siis koske pelkästään rauhanvälitystä, vaan kattaa laajasti turvallisuuteen liittyviä teemoja. Kaiken kaikkiaan naiset, rauha ja turvallisuus -agendan muodostavia päätöslauselmia on hyväksytty jo kymmenen.

Konkreettinen toiminta päätöslauselman toimeenpanemiseksi määritellään Suomen kansallisessa 1325-toimintaohjelmassa. Ohjelman edistymistä seuraa ulkoministeriön koordinoimana kansallinen 1325-seurantaryhmä, joka raportoi toimeenpanon edistymisestä vuosittain eduskunnalle. Tällä hetkellä Suomi toteuttaa neljättä kansallista toimintaohjelmaansa vuosille 2023–2027. Lisäksi Suomi tukee kansallisten toimintaohjelmien laadintaa ja toimeenpanoa eri maissa, esimerkiksi Keniassa.

On tärkeää, että 1325-teema nousee esille eri kansainvälisten toimijoiden työssä. Siksi Suomi työskentelee eri tavoin, jotta esimerkiksi EU:ssa, YK:ssa ja Etyjissä 1325:n toimeenpanoa viedään eteenpäin. Vuonna 2019 YK:n yleiskokouksen korkean tason viikolla Suomi lanseerasi yhdessä Espanjan kanssa aloitteen "Commitment 2025 on Women’s Inclusion in Peace Processes". Aloitteeseen mukaan liittyvät maat sitoutuvat naisten osuuden lisäämiseen rauhanprosesseissa etenkin välittäjinä, neuvottelijoina ja rauhansopimusten allekirjoittajina.

Suomi tukee eri hankkeiden kautta naisten mukanaoloa ja huomioimista rauhanprosesseissa konfliktimaissa, kuten Syyriassa ja Libyassa. Suomen vahvuuksia ovat esimerkiksi rauhanvälitystoiminnan edistäminen ja rikoksia tehneiden rankaisemattomuuden torjunta.

Naisrauhanvälittäjäverkostot

Suomen naisrauhanvälittäjäverkosto

Ulkoministeriön vuonna 2015 perustamaan Suomen naisrauhanvälittäjäverkostoon kuuluu 16 johtavaa rauhan ja turvallisuuden ammattilaista. Heidän asiantuntemuksensa ulottuu siviilikriisinhallinnasta ja kansainvälisestä oikeudesta diplomatiaan ja rauhanvälitykseen. Suomen verkoston operatiivisena kumppanina toimii CMI Martti Ahtisaari Peace Foundation.

Pohjoismainen naisrauhanvälittäjäverkosto

Suomen kansallinen naisrauhanvälittäjäverkosto kuuluu Pohjoismaiden naisrauhanvälittäjäverkostoon. Pohjoismaiden verkosto perustettiin vuonna 2015 ja siihen kuuluvat kansalliset naisrauhanvälittäjäverkostot kaikista Pohjoismaista. Pohjoismainen verkosto tuo yhteen pohjoismaisia naisia, joilla on kokemusta välitystehtävistä tai rauhanneuvotteluista, jakamaan kokemuksiaan mm. tavoista kouluttaa, mentoroida ja edistää aktiivisesti naisten osaamista ja rekrytointia välitystehtäviin.

Alueellisten naisrauhanvälittäjäverkostojen globaaliallianssi

Viime vuosina on perustettu useita alueellisia naisrauhanvälittäjäverkostoja: Network of African Women in Conflict Prevention and Mediation (FemWise-Africa), the Arab Women Mediators Network - League of Arab States, the Mediterranean Women Mediators Network, the Nordic Women Mediators and the Women Mediators across the Commonwealth. Nämä alueelliset verkostot edistävät osaltaan naisten merkityksellistä osallistumista rauhanprosessien kaikilla tasoilla.

Alueelliset naisrauhanvälittäjäverkostot lanseerasivat vuonna 2019 Globaaliallianssin, jonka tavoitteena on vahvistaa toiminnan täydentävyyttä, yhteistyötä ja koordinaatiota eri verkostojen välillä sekä toimimaan "yhtenä äänenä". Globaaliallianssi ei vaikuta verkostojen itsenäisyyteen.

Nuorten osallistuminen rauhanprosesseihin on tärkeää

Nuorten osuus maailman väestöstä on tällä hetkellä suurempi kuin koskaan. Joka neljäs nuori maailmassa – yhteensä noin 600 miljoonaa nuorta – elää hauraissa tai konfliktista kärsivissä maissa. Vaikka nuoret muodostavat suuren osan konfliktimaiden väestöstä ja toimivat aktiivisesti rauhan rakentamiseksi, heidät jätetään usein rauhanprosessien ulkopuolelle. Kestävän rauhan saavuttamiseksi nuoret ja nuorisojärjestöt on sisällytettävä päätöksentekoon kaikilla tasoilla. Nuoria ei tule nähdä vain uhreina tai turvallisuusriskinä, vaan positiivisena voimavarana rauhan ja turvallisuuden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi.

On tärkeää lisätä nuorten naisten ja miesten omistajuutta ja osallistumista rauhanprosesseihin YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmien 2250 (2015) ja 2419 (2018) "Nuoret, rauha ja turvallisuus" mukaisesti. Päätöslauselmat ovat merkittäviä saavutuksia nuorten myönteisen roolin tunnustamisessa konfliktien ennaltaehkäisyssä, ratkaisussa sekä konfliktinjälkeisissä tilanteissa.

Päätöslauselmiin kirjattujen periaatteiden konkreettinen toimeenpaneminen on tärkeää. Suomella on tässä työssä aktiivinen rooli. Suomi ilmoitti tiettävästi ensimmäisenä maana maailmassa aloittavansa kansallisen toimintaohjelman valmistelun päätöslauselman 2250 toimeenpanemiseksi. Toimintaohjelman laatiminen todetaan myös hallitusohjelmassa.

Maaliskuussa 2019 Suomi emännöi ensimmäisen kansainvälisen symposiumin nuorten myönteisestä roolista ja osallisuudesta rauhanprosesseissa (First International Symposium on Youth Participation in Peace Processes). Suomen järjestämä symposium aloitti prosessin, jonka tarkoitus on edistää päätöslauselman 2250 toimeenpanoa kansainvälisesti, alueellisesti ja paikallisesti. Seurantatyöhön kuuluu YK:n turvallisuusneuvostossa julkaistun, Suomen rahoittaman politiikkapaperin operatiivisten suositusten edistäminen.

Lisäksi Suomi on vahvistanut YK:n pääsihteerin nuorisoedustajan toimiston toimintakykyä palkkaamalla toimistoon suomalaisen neuvonantajan (Junior Professional Officer, JPO).

Konkreettisesti Suomi pyrkii lisäämään nuorten rauhanvälittäjien kapasiteettia Myanmarissa tukemalla YK:n väestörahasto UNFPA:n "Building the Next Generation of Mediators in Myanmar to Support the Implementation of Peace Agreements and Political Dialogue" -hanketta. Hankkeen tavoitteena on kouluttaa nuoria rauhanrakentajia ja tarjota heille mahdollisuuksia osallistua Myanmarin rauhanprosessiin paikallisella ja kansallisella tasolla. UNFPA toteuttaa hankkeen yhteistyössä Search for Common Ground -kansalaisjärjestön kanssa.

Suomi tukee uskonnollisten ja perinteisten rauhantekijöiden roolia rauhanprosesseissa

Uskonnot muokkaavat yhteiskunnallisia arvoja ja ovat usein tärkeä osa ihmisten identiteettiä. Eri tasoilla vaikuttavilla uskonnollisilla toimijoilla on keskeinen rooli yhteiskunnissa. Konflikteissa uskonto identiteetin määrittäjänä saattaa jakaa eri osapuolia tai muokata konfliktin todellisia syitä. Uskonnolliset ja perinteiset toimijat voivat näin potentiaalisesti olla keskeisessä roolissa konfliktinehkäisyssä ja -ratkaisussa.

Uskontojen merkitystä sen paremmin ulkopolitiikassa kuin konfliktinratkaisussakaan ei ole aina tunnustettu tai niiden lähestyminen on koettu vaikeaksi. Suomi pyrkii kiinnittämään huomiota uskonnollisten ja perinteisten toimijoiden potentiaaliseen myönteiseen ja rakentavaan rooliin konfliktien ehkäisyssä sekä tukemaan näiden toimijoiden välitys- ja fasilitointitoimintaa.

Painotamme kaikkien ihmisoikeuksien yhdenvertaista huomiointia. Tämä tarkoittaa uskontojen yhteydessä yhtä lailla uskonnonvapauden mutta myös tasa-arvon huomioonottamista toiminnan peruslähtökohtina. Tässä yhteydessä korostuu inklusiivisuuden huomioimisen tärkeys rauhanprosesseissa.

Ulkoministeriöllä on yhdessä aktiivisten kansalaisjärjestöjen kanssa keskeinen rooli saada uskonnolliset toimijat mukaan rauhanvälitystoimintaan. Myös yhteistyö yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa on tärkeää. Uskonnollisten ja perinteisten toimijoiden merkityksen korostaminen rauhanprosesseissa näkyy myös yhteistyössämme eräiden YK-toimijoiden sekä kahdenvälisten kumppaneiden (mm. Sveitsi, Saksa) kanssa.

Suomen valmius osallistua ulkopolitiikan ja uskontojen kohtaamisesta käytävään keskusteluun on tervetullutta. Alueellisesti Suomen toiminnassa on ollut esillä mm. Kaakkois-Aasia sekä Keski-Afrikan tasavalta Afrikassa, missä on pyritty yhdessä uskontotaustaisten kansalaisyhteiskuntaa edustavien rauhanvälittäjien kanssa edistämään sekä uskontojen sisäistä että niiden välistä vuoropuhelua osana rauhanpyrkimyksiä.

Vesidiplomatiassa yhdistyy Suomen vesiosaaminen konfliktinehkäisyyn ja -ratkaisuun

Vesidiplomatialla tarkoitetaan veteen ja sen käyttöön liittyvien poliittisten jännitteiden ennaltaehkäisyä ja ratkaisua hyödyntäen vesiosaamista ja diplomatiatyökaluja.

Ilmastonmuutos, ihmisen aiheuttama ympäristön tilan heikentyminen ja luonnon monimuotoisuuden kato muuttavat elinolosuhteita maapallolla ennennäkemätöntä vauhtia. Ilmastonmuutos moninkertaistaa riskejä konfliktien syntyyn ja pakotettuun muuttoliikkeeseen. Ilmastonmuutos on nykyisin ympäristö- ja kehityskysymyksen lisäksi myös turvallisuusuhka.

Vesi, sen saatavuus ja hallinta on noussut entistä näkyvämmäksi tekijäksi potentiaalisten konfliktien lähteenä. Maailman vesivarojen niukkuus on silmiinpistävää samoilla alueilla, joilla suuri osa maailman konfliktipesäkkeistä sijaitsee. Ilmastonmuutos kiihdyttää veden saatavuuteen liittyviä riskejä.

Suomella on pitkät perinteet vesialan yhteistyöstä. Tarve järjestää rajavesien hallinta yhteistyössä Neuvostoliiton kanssa kylmän sodan aikana edesauttoi toimintamallien ja teknisen asiantuntemuksen kehittämistä. Tällä osaamisella on nyt uudenlaista käytettävyyttä. Suomen toimintamallilla ja teknisellä osaamisella on ollut näkyvä rooli myös kehitysyhteistyöhankkeissa eri puolilla maailmaa.

Lue myös:  Vesialan kansainvälinen yhteistyö

Normatiivinen työ luo tilaa rauhanvälitykselle

Suomen aktiivisella ja määrätietoisella toiminnalla monenvälisillä foorumeilla vahvistetaan rauhanvälityksen normatiivista ja institutionaalista pohjaa. Rauhanvälitys on YK:n peruskirjassa todettu konfliktinehkäisy ja -ratkaisumenetelmä. YK:n pääsihteeri António Guterres on painottanut konfliktinehkäisyn merkitystä järjestön toiminnassa.

YK:n rauhanvälityksen ystäväryhmä perustettiin 2011 Suomen ja Turkin aloitteesta. Ryhmän toisena puheenjohtajana Suomella on ollut keskeinen rooli neljän rauhanvälityspäätöslauselman laatimisessa ja rauhanvälityksen näkyvyyden edistämisessä. Tarkempaa ohjeistusta kehittämällä on helpotettu rauhanvälittäjien työtä kentällä ja luotu tilaa rauhanvälitykselle. Rauhanvälityksen ystäväryhmän tarkoituksena on mm. edistää rauhanvälityksen tunnettavuutta väkivaltaisten konfliktien ennaltaehkäisyssä ja ratkaisussa. Suomi myös konkreettisesti tukee YK:n toimintaa konfliktinehkäisytoimissa. Rahoitamme esimerkiksi YK:n poliittisen ja rauhanrakennusosaston toimintaa.

Alueellisilla järjestöillä on tärkeä merkitys konfliktien ennaltaehkäisyssä ja ratkaisussa. Järjestöt tuntevat konfliktitilanteet ja toimivat konfliktin ja sen osapuolten lähellä. Eri alueellisten järjestöjen toiminnan, keskinäisen yhteistyön ja YK-yhteistyön vahvistaminen on tärkeää myös rauhanvälityksen näkökulmasta. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj on Suomelle tärkeä monenkeskinen foorumi, jolla on käytössään laaja valikoima työkaluja aina ennakkovaroitusjärjestelmistä kriisinhallintaan ja konfliktinjälkeisiin toimiin asti. Suomi toimii Sveitsin ja Turkin kanssa Etyjin rauhanvälityksen ystäväryhmän puheenjohtajana. Suomi on tukenut pitkään myös Afrikan Unionin rauhanvälityskapasiteetin vahvistamista.

Euroopan unionilla on lähtökohtaisesti erinomaiset mahdollisuudet edistää vakautta kaikkialla maailmassa. Unionilla on käytössään ainutlaatuinen  valikoima työkaluja rauhanprosessien kokonaisvaltaiseen tukemiseen. EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittinen globaalistrategia korostaa tarvetta vahvistaa unionin kykyä toimia kokonaisvaltaisesti kriiseissä ja konflikteissa. Globaalistrategia painottaa erityisesti konfliktien ennaltaehkäisyä ja rauhanvälitystä tärkeänä osana EU:n työkalupakkia. Suomelle on tärkeää globaalistrategiaan kirjattujen periaatteiden toimeenpano ja tätä tavoitetta pyrimme edistämään myös EU:n rauhanvälityksen ystäväryhmän toisena puheenjohtajana.

Suomi tukee ulkosuhdehallintoa sen rauhanvälityskyvyn voimistamisessa myös konkreettisesti, mm. vahvistamalla ulkosuhdehallinnon rauhanvälityksestä vastaavan yksikön henkilöresursseja.

Uusien teknologioiden mahdollisuudet rauhanvälityksessä

Uudet teknologiat kehittyvät ja maailma digitalisoituu kovaa vauhtia. Muutokset luovat sekä haasteita että mahdollisuuksia, myös rauhanvälitykseen. Rauhanvälityksessä olennaista on ihmisten välinen vuorovaikutus, mitä teknologia ei voi korvata. Uudet innovaatiot voivat kuitenkin edistää esimerkiksi vuorovaikutuksen keinoja.

Uusien teknologioiden, kuten sosiaalisen median, big datan ja tekoälyn, arvioidaan voivan edesauttaa konfliktinehkäisyn ja -ratkaisun tehokkuutta huomattavasti. Teknologisilla työkaluilla voidaan esimerkiksi kerätä suuria määriä dataa nopeasti, mikä voi auttaa konfliktianalyysin laatimista. Teknologiset innovaatiot voivat mahdollistaa marginaalissa olevien ihmisryhmien paremman saavuttamisen.

Toisaalta teknologia voi toimia inkluusion edistämisen sijasta poissulkevana tai sitä voidaan käyttää esimerkiksi vihapuheen levittämiseen. Suomelle on tärkeää edistää uusien teknologioiden valjastamista rakentavaan ja vuorovaikutusta tukevaan toimintaan.

Vuoropuheluprosessien tukeminen osana Suomen rauhanvälitystoimintaa

Suomi tukee väkivaltaisten konfliktien osapuolten välistä vuoropuhelua eri tavoin. Kansallisilla vuoropuheluilla voidaan tarkoittaa esimerkiksi tilannetta, jossa konfliktin osapuolet neuvottelevat konfliktin jälkeisestä yhteiskuntajärjestyksestä. Kaikkien konfliktiin kosketuksissa olleiden osapuolten tuominen yhteen voi mahdollistaa paremmin eri ryhmien tarpeiden huomioon ottamisen ja siten edistää rauhan saavuttamista. Esimerkiksi monet kansalaisjärjestöjemme toimeenpanemat hankkeet edistävät osapuolten välistä vuoropuhelua.

Suomi tunnetaan myös joka toinen vuosi järjestettävästä kansallisen vuoropuhelun konferenssista, National Dialogues Conference (NDC) -tapahtumasta. Konferenssin tavoitteena on parantaa ja vahvistaa kansallisten vuoropuheluprosessien tunnettuutta. NDC on ulkoministeriön rahoittama konferenssi, jonka toteutus tapahtuu ministeriön ja kansalaisjärjestökonsortion (Suomen Lähetysseura FELM, Kirkon Ulkomaanapu KUA, CMI Martti Ahtisaari Peace Foundation) tiiviinä yhteistyönä.

Content administrator