Rauhanvälitys osana Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa

Rauhanvälitys on yksi rauhanomaisen konfliktinratkaisun ja –ehkäisyn muoto. Rauhanvälityksen asema osana Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa on viime vuosina vahvistunut. Pysyviä ratkaisuja väkivaltaisiin konflikteihin saadaan vain vastaamalla niiden taustalla vaikuttaviin poliittisiin, taloudellisiin ja sosiaalisiin kysymyksiin.

Vakaampi maailma on myös Suomen etu. Suomi voi välittäjänä auttaa konfliktien osapuolia ehkäisemään väkivaltaa ja saavuttamaan rauhan ja vakauden.

Poliittiselle osastolle vuonna 2020 perustettu rauhanvälityskeskus kehittää Suomen valtiotason rauhanvälitystoimintaa. Edustustoverkosto on merkittävä voimavara tässä työssä. Suomalaisten järjestöjen tuloksellinen rauhanvälitystoiminta tukee hyvää kansainvälistä mainettamme. Valtiotason ja järjestötason yhteistoimintaa kehittämällä voidaan edelleen vahvistaa Suomen rauhanvälitystä.

Suomella paljon annettavaa konfliktien ratkaisussa

Konfliktin voivat kestävällä tavalla ratkaista vain osapuolet itse - Suomi ja muut toimijat voivat tukea osapuolia näissä ponnisteluissa. Suomella on rauhanomaisessa konfliktinehkäisyssä ja -ratkaisussa paljon annettavaa. Suomi tunnetaan niin rauhanvälityksen puolestapuhujana kuin toimijana. Tuemme ruohonjuuritason toimijoita, edistämme vuoropuhelua osapuolten välillä ja vahvistamme kansainvälistä rauhanvälitystoimintaa. Näin vahvistetaan myös Suomen kansainvälistä asemaa.

Rauhanvälitys on pitkäjänteistä työtä, johon sisältyy paljon riskejä ja epävarmuutta. Suomen tavoitteena on tuoda toiminnallaan täydentävää lisäarvoa ja tukea kestävän ratkaisun löytymistä konfliktiin.

Normatiivinen työ luo tilaa rauhanvälitykselle

Rauhanvälitys on YK:n peruskirjassa todettu konfliktinehkäisy ja -ratkaisumenetelmä. Suomi on määrätietoisesti vahvistanut rauhanvälityksen asemaa monenvälisillä foorumeilla.

YK:n rauhanvälityksen ystäväryhmä(Linkki toiselle web-sivustolle.) perustettiin 2010 Suomen ja Turkin aloitteesta. Ryhmän toisena puheenjohtajana Suomella on ollut keskeinen rooli neljän rauhanvälityspäätöslauselman laatimisessa ja rauhanvälityksen näkyvyyden edistämisessä YK:ssa. Tarkempaa ohjeistusta kehittämällä on helpotettu rauhanvälittäjien työtä kentällä.

Alueelliset järjestöt toimivat lähellä konfliktia ja sen osapuolia. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj on Suomelle tärkeä monenkeskinen foorumi, jolla on käytössään laaja valikoima työkaluja aina ennakkovaroitusjärjestelmistä kriisinhallintaan ja konfliktinjälkeisiin toimiin asti. Suomi toimii Sveitsin ja Turkin kanssa Etyjin rauhanvälityksen ystäväryhmän puheenjohtajana.

Euroopan unionilla on erinomaiset mahdollisuudet edistää vakautta kaikkialla maailmassa. Suomi ja Espanja toimivat EU:n rauhanvälityksen ystäväryhmän puheenjohtajina.

Suomi on tukenut pitkään myös Afrikan Unionin rauhanvälityskapasiteetin vahvistamista.

Suomen toiminnan temaattiset painopisteet

Suomella on kansainvälisesti merkittävää erityisosaamista, jota voidaan hyödyntää ja edistää myös rauhanvälityksessä.

Ulkoministeriön rauhanvälitystoiminnan temaattiset painopisteet ovat:

1. Naisten merkityksellisen osallistumisen lisääminen rauhanprosesseissa

2. Nuorten merkityksellisen osallistumisen lisääminen rauhanprosesseissa

3. Uskonnollisten ja perinteisten toimijoiden rooli

4. Vesidiplomatia

Naisten merkityksellisen osallistumisen lisääminen rauhanprosesseissa

Naisten rooli on keskeinen kestävän rauhan aikaansaamisessa. Heidän pääsynsä neuvottelupöytiin rauhanvälittäjinä ja osana yhteiskuntaa on välttämätöntä. Naiset on nähtävä rauhanprosesseissa ratkaisevina toimijoina, ei pelkästään konfliktien uhreina.

Suomi panostaa vahvasti naisten omistajuuden ja osallistumisen lisäämiseen rauhanprosesseissa YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 (v. 2000) "Naiset, rauha ja turvallisuus" mukaisesti. Tällä hetkellä Suomi toteuttaa neljättä kansallista toimintaohjelmaansa vuosille 2023–2027(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan).

Ulkoministeriön vuonna 2015 perustamaan Suomen naisrauhanvälittäjäverkostoon kuuluu 31 johtavaa rauhan ja turvallisuuden ammattilaista. Suomen verkoston operatiivisena kumppanina toimii CMI Martti Ahtisaari Peace Foundation(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan). Suomen kansallinen naisrauhanvälittäjäverkosto kuuluu Pohjoismaiden naisrauhanvälittäjäverkostoon(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan).

Nuorten osallistuminen rauhanprosesseihin on tärkeää

Aseelliset konfliktit ja väkivalta vaikuttavat joka neljännen nuoren elämään jollain tavoin ja nuoret kantavat monien globaalien kriisien seuraukset. Kestävän rauhan saavuttamiseksi nuoret on sisällytettävä päätöksentekoon kaikilla tasoilla. Keskustelut nuorten kanssa ovat säännöllinen osa ulkoministeriön rauhanvälitystapaamisia ja -tilaisuuksia.

Suomi on edelläkävijä YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2250 Nuoret, rauha ja turvallisuus (2015) toimeenpanossa. Suomalaisilla nuorisojärjestöillä oli merkittävä rooli päätöslauselman aikaansaamisessa, kun Allianssi, YK-liitto ja Suomen Partiolaiset luovuttivat YK:n silloiselle pääsihteerille Ban Ki-moonille vetoomuksen vuoden 2011 Suomi Areenassa. Suomi julkaisi kansallisen Nuoret, rauha ja turvallisuus -toimintaohjelman vuonna 2021, ensimmäisenä maailmassa.

Suomi tukee uskonnollisten ja perinteisten rauhantekijöiden roolia rauhanprosesseissa

Uskontojen, maailmankatsomusten ja identiteettipolitiikan rooli kansainvälisissä suhteissa on merkittävä. Konflikteissa uskonto identiteetin määrittäjänä saattaa jakaa eri osapuolia tai muokata konfliktin todellisia syitä. Toisaalta uskonto voi myös yhdistää; uskonnolliset ja perinteiset toimijat voivat rakentaa vuoropuhelua ja luottamusta vaikeissakin oloissa näin luoda tärkeää perustaa konfliktinehkäisyyn ja –ratkaisuun.

Suomella on kansainvälisesti arvostettuja uskontotoimijoiden maailmanlaajuisia verkostoja. Myös yhteistyö yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa on tärkeää.

Vesidiplomatia – ennakoivaa rauhanvälitystä

Vesidiplomatia on poliittisesti suuntautunutta toimintaa, jolla pyritään ennaltaehkäisemään, hillitsemään ja ratkaisemaan veteen liittyviä jännitteitä yhdistämällä diplomaattisia keinoja, vesialan osaamista ja yhteistyötä usealla eri diplomatian raiteella.

Ilmastonmuutos lisää riskejä konfliktien syntyyn ja vesiasiat ovat nousseet entistä näkyvämmäksi tekijäksi potentiaalisten konfliktien lähteenä ja toisaalta niiden ratkaisuna.

Suomella on pitkät perinteet rajavesistöyhteistyöstä, tämä osaaminen tukee kasvavassa määrin Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

• Water Cooperation and Peace - Finnish Water Way (pdf, 8 sivua, 13 MB) (avautuu uuteen ikkunaan)