Suomelle annetut ihmisoikeussuositukset
Suomi raportoi määräajoin ihmisoikeussopimusvelvoitteidensa täytäntöönpanosta Yhdistyneiden kansakuntien (YK) ja Euroopan neuvoston (EN) sopimusvalvontaelimille, jotka antavat suosituksia velvoitteiden täytäntöönpanosta. YK:lle raportoidaan kahdeksasta yleissopimuksesta ja kolmesta valinnaisesta pöytäkirjasta. Vastaavasti EN:lle raportoidaan kuudesta yleissopimuksesta. Näiden lisäksi Suomi saa suosituksia myös Euroopan kidutuksen vastaiselta komitealta (CPT), Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastaiselta komissiolta (ECRI) ja YK:n yleismaailmallisesta määräaikaistarkastelusta (UPR).
Suositustietopankki ei sisällä kaikkia Suomelle annettuja suosituksia. Hakutoiminnot on tehty helpottamaan tietopankin käyttöä. Hakutulokset eivät välttämättä ole kaikilta osin kattavia tai virheettömiä. Osa suosituksista on irrotettu laajemmasta tekstikokonaisuudesta. Asiasanahaku on vain viitteellinen, muitakin soveltuvia suosituksia voi olla.
Suositustietopankista voi hakea Suomen saamia päätelmiä ja suosituksista:
- Näytettäviä suosituksia voi rajata sopimuksen, valvontaelimen, teeman, vuoden tai asiasanan perusteella.
- Suosituksia voi hakea yhdistämällä useampia asiasanoja.
- Suositustekstejä voi hakea myös selaimen tekstihakutoiminnolla.
- Osaan suosituksista on lisätty temaattinen otsikko.
- Jokaisen suositusryhmän alussa on linkki alkuperäiseen suositusasiakirjaan.
- Osaa suosituksista ei ole käännetty suomeksi, jolloin ne esitetään alkuperäiskielellä englanniksi.
- Suositustietopankin täydentyessä vanhemmat suositukset saa näkyviin valitsemalla "Näytä myös vanhemmat suositukset".
Ihmiskaupan vastaista toimintaa koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen osapuolten komitea 2019 (CP(2019)6)
Ihmiskaupan vastaisen toiminnan asiantuntijaryhmä (GRETA) hyväksyi Suomea koskevan toisen valvontakierroksen suositukset (GRETA(2019)06) maaliskuussa 2019. Nämä suositukset ovat toistaiseksi epävirallisia suomennoksia. Tarvittaessa tarkasta alkuperäinen englanninkielinen suositusasiakirja.
Alkuperäinen suositusasiakirja
Välittömiä toimia edellyttävät asiat koskien kansallisen toimintasuunnitelman ottamista käyttöön
Välittömiä toimia edellyttävät asiat koskien ihmiskauppa koskevaa tiedonkeruujärjestelmää
Välittömiä toimia edellyttävät asiat koskien lapsikaupan ehkäisemistä
- turvaamalla ilman huoltajaa ja huoltajistaan erotettuina maahan saapuneille lapsille pääsyn tehokkaisiin huolenpitojärjestelyihin, mukaan lukien turvalliseen ja asianmukaiseen majoitukseen;
- lisäämällä edelleen tällaisten lasten parissa työskentelevien etulinjan ammattihenkilöiden,
kuten vastaanottokeskusten henkilöstön ja edunvalvojien, tietoisuutta sekä kouluttamalla
heitä edelleen;
- takaamalla, että poliisi tutkii järjestelmällisesti ilman huoltajaa ja huoltajistaan erotettuina
maahan saapuneiden lasten katoamiset, sekä tehostamalla lasten katoamisilmoituksiin
liittyviä seuranta- ja valmiusjärjestelmiä (71. kohta);
Välittömiä toimia edellyttävät asiat koskien uhrien tunnistamista
- otettava käyttöön kansallinen ohjausmekanismi, jossa määritellään eri toimijoiden roolit ja
vastuut sekä edistetään monitoimijaista lähestymistapaa uhrien tunnistamiseen osallistamalla toimintaan erilaisia etulinjan toimijoita, kuten kansalaisjärjestöjä, työsuojelutarkastajia, sosiaalityöntekijöitä, terveydenhuollon henkilöstöä, kuntien henkilöstöä ja muita asiaan liittyviä toimijoita;
- annettava tehokkaasti etulinjan henkilöstölle tunnistamisprosessissa käytettäviä yhteisiä
toimintaindikaattoreita, opastusta, koulutusta ja välineistöä. Kyseisten eri toimijoiden olisi
yhdenmukaistettava ja jaettava keskenään nämä indikaattorit, ja ne olisi päivitettävä säännöllisesti kuvastamaan ihmiskaupan luonteen ja tarkoitusten muutoksia, kuten pakkoavioliittoja varten käydyn ihmiskaupan uhrien määrän selvää kasvua;
- tehostettava ihmiskaupan uhrien ennakoivaa tunnistamista, tiedonkeruuta ja tietojen jakamista asianomaisten toimijoiden kesken, etenkin kun on kyse seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja uhreista suomalaisten ja muiden EU-kansalaisten keskuudessa (111. kohta);
Välittömiä toimia edellyttävät asiat koskien uhreille annettavaa apua
- järjestetään edelleen koulutusta ihmiskaupan uhreille annettavasta avusta asianomaiselle
kuntien henkilöstölle, kuten sosiaalityöntekijöille;
- lisätään ihmiskaupan uhreille tarkoitettuja erikoistuneita turvakoteja; valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalvelun tuottajalle annettua lakia olisi tarvittaessa muutettava siten, että mahdollistetaan ihmiskaupan miesuhreille tarkoitettujen turvakotien perustaminen;
- myönnetään riittävä rahoitus niille kansalaisjärjestöille, joiden tehtäväksi ihmiskaupan uh-
reille annettava erikoistunut apu on siirretty;
- varmistetaan ihmiskaupan uhreille annettavien tulkkauspalvelujen laatu ja luottamuksellisuus (131. kohta);
Välittömiä toimia edellyttävät asiat koskien ohjausmekanismin perustamista lapsiuhrien tunnistamiseksi
- otetaan rutiininomaisesti huomioon puhuteltaessa turvapaikkaa hakevia lapsia, että kyse
voi olla ihmiskaupasta;
- tunnistetaan ennakoivasti ilman huoltajaa ja huoltajistaan erotettuina maahan saapuneet
lapset, jotka ovat voineet joutua pakkoavioliittoa varten käydyn ihmiskaupan uhreiksi (143.
kohta);
Välittömiä toimia edellyttävät asiat koskien toipumis- ja harkinta-ajan soveltamista
Välittömiä toimia edellyttävät asiat koskien uhrin saamaa korvausta
Välittömiä toimia edellyttävät asiat koskien rankaisemattomuusmääräyksen soveltamista uhreihin
Muut päätelmät koskien ammattihenkilöiden koulutusta
Muut päätelmät koskien tutkimusta
Muut päätelmät koskien tietoisuuden lisäämistä
Muut päätelmät koskien työvoiman hyväksikäyttöä
- lisäämällä edelleen asianomaisten virkamiesten, kuten työsuojelutarkastajien, poliisien, syyttäjien ja tuomarien tietoa työvoiman hyväksikäyttöä varten käytävästä ihmiskaupasta
ja uhrien oikeuksista;
- varmistamalla, että työsuojelutarkastajia koulutetaan jatkuvasti, jotta he pystyvät ennakoivasti tunnistamaan ihmiskauppatapaukset, ja että työsuojelutarkastuksia tehdään asianmukaisilla resursseilla, usein ja kohdennettuina sellaisille aloille, joilla ihmiskaupan riski on tavallista suurempi, keskittyen työntekijöiden oikeuksiin pikemminkin kuin heidän maahanmuuttaja-asemaansa (63. kohta);
Muut päätelmät koskien tietoisuuden lisäämistä lapsiuhreista
- lisätään yleistä tietoisuutta muun muassa pakkoavioliittoja varten käytävän lapsikaupan riskeistä ja eri ilmenemismuodoista;
- lisätään maanlaajuisesti lasten hyvinvoinnin parissa työskentelevien ammattihenkilöiden tietoisuutta ja koulutetaan heitä ihmiskaupan riskeistä ja tehokkaista toimista sen ehkäisemiseksi;
- lisätään tietoisuutta ihmiskaupasta sisällyttämällä se aiheena koulujen kansallisiin opetussuunnitelmiin, myös verkkoturvallisuuden osalta, ja annetaan opettajille asianmukaista koulutusta aiheesta (72. kohta);
Muut päätelmät koskien terveydenhuollon henkilöstön kouluttamista
Muut päätelmät koskien ihmisen elimillä käytävän kaupan torjumista
Muut päätelmät koskien ihmiskauppaa edistävän kysynnän estämistä
Muut päätelmät koskien rajatarkastustoimia
Muut päätelmät koskien uhrien auttamisjärjestelmää
- arvioitava, voiko auttamisjärjestelmän velvollisuus ilmoittaa järjestelmään otetuista uhreista poliisille aiheuttaa sen, etteivät uhrit tahdo tulla ohjatuiksi auttamisjärjestelmään, ja taattava, että käytännössä uhrien tunnistaminen pidetään erillään uhrin yhteistyöstä poliisin kanssa;
- edelleen koulutettava Maahanmuuttoviraston ja vastaanottokeskusten henkilöstöä tunnistamaan ihmiskaupan uhrit;
- ryhdyttävä toimiin varmistaakseen, että päätös evätä henkilön pääsy auttamisjärjestelmään ei vaikuta hänen turvapaikkahakemuksensa käsittelyyn (112. kohta);
Muut päätelmät koskien viranomaisten toimintaa
- koulutetaan kaikki ihmiskaupan lapsiuhrien parissa työskentelevät ammattihenkilöt, myös
ilman huoltajaa maahan saapuneiden lasten edustajat, tunnistamaan lasten yksilölliset
tarpeet ja lapsen etu sekä vastamaan niihin asianmukaisesti;
- autetaan aikuistuvia nuoria ihmiskaupan uhreja heidän tarpeidensa mukaisesti (144.
kohta);
Muut päätelmät koskien oleskeluluvan saamista
Muut päätelmät koskien uhrien palautusmenettelyjä
- kiinnitetään asianmukaista huomiota kyseisen henkilön oikeuksiin, turvallisuuteen ja ihmisarvoon sekä oikeudenkäynnin tilanteeseen henkilön suojelemiseksi kostolta ja ihmiskaupan uusimiselta niiden suuntaviivojen mukaisesti, jotka Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun virasto (UNHCR) antoi vuonna 2006 pakolaisten oikeusasemaa koskevan yleissopimuksen soveltamisesta ihmiskaupan uhreihin ja heidän mahdollisesta oikeudestaan turvapaikkaan ratkaistaessa sellaisten henkilöiden turvapaikkahakemuksia, jotka ovat vaarassa joutua uudelleen ihmiskaupan uhreiksi tai muutoin vainotuiksi, jos heidät palautetaan lähtö- tai asuinvaltioonsa;
- palautukset suunnitellaan siten, että jätetään riittävästi aikaa järjestää yhdessä vastaanottajavaltion asianomaisten viranomaisten kanssa uhreille annettavien tukipalvelujen jatkaminen;
- ihmiskaupan lapsiuhria ei palauteta ennen kuin on arvioitu perusteellisesti lapsen etu ja
tehty järjestelyt niitä tukitoimia varten, joita tarvitaan lapsen saavuttua vastaanottajamaahan (187. kohta);
Muut päätelmät koskien pakkoavioliiton määrittelyä
Muut päätelmät koskien uhrien palvelujen käyttämistä
Muut päätelmät koskien oikeushenkilön rangaistusvastuuta
Muut päätelmät koskien viranomaisten valmiuksia
Muut päätelmät koskien uhrien ja todistajien suojelua
Muut päätelmät koskien yhteistyötä kadonneiden lasten etsinnässä
Muut päätelmät koskien kansainvälistä yhteistyötä
Muut päätelmät koskien kansalaisjärjestöjen rahoitusta
Muut päätelmät koskien kansalaisyhteiskunnan roolia
Kidutuksen vastainen komitea 2016 (CAT/C/FIN/CO/7)
Kidutuksen vastainen komitea käsitteli Suomen seitsemännen määräaikaisraportin (CAT/C/FIN/7) 1464. ja 1467. kokouksessaan, jotka pidettiin 9. ja 10. marraskuuta 2016 (CAT/C/SR.1464 ja CAT/C/SR.1467), ja hyväksyi seuraavat loppupäätelmät 1492. kokouksessaan (CAT/C/SR.1492), joka pidettiin 29. marraskuuta 2016.
Alkuperäinen suositusasiakirja
Pääasialliset huolenaiheet ja suositukset
Kidutustekojen vanhentuminen
Oikeudelliset perustakeet
a) ilmoitukset jopa useita päiviä kestävistä viivytyksistä säilöönotosta ilmoittamisessa, etenkin sellaisten ulkomaalaisten kohdalla, joilla ei ole asuinpaikkaa sopimusvaltiossa ja jotka eivät puhu suomea;
b) poliisin säilyttämien henkilöiden terveydenhuollon puutteet, jotka liittyvät muun muassa saapumisen yhteydessä järjestettävään järjestelmälliseen terveystarkastukseen etenkin Espoon, Imatran, Kuopion, Lahden ja Vantaan poliisin säilöönottotiloissa;
c) rikostutkinnassa suoritettavien kuulustelujen järjestelmällisen äänittämisen ja videoinnin puuttuminen ja se, että ainoastaan tietyillä poliisilaitoksilla on tällaiset laitteet lasten kuulemista varten (2, 11 ja 16 artikla).
a) panna säännökset täytäntöön ja noudattaa enintään 48 tunnin määräaikaa, jonka kuluessa vapaudenmenetyksestä ilmoitetaan jokaisen säilöönotetun henkilön perheenjäsenelle tai jollekin muulle hänen valitsemalleen henkilölle;
b) varmistaa, että lääkäri suorittaa uusille säilöön otetuille henkilöille, myös tutkintavangeille, tavanomaisen terveystarkastuksen 24 tunnin kuluessa heidän saapumisestaan kaikissa poliisin säilöönottotiloissa ja että säilöön otetun henkilön pyytäessä hänelle järjestetään pääsy riippumattoman lääkärin luokse;
c) antaa tiedot terveystarkastuksesta ja järjestää pääsy terveydenhuoltoon kaikille tutkintavangeille, erityisesti Espoon, Imatran, Kuopion, Lahden ja Vantaan poliisin säilöönottotiloissa;
d) myöntää riittävät varat siihen, että kaikki esitutkintatilat ja erityisesti poliisilaitokset voidaan järjestelmällisesti varustaa videovalvontajärjestelmillä ja äänitys- ja videointilaitteilla.
Todisteiden hylkääminen
Palautuskielto (non-refoulment)
a) ryhtyä tehokkaisiin lainsäädännöllisiin, oikeudellisiin ja hallinnollisiin toimenpiteisiin säilyttääkseen korkeatasoiset pakolaisaseman määrittämismenettelyt ja noudattaa samalla yleissopimuksen 3 artiklan mukaisia palautuskieltoa koskevia velvoitteitaan;
b) varmistaa, että turvapaikkahakemukset arvioidaan yksilöllisesti ja tapauskohtaisesti, että turvapaikanhakijoiden saatavilla on oikeusapua menettelyn kaikissa vaiheissa, että turvapaikanhakijoilla on tosiasiallinen oikeus valittaa kielteisistä päätöksistä ja että ulkomaan kansalaisten palauttamista koskevan lainsäädännön mukaan palauttamismääräyksistä tuomioistuimille tehdyillä valituksilla on lykkäävä vaikutus;
c) varmistaa, ettei ketään henkilöä karkoteta, palauteta tai luovuteta toiseen maahan, jos on perusteltu syy uskoa, että hän olisi siellä vaarassa joutua kidutetuksi;
d) varmistaa, että mielenterveysongelmat ja muut kidutuksen aiheuttamat traumaattiset seuraukset seulotaan ja että kaikille kidutuksen uhreiksi joutuneille turvapaikanhakijoille tarjotaan apua, asianmukaista erityishoitoa ja kuntoutusta;
e) pidättäytyä ottamasta turvapaikanhakijoita ja ulkomaalaisia säilöön, edistää säilöönoton vaihtoehtoja ja tarkistaa politiikkaansa saattaakseen sen yhdenmukaiseksi ohjeiden kanssa, jotka koskevat turvapaikanhakijoiden säilöönottoon sovellettavia perusteita ja standardeja sekä säilöönoton vaihtoehtoja;
f) perustaa mekanismi, jolla valvotaan ulkomaalaislain nojalla säilöön otettuja turvapaikanhakijoita ja laittomia maahanmuuttajia ja kerätään heistä sukupuolen, iän, etnisen alkuperän ja lähtömaan mukaan eriteltyjä tilastotietoja, ja toimittaa nämä tiedot komitealle.
Kansallinen valvontaelin
Tutkintavankien säilyttäminen poliisin säilöönottotiloissa
a) lopettaa tutkintavankien säilyttäminen poliisin säilöönottotiloissa ja osoittaa riittävät taloudelliset ja henkilöstöresurssit sekä infrastruktuuri Rikosseuraamuslaitokselle, jotta tutkintavangit voidaan sijoittaa asianmukaisiin säilöönottopaikkoihin;
b) nopeuttaa oikeudenkäyntejä ja mahdollisuuksien mukaan ottaa käyttöön säilöönoton vaihtoehtoja, kuten sähköisesti valvottavat ja tehostetut matkustuskiellot, kotiaresti ja takuumaksut;
c) säilyttää poliisin säilöönottotiloihin sijoitettujen tutkintavankien oikeudelliset takeet ja asema ja tarjota tutkintavangeille todellinen mahdollisuus päivittäiseen ulkoliikuntaan, television katseluun ja muuhun mielekkääseen toimintaan;
d) antaa tietoja tuloksista, joihin oikeusministeriön työryhmä on päätynyt harkitessaan vastuun siirtämistä poliisin tiloissa säilytettävien tutkintavankien osalta oikeusministeriön hallinnon alalle;
e) varmistaa, että pelkästään päihtymystilan vuoksi säilöön otetut päihtyneet henkilöt sijoitetaan riittävän pätevän henkilökunnan valvontaan, esimerkiksi katkaisuasemille.
Nuorena rikoksen tehneiden vankeus
Vankiloiden saniteettitilat
Tahdosta riippumaton sijoittaminen psykiatriseen laitokseen ja siellä tapahtuva hoito
Rajoittamiskeinojen käyttö
Sähkökäyttöisten ampuma-aseiden (etälamauttimien) ja muiden joukkojenhallinta-aseiden käyttö
Naisiin kohdistuva väkivalta ja perheväkivalta
a) laatia uusi naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen kansallinen toimintasuunnitelma, varmistaa sille riittävä rahoitus ja panna tehokkaasti täytäntöön naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen (Istanbulin yleissopimus) keskeiset määräykset;
b) perustaa tehokas ja riippumaton valitusjärjestelmä perheväkivallan uhreille;
c) varmistaa, että poliisi kirjaa kaikki perheväkivaltaa, myös seksuaalista väkivaltaa ja lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa, koskevat väitteet, että ne tutkitaan viipymättä puolueettomasti ja tehokkaasti ja että tekijät asetetaan syytteeseen ja heitä rangaistaan;
d) varmistaa, että perheväkivallan uhrit hyötyvät suojelutoimenpiteistä, kuten lähestymiskielloista, ja että heillä on pääsy terveydenhuolto- ja oikeuspalveluihin, mukaan lukien neuvontaan sekä hyvitykseen, ml. kuntoutukseen;
e) muuttaa raiskauksen määritelmää kansallisessa lainsäädännössä siten, että se sisältää suostumuksen puuttumisen, lisätä raiskauskriisikeskusten määrää ja varmistaa korkeampi ilmoittamisaste sekä vahvistaa seksuaalisen väkivallan uhrien tukipalveluja ja kehittää matalan kynnyksen palveluverkosto, joka tarjoaa myös pitkäaikaista tukea;
f) järjestää koko maahan uhreja ja heidän lapsiaan, myös kunniaväkivallan uhreja ja heidän lapsiaan, varten turvalliset turvakotipaikat ja niille riittävä rahoitus;
g) järjestää poliiseille ja muille lainkäyttöviranomaisille, sosiaalityöntekijöille, tuomareille ja syyttäjille pakollista koulutusta naisiin kohdistuvan väkivallan kriminalisoivasta lainsäädännöstä ja sukupuoleen perustuvan väkivallan ja perheväkivallan uhrien, myös lapsiuhrien, haavoittuvuudesta;
h) sisällyttää pakkoavioliitto omaksi erilliseksi rikoksekseen rikoslakiin.
Ihmiskauppa
a) panna täytäntöön kansainvälinen ja kansallinen ihmiskaupan vastainen lainsäädäntö ja kehittää integroitu ja koordinoitu kehys ihmiskaupan torjuntaan;
b) ryhtyä tehokkaisiin toimenpiteisiin ihmiskaupan torjumiseksi ja poistamiseksi, laatia ohjeet ja antaa erityiskoulutusta lainkäyttö- ja maahanmuuttoviranomaisille ja muille työssään ihmiskaupan uhreja kohtaaville viranomaisille uhrien tunnistamisesta ja tekijöiden tutkimisesta, syytteeseen asettamisesta ja rankaisemisesta;
c) tehostaa ihmiskaupan uhrien suojelua ja tarjota heille oikeussuojakeinoja, kuten maksutonta oikeusapua, lääketieteellistä ja psykologista apua ja kuntoutusta, sekä pääsy asianmukaisiin turvakoteihin ja apua ihmiskauppatapausten ilmoittamiseen poliisille, myöntää kaikille ihmiskaupan uhreille toipumisaika ja estää ihmiskaupan kohteena olleiden henkilöiden paluu lähtömaihinsa, jos on perusteltu syy uskoa, että he olisivat siellä vaarassa joutua kidutetuiksi.
Koulutus
a) tehdä yleissopimuksen määräyksiä ja kidutuksen ehdotonta kieltoa koskeva koulutus pakolliseksi kaikille lainkäyttöviranomaisille ja erityisesti niille, jotka kohtaavat työssään poliisin säilöönottotiloissa säilytettäviä henkilöitä;
b) kerätä järjestelmällisesti tietoja lainkäyttöviranomaisten ja viranomaisten koulutuksesta ja kehittää ja toteuttaa erityisiä menetelmiä sen tehokkuuden ja vaikuttavuuden arvioimiseksi;
c) varmistaa, että Istanbulin pöytäkirja otetaan olennaiseksi osaksi kaikkien terveydenhuollon ammattilaisten ja muiden vapautensa menettäneiden henkilöiden parissa työskentelevien viranomaisten koulutusta;
d) ottaa käyttöön pakkokeinoja sisältämättömiä tutkintamenetelmiä koskevia koulutusohjelmia kidutusta käsittelevän YK:n erityisraportoijan suositusten mukaisesti.
Muut asiat
Muut asiat
Kidutuksen vastainen komitea 2021 (CPT)
Suositukset on poimittu raportista joka perustuu vierailuun, jonka kidutuksen ja epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangasituksen estämiseksi toimiva komitea (CPT) teki Suomeen 7.-18.9.2020. Suomenkielinen versio perustuu lyhennelmään CPT:n suosituksista ja tietopyynnöistä. Täydellinen raportti on saatavilla vain englanniksi.
Alkuperäinen suositusasiakirja(Linkki toiselle web-sivustolle.)
A. Poliisin tilat
- parannetaan lääkäriin pääsyä ja tarjotaan ympärivuorokautiset sairaanhoitajapalvelut Pasilan poliisin säilytystiloissa
- parannetaan merkittävästi lääkäriin pääsyä ja varmistetaan, että kaikissa muissa vierailluissa poliisin säilytystiloissa on säännöllisesti sairaanhoitaja läsnä (samoin kuin kaikissa muissa poliisin säilytystiloissa Suomessa)
- varmistetaan, että lääkäri tai lääkärille raportoiva pätevä sairaanhoitaja suorittaa kaikille vasta saapuneille vapautensa menettäneille (erityisesti tutkintavangeille) terveystarkastuksen 24 tunnin kuluessa heidän saapumisestaan poliisin säilytystiloihin. Kuten aiemmin on moneen kertaan korostettu, tällainen tarkastus on välttämätön etenkin tartuntatautien leviämisen ja itsemurhien ehkäisemiseksi sekä (epäasianmukaisen kohtelun ehkäisemisen yhteydessä) vammojen raportoimiseksi hyvissä ajoin.
CPT toistaa suosituksensa ryhtyä toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että poliisin huostassa olevilla henkilöillä on heidän niin halutessaan todellinen oikeus päästä itse valitsemansa lääkärin tutkittavaksi (poliisin kutsuman lääkärin mahdollisesti suorittaman terveystarkastuksen lisäksi). Tällöin pidätetyn henkilön valitseman lääkärin tekemä tarkastus voidaan suorittaa hänen omalla kustannuksellaan.
CPT suosittelee myös, että kaikille poliisin säilytystilojen säilöönottoalueilla työskenteleville poliiseille tarjotaan säännöllisesti ensiavun kertauskursseja.
CPT pyytää Suomen viranomaisia antamaan erityiskoulutusta päihtyneiden henkilöiden hoidosta (ja sellaisten tilanteiden tunnistamisesta, joita voidaan erehtyä pitämään päihtymystilana, kuten sisäinen verenvuoto tai diabetes) kaikille poliiseille Suomessa ja varmistamaan järjestelmällisen ja nopean pääsyn sairaanhoitajan luo, kun poliisin tiloissa säilytetään päihtyneitä henkilöitä. CPT suosittelee myös tehostamaan toimia säilytystilojen henkilöstön läsnäolon ja heidän suorittamansa valvonnan lisäämiseksi sekä pyytää Suomen viranomaisia harkitsemaan uudelleen vaihtoehtoa siirtää päihtyneiden henkilöiden hoito terveydenhuoltolaitoksiin.
B. Ulkomaalaislain nojalla vapautensa menettäneet ulkomaan kansalaiset
CPT pyytää Suomen viranomaisia puuttumaan siihen ongelmaan, että jotkut kuntosalilaitteista (jotka olivat käytettävissä 5,5 tuntia päivässä) olivat rikki.
CPT kehottaa Suomen viranomaisia ottamaan ensi tilassa käyttöön terveystarkastuksen, joka suoritetaan nopeasti ja järjestelmällisesti kaikille Metsälän säilöönottoyksikköön vastikään saapuneille ulkomaan kansalaisille. Tässä viitataan myös edelle 14 ja 15 kohtiin.
CPT haluaisi saada yksityiskohtaisempia tietoja uusista ohjeista ja saapumisen yhteydessä noudatettavasta terveystarkastuskäytännöstä, jotka ilmeisesti hyväksyttiin elokuussa 2020 mutta joiden toteuttaminen on viivästynyt (pandemian vuoksi) syksyyn 2020.
C. Vankilat
mahdollistamiseksi henkilökunnan läsnäoloa tulisi lisätä vankien asuintiloissa, erityisesti suljetuissa yksiköissä.
Vankilan terveydenhuoltopalveluissa on sovellettava ennakoivaa lähestymistapaa suojelussa oleviin vankeihin, etenkin psykologisen ja psykiatrisen hoidon osalta. Heidän tarpeensa tulisi arvioida yksilöllisesti säännöllisin väliajoin, ja tarvittaessa tulisi harkita heidän siirtoaan toiseen vankilaan ja/tai sopivaan hoitolaitokseen. Suomen vankiloissa ei toistaiseksi ole kehitetty riittävästi tällaista ennakoivaa lähestymistapaa ja henkilökohtaista arviointia.
CPT suosittelee ryhtymään toimenpiteisiin, jotta turvallisuussyistä eristetyille vangeille voidaan Turun vankilassa ja muissa vankiloissa tarjota jäsenneltyjä ohjelmia, joihin sisältyy mielellään sellin ulkopuolella tapahtuvaa rakentavaa toimintaa ja jotka on laadittu yksilöllisesti sopivien henkisten ja fyysisten virikkeiden tarjoamiseksi vangeille.
”Pelkääjävankien” osalta viitataan edellä 38 kohdassa annettuun suositukseen.
CPT haluaisi myös saada vahvistuksen siitä, että Oulun vankilaan on löydetty sijainen pitkällä sairaslomalla olevalle yleislääkärille.
CPT haluaa myös muistuttaa, että tällaisen tarkastuksen perusteella laadittavaan asiakirjaan tulisi sisältyä
i) selostus henkilön lausunnoista, jotka ovat merkityksellisiä terveystarkastuksen kannalta (mukaan lukien henkilön kuvaus terveydentilastaan ja mahdolliset väitteet epäasianmukaisesta kohtelusta tai vankien välisestä väkivallasta)
ii) täydellinen selostus perusteellisessa tarkastuksessa tehdyistä objektiivisista lääketieteellisistä havainnoista
iii) i) ja ii) kohtia koskevat lääkärin havainnot, jotka osoittavat mahdollisten väitteiden ja objektiivisten lääketieteellisten havaintojen olevan yhdenmukaisia.
Asiakirjan tulisi myös sisältää suoritettujen lisätutkimusten tulokset, mahdollisen erikoislääkärikäynnin yksityiskohtaiset tulokset sekä selostuksen vammoihin annetusta hoidosta ja mahdollisesti suoritetuista lisätoimenpiteistä.
Kun kyse on vammoista, terveystarkastuksen kirjaamisessa tulisi käyttää tähän tarkoitukseen laadittua erityislomaketta, joka sisältää kehokaavion vammojen merkitsemiseksi ja jota säilytetään vangin terveystiedoissa.
Lisäksi kaikista vammoista tulisi ottaa yksityiskohtaiset valokuvat, jotka tulisi säilyttää yhdessä vammojen merkitsemiseen tarkoitetun kehokaavion kanssa vangin henkilökohtaisissa terveystiedoissa. Tämä tulisi tehdä vammojen erityiseen traumarekisteriin kirjaamisen lisäksi.
Epidemiatilanteen mahdollisesti huonontuessa saatetaan tarvita lisätoimia. Tässä yhteydessä viitataan kahteen CPT:n asiasta antamaan lausuntoon (”Statement of principles relating to the treatment of persons deprived of their liberty in the context of the coronavirus disease (Covid-19) pandemic” (lausunto vapautensa menettäneiden henkilöiden kohtelua koskevista periaatteista koronavirustaudin (Covid-19) yhteydessä, asiakirja CPT/Inf (2020) 13, julkaistu 20. maaliskuuta 2020, https://www.coe.int/en/web/cpt/-/covid-19-council-of-europe-anti-torture-committee-issues-statement-of-principles-relating-to-the-treatment-of-persons-deprived-of-their-liberty-) ja ”Follow-up statement regarding the situation of persons deprived of their liberty in the context of the ongoing Covid-19 pandemic” (seurantalausunto vapautensa menettäneiden henkilöiden tilanteesta meneillään olevan Covid-19-pandemian yhteydessä, asiakirja CPT/Inf (2020) 21, julkaistu 9. heinäkuuta 2020, https://www.coe.int/en/web/cpt/-/covid-19-cpt-issues-follow-up-statement) samoin kuin siihen, että on tärkeää lisätä henkilöstöresursseja ja parantaa merkittävästi terveystarkastuksen suorittamista sisäänoton yhteydessä (sekä vasta saapuneiden vankien koronavirustestausta).
CPT suosittelee, että Oulun vankilassa varmistetaan säännölliset psykiatrin vierailut ja että psykiatri vierailee säännöllisesti useammin Turun vankilassa.
CPT suosittelee, että molemmissa vierailluissa vankiloissa täytetään avoinna olevat psykologin virat.
D. Helsingin yliopistollisen sairaalan psykiatrinen osasto (Kellokoski)
Tavoitteena tulisi olla tehokkaiden oikeusturvakeinojen tarjoaminen sairaalassa oleville ja uusille potilaille näiden huomautusten pohjalta.
Asiaa koskevaa lainsäädäntöä tulisi lisäksi muuttaa siten, että
- ulkopuolisen psykiatrin mielipidettä edellytetään aina, kun potilas ei suostu sairaalan lääkärien ehdottamaan hoitoon
- potilaalle annetaan mahdollisuus valittaa ehdotetusta hoidosta riippumattomalle ulkopuoliselle viranomaiselle, saada oikeusapua asiassa ja saada asiaa koskeva päätös riittävän lyhyessä ajassa.
Lisäksi tulisi varmistaa, että potilaan suostumus tai kieltäytyminen kirjataan ylös ennen hoidon aloittamista. Valitusmahdollisuuksista potilaalle kertomisen osalta viitataan 105 kohtaan.
Toimenpiteisiin tulisi ryhtyä sen varmistamiseksi, että henkilökunta voi kommunikoida päivittäin kaikkien potilaiden kanssa, myös suomea puhumattomien kanssa, ja antaa heille tarpeellisia tietoja. Tulkkipalvelujen käyttöä tulisi harkita.
E. Valtion koulukodit
- Sairilan ja Sippolan koulukodeissa (ja tarvittaessa muissa nuorisolaitoksissa) painotetaan enemmän huumeriippuvuuden hoitoa, kuten henkilökohtaisia hoito-ohjelmia ja nuorten motivointia osallistumaan hoitoon
- lastensuojelulaitoksissa on tehokkaat keinot suojella niissä asuvia nuoria huumeiden käytön, seksuaalisen hyväksikäytön tai rikolliseen toimintaan osallistumisen haitoilta.
CPT lisäksi luottaa, että nämä vaatimukset otetaan huomioon meneillään olevassa lastensuojelupalvelujen uudistuksessa.
CPT haluaisi saada tietoja suunnitelluista toimista kolmen kuukauden kuluessa.
Lapsen oikeuksien komitea 2011 (CRC/C/FIN/CO/4)
Komitea käsitteli Suomen neljännen määräaikaisraportin (CRC/C/FIN/4) 1628. ja 1629. istunnossaan (ks. CRC/C/SR1628 ja CRC/C/SR1629) 9. kesäkuuta 2011 ja hyväksyi 17. kesäkuuta 2011 pidetyssä 1639. istunnossaan seuraavat päätelmät.
Alkuperäinen suositusasiakirja
Yleiset täytäntöönpanotoimet (yleissopimuksen 4 ja 42 artikla sekä 44 artiklan 6 kappale)
Komitean aiemmat suositukset
Lainsäädäntö
Koordinointi
Kansallinen toimintasuunnitelma
Riippumaton seuranta
Resurssien myöntäminen
a) järjestää kunnille riittävät resurssit erityisesti lapsen oikeuksien toteutumisen varmistamiseksi, ottaen huomioon kunkin kunnan käytettävissä olevat resurssit;
b) järjestää erikseen kussakin kunnassa lasten tarpeisiin osoitettavien määrärahojen tehokkaan seurannan ja varmistaa määrärahojen asianmukaisen tason; ja
c) ottaa käyttöön lapsibudjetoinnin (talousarvion seurannan lapsen oikeuksien näkökulmasta), tarkoituksena seurata lasten tarpeisiin osoitettavien määrärahojen myöntämistä, sekä ottaa huomioon komitean suositukset, jotka se antoi vuonna 2007 pidetyn lasten tarpeisiin tarkoitettuja määrärahoja koskevan keskustelutilaisuuden perusteella (Day of General Discussion on resources for the rights of the child - responsibility of States).
Tietojen kokoaminen
Tiedottaminen, valistus ja koulutus
Kansainvälinen yhteistyö
Lapsen oikeudet ja elinkeinoelämä
Yleiset periaatteet (yleissopimuksen 2, 3, 6 ja 12 artikla)
Syrjinnän kielto
Lapsen edun periaate
Lapsen mielipiteiden huomioon ottaminen
Perhepiiri ja vaihtoehtoinen hoito (yleissopimuksen 5 artikla, 18 artiklan 1 ja 2 kappale, 9-11 artikla, 19-21 artikla, 25 artikla, 27 artiklan 4 kappale ja 39 artikla)
Perheympäristö
a) vahvistaa ennalta ehkäiseviä palveluja ja varhaista tukea ja puuttumista, erityisesti päihdeongelmaisten perheiden osalta; ja
b) lisää perheneuvontapalveluja eroa suunnitteleville vanhemmille ja varmistaa, että lasten huoltajuusriidat ratkaistaan asianmukaisessa ajassa ottaen huomioon lapsen etu.
Perheestään erossa olevat lapset
a) tehostaa pyrkimyksiään varmistaa, että vaihtoehtoista hoitoa tarvitsevat lapset sijoitetaan laitosten sijasta perheenomaiseen hoitoon ja sijaisperhehoitoon, sekä toteuttaa toimet, joiden avulla vältetään ottamasta lapsia toistuvasti viranomaisten huostaan, muun muassa lisäämällä sijaisperhehoidon resursseja ja sijaisvanhempien tukemista;
b) järjestää koulutusta kaikille ammattihenkilöille, jotka työskentelevät lasten parissa vaihtoehtoisissa hoitojärjestelyissä, mukaan lukien sijaisvanhemmat ja valvojat;
c) ottaa käyttöön yhtenäiset kansalliset normit, joiden perusteella arvioidaan lasten sijoittamista vaihtoehtoiseen hoitoon ja sijoitetaan heitä, suunnitellaan hoito ja arvioidaan sijoituspäätökset säännöllisesti uudelleen sekä varmistetaan sijaiskoteihin tai laitoksiin sijoitettujen lasten tilanteen asianmukainen valvonta ja seuranta;
d) toteuttaa tarvittavat toimet, joilla varmistetaan, että ilman vanhempien huoltoa jääneille lapsille järjestetään tehokkaat, yleisesti tunnetut, riippumattomat ja puolueettomat valitusjärjestelmät;
e) varmistaa, että laitoksiin sijoitetut lapset pääsevät yleisopetukseen ja saavat tarvittaessa mielenterveyspalveluja; ja
f) tukee biologisia perheitä, jotta näiden vaihtoehtoiseen hoitoon sijoitetut lapset voivat mahdollisuuksien mukaan myöhemmin liittyä uudelleen biologisiin perheisiinsä.
Komitea suosittelee, että sopimusvaltio ottaa huomioon ne lasten vaihtoehtoista hoitoa koskevat ohjeet (Guidelines for the Alternative Care of Children), jotka on liitetty 20. joulukuuta 2009 annettuun Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen päätöslauselmaan 64/142.
Ruumiillinen kuritus
Lasten hyväksikäyttö ja laiminlyöminen
Yhdistyneiden kansakuntien lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa koskevan selvityksen seuranta
a) asettamaan ensisijaiseksi tavoitteeksi kaikkien lapsiin kohdistuvan väkivallan muotojen poistamisen, myös varmistamalla Yhdistyneiden kansakuntien lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa koskevan selvityksen suositusten täytäntöönpanon, kiinnittäen erityistä huomiota sukupuoleen;
b) antamaan seuraavassa määräaikaisraportissaan tietoja siitä, miten sopimusvaltio on pannut täytäntöön selvityksen suositukset, erityisesti ne suositukset, joita lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa käsittelevä YK:n pääsihteerin erityisedustaja on nostanut esiin, eli
i. kattavan kansallisen strategian luominen kaikkien lapsiin kohdistuvan väkivallan muotojen estämiseksi ja käsittelemiseksi;
ii. kaikkien lapsiin kohdistuvan väkivallan muotojen yksiselitteinen kieltäminen kaikissa olosuhteissa kansallisella lainsäädännöllä; ja
iii. kansallisen tietojen keruun, analysoinnin ja levittämisen järjestelmän vahvistaminen sekä lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa koskeva tutkimusagenda.
c) toimimaan yhteistyössä lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa käsittelevän YK:n pääsihteerin erityisedustajan, UNICEFin, ihmisoikeuskomissaarin toimiston (OHCHR) ja Maailman terveysjärjestön (WHO) sekä muiden asianomaisten toimijoiden, kuten ILOn, UNESCOn, UNHCR:n, UNODC:n ja kansalaisjärjestöjen kanssa ja pyytämään näiltä teknistä apua.
Perusterveydenhuolto ja sosiaaliturva (yleissopimuksen 6 artikla, 18 artiklan 3 kappale, 23, 24 ja 26 artikla sekä 27 artiklan 1-3 kappale)
Vammaiset lapset
a) luo kokonaisvaltaisen oikeudellisen ja poliittisen kehyksen, jolla taataan vammaisten lasten yhdenvertainen oikeus saada hyvälaatuisia terveydenhuoltopalveluja, päästä julkisiin rakennuksiin ja joukkoliikennevälineisiin sekä osallistua yleisopetukseen;
b) varmistaa vammaisille lapsille riittävän määrän henkilökohtaisia avustajia sekä tulkkaus- ja kuljetuspalveluja;
c) parantaa opettajien valmiuksia opettaa vammaisia lapsia ja erityistarpeita omaavia lapsia;
d) tukee vammaisten lasten perheitä antamalla heille opetuksen ohjausta; ja
e)jouduttaa vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen ratifiointiprosessia.
Terveys ja terveydenhuoltopalvelut
Mielenterveys
a) vahvistaa lapsille tarkoitettuja mielenterveyspalveluja ja takaa pääsyn tarvittaviin tutkimuksiin ja hoitoihin sekä tehostaa toimia itsemurhien estämiseksi;
b) seuraa psykostimulanttien määräämistä lapsille ja ryhtyy toimiin, jotta lapsille, joilla on diagnosoitu aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö tai tarkkaavuushäiriö, sekä heidän vanhemmilleen ja opettajilleen kohdennetaan nykyistä enemmän psykologisia toimia, koulutuksen ja sosiaalihuollon toimia sekä asianmukaista hoitoa; ja
c) harkitsee tietojen kokoamista ja analysoimista eriteltyinä päihteen ja käyttäjän iän mukaan pystyäkseen seuraamaan lasten mahdollista psykostimulanttien väärinkäyttöä.
Imetys
Nuorten terveys
Elintaso
Koulutus, vapaa-ajan toiminta ja kulttuuritoiminta (yleissopimuksen 28, 29 ja 31 artikla)
Koulutus, mukaan lukien ammatillinen koulutus ja ohjaus
a) lisää opettajien tietoutta eri kulttuureista ja lasten kokemista ongelmista sekä palkkaa kouluihin nykyistä enemmän romanitaustaisia ammattihenkilöitä muun muassa avustajiksi erityistarpeita omaaville lapsille tukeakseen paremmin lapsia ja heidän perheitään,
b) sisällyttää vähemmistöjen oikeudet opettajien koulutukseen ja koulujen opetussuunnitelmiin;
c) kannustaa nykyistä useampia vanhempia, joiden lapset eivät ole päivähoidossa, ilmoittamaan lapsensa varhaiskasvatusohjelmiin, jotta heidän suomen kielen taitonsa ja sosiaaliset taitonsa kehittyisivät ja kouluun siirtymisensä helpottuisi ja jotta epäonnistuminen koulunkäynnissä ja koulupudokkuus estettäisiin.
Koulutus, mukaan lukien ammatillinen koulutus ja ohjaus
a) tehostaa toimiaan kiusaamisen ja ahdistelun kaikkien muotojen torjumiseksi muun muassa parantamalla opettajien ja kaikkien muiden kouluissa työskentelevien sekä oppilaiden valmiuksia hyväksyä moninaisuutta kouluissa ja parantaa konfliktinratkaisutaitojaan;
b) kiinnittää nykyistä enemmän huomiota lasten hyvinvointiin kouluissa, myös lasten oikeuteen saada mielipiteensä huomioon otetuiksi, ja selvittää syitä lasten kouluviihtymättömyyteen; ja
c) ottaa huomioon komitean yleisen huomautuksen no. 1 (2001), joka koskee koulutuksen tavoitteita edellä mainittujen suositusten täytäntöönpanossa.
Varhaiskasvatus
Erityiset suojelutoimet (yleissopimuksen 22, 30, 38, 39 ja 40 artikla, 37 artiklan b-d kohta sekä 32-36 artikla)
Seksuaalinen hyväksikäyttö
Turvapaikanhakija- ja pakolaislapset
a) yleisen huomautuksen no. 6 (2005) perusteella ollessaan epävarma turvapaikanhakijan iästä luottaa hänen ilmoitukseensa ja kohtelee häntä lapsena sekä säätää turvapaikanhakijoiden mahdollisuudesta hakea muutosta iänmääritystutkimuksen tulokseen;
b) välttää majoittamasta 16 vuotta täyttäneitä turvapaikanhakijoita vastaanottokeskusten aikuisyksiköihin ja järjestää riittävät mielenterveyspalvelut sekä terapia- ja psykiatripalvelut ilman saattajaa maahan saapuneille alaikäisille turvapaikanhakijoille;
c) varmistaa, että turvapaikanhakijalapsia otetaan säilöön vasta viimesijaisena toimenpiteenä, mahdollisimman lyhyeksi ajaksi, kun muut vaihtoehtoiset toimet eivät ole mahdollisia.
Palveleva puhelin ja Internet
Alkuperäiskansoihin ja vähemmistöihin kuuluvat lapset
a) seuraa ja arvioi romani- ja saamelaislasten oikeuksien huomioon ottamista kansallisissa suunnitelmissa ja ohjelmissa;
b) varmistaa, että romani- ja saamelaislapsilla, myös saamelaisalueen ulkopuolella asuvilla saamelaislapsilla, on oikeus kulttuurisensitiivisiin koulutus- ja terveydenhuoltopalveluihin omalla kielellään;
c) tiivistää yhteistyötään Ruotsin ja Norjan hallitusten kanssa muun muassa asioissa, jotka koskevat koulujen opetussuunnitelmia, opettajien koulutusta, opettajien materiaalin tuottamista ja mediasisällön tuottamista saamelaislapsia varten;
d) ottaa huomioon komitean yleisen huomautuksen no. 11 (2009) alkuperäiskansojen lapsista ja heidän yleissopimuksen mukaisista oikeuksistaan (CRC/C/GC/11); ja
e) ratifioi ILOn yleissopimuksen no. 169 itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoista.
Kansainvälisten ihmisoikeusasiakirjojen ratifiointi
Seuranta ja tiedon levittäminen
Seuranta
Tiedon jakaminen
Lapsen oikeuksien komitea 2023 (CRC/C/OPSC/FIN/CO/1)
Komitea käsitteli Suomen ensimmäisen raportin (CRC/C/OPSC/FIN/1) 2710. ja 2711. kokouksissaan (ks. CRC/C/SR.2010 ja CRC/C/SR.2011), jotka pidettiin 15. ja 16. toukokuuta 2023, ja hyväksyi nämä loppupäätelmät 2728. kokouksessaan, joka pidettiin 26. toukokuuta 2023.
Alkuperäinen suositusasiakirja
Tiedonkeruu
a) sopimusvaltio ei ollut eritellyt tietoja, jotka se antoi raportissaan ja vastauksissaan asialuetteloon;
b) annetut tiedot ovat alaltaan suppeita, eikä niissä käsitellä lasten myyntiä, lasten seksuaalista riistoa matkustamisen ja matkailun yhteydessä, lapsiavioliittoja, lasten myyntiä varten käytävää ihmiskauppaa, lasten seksuaalista riistoa prostituutiossa, lasten pakkotyötä, laittomia adoptioita, elinkauppaa eikä lasten seksuaalista hyväksikäyttöä esittävää aineistoa;
c) sopimusvaltio ei antanut tietoja yllämainittuja asioita koskevan tiedonkeruun tehostamisesta.
a) tehostaa pyrkimyksiään kehittää ja toteuttaa kattava, koordinoitu ja tehokas järjestelmä, jonka avulla kerätään ja analysoidaan tietoja kaikilta valinnaisen pöytäkirjan osa-alueilta, kuten lasten myynnistä, lapsikaupasta, lasten seksuaalisesta riistosta prostituutiossa, lasten houkuttelusta seksuaalisiin tarkoituksiin, lasten seksuaalista hyväksikäyttöä esittävästä aineistosta sekä lasten seksuaalisesta riistosta matkustamisen ja matkailun yhteydessä, sekä seurataan näitä aloja ja arvioidaan niihin kohdistettavien toimenpiteiden vaikutuksia;
b) erittelee antamansa tiedot muun muassa biologisen ja sosiaalisen sukupuolen, iän, kansalaisuuden, etnisen alkuperän, vammaisuuden, maahanmuuttaja-aseman, sosiaalis-taloudellisen taustan, kaupungissa ja maaseudulla asumisen ja lasten haavoittuvan aseman, kuten väkivaltaisten olosuhteiden tai sijaishuollossa olon, mukaan, ja kiinnittää erityistä huomiota niihin lapsiin, jotka ovat vaarassa joutua valinnaisessa pöytäkirjassa tarkoitettujen rikosten uhreiksi;
c) kerää tietoja syytetapausten ja langettavien tuomioiden määristä eriteltyinä rikoksen lajin, rikoksentekijöiden ominaisuuksien, rikospaikan, rikoksentekijöiden syytteeseen asettamisen ja heille määrättyjen rangaistusten mukaan;
d) käyttää kerättyjä tietoja aktiivisesti poliittisessa päätöksenteossa, vaikutusarvioinneissa ja valinnaisen pöytäkirjan täytäntöönpanon edistymisen valvonnassa.
Yleiset täytäntöönpanotoimenpiteet
Lainsäädäntö
a) varmistaa, että sopimusvaltion rikoslailla säädetään kaikilta osin rangaistavaksi kaikki valinnaisessa pöytäkirjassa tarkoitetut teot, toiminnat ja rikokset, ja että niistä säädetään myös asianmukaiset rangaistusseuraamukset, joissa otetaan huomioon niiden vakavuus;
b) säätää valinnaisen pöytäkirjan 2 ja 3 artiklan mukaisesti rangaistavaksi lasten myynnin ja seksuaalisen riiston kaikissa muodoissaan, mukaan lukien kaikenlainen verkossa tapahtuva myynti ja seksuaalinen riisto sekä lasten seksuaalista hyväksikäyttöä esittävän aineiston tuottaminen, jakaminen, levittäminen, myynti ja hallussapito yhtenä seksuaalisen riiston ja hyväksikäytön muotona;
c) arvioi lainsäädäntöään säännöllisesti uudelleen ja muuttaa sitä sovellettavaksi uuteen teknologiaan (esimerkiksi suoriin verkkolähetyksiin, joissa esitetään lasten seksuaalista hyväksikäyttöä);
d) hyväksyy oikeudellisen määritelmän lasten seksuaalisesta riistosta prostituutiossa siten, että määritelmä suojaa lapsia rikossyytteiltä, ja koventaa vähimmäisrangaistusta korvauksen tarjoamisesta lapselta ostettavasta seksuaalisesta teosta, riippumatta muista rikoslain säännöksistä.
Kokonaisvaltainen politiikka ja strategia
Koordinointi ja arviointi
a) vahvistaa toimintojen koordinointia lapsen oikeuksien politiikkaa laativien ja toteuttavien keskus- ja paikallistason virastojen ja komiteoiden välillä, kuten sosiaali- ja terveysministeriön ja oikeusministeriön alaisten virastojen ja komiteoiden välillä;
b) perustaa yksikön, jolla on korkean tason toimivalta ja valmiudet johtaa ja tehokkaalla tavalla yleisesti valvoa ja arvioida valinnaisen pöytäkirjan mukaista toimintaa eri hallinnonalojen ministeriöissä ja kaikilla hallinnon tasoilla, ja antaa tälle yksikölle asianmukaiset henkilö-, tekniset- ja rahoitusresurssit, jotta se pystyy toimimaan tehokkaasti;
c) myöntää kutakin 6. kohdassa mainittua suunnitelmaa ja ohjelmaa varten riittävät resurssit ja varmistaa asianmukaiset valvontajärjestelmät sekä raportoinnin näiden suunnitelmien ja ohjelmien täytäntöönpanosta ja arvioinnista.
Tiedottaminen ja valistaminen
Koulutus
Resurssien myöntäminen
Lasten myynnin, lapsiprostituution ja lapsipornografian ehkäiseminen (9 artiklan 1 ja 2 kappale)
Toimenpiteet pöytäkirjalla kiellettyjen rikosten ehkäisemiseksi
a) tehostaa pyrkimyksiään tunnistaa ja havaita lapset, jotka ovat vaarassa joutua valinnaisessa pöytäkirjassa tarkoitettujen rikosten uhreiksi, ja tarjoaa apua lapsiuhreille; tällaisessa vaarassa ovat etenkin vammaiset, vähemmistöryhmiin kuuluvat ja maaseudulla ja saamelaisalueilla asuvat lapset sekä maahanmuuttaja-, turvapaikanhakija- ja pakolaislapset;
b) ryhtyy kokonaisvaltaisiin toimenpiteisiin puuttuakseen niihin juurisyihin, joiden vuoksi lapset ovat vaarassa joutua valinnaisessa pöytäkirjassa tarkoitettujen rikosten uhreiksi, ja tehostaa niitä toimenpiteitään ja mekanismejaan, joilla näiden rikosten vaarassa oleville lapsille järjestetään sosiaalista suojelua;
c) ottaa käyttöön menettelyt, joilla varmistetaan ja edistetään pakollista ilmoittamista lasten seksuaalisesta riistosta prostituutiossa, ja kouluttaa opettajat, terveydenhuollon ammattihenkilöt ja sosiaalityöntekijät tunnistamaan väkivallan eri muodot ja ohjaamaan uhrit avun piiriin tämän mukaisesti;
d) lisää yleistä tietoisuutta lasten hyväksikäytöstä luottamussuhteissa ehkäistäkseen tätä hyväksikäyttöä;
e) tarkistaa säännöllisesti kaikkien lasten parissa työskentelevien rikostaustan;
f) tehostaa Barnahus-hankkeen toteuttamista sopimusvaltion koko alueella.
Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö matkustamisen ja matkailun yhteydessä
a) säätää ja panee täytäntöön tehokkaan oikeudellisen kehyksen suojellakseen lapsia seksuaaliselta riistolta matkustamisen ja matkailun yhteydessä;
b) levittää laajalti Maailman matkailujärjestön vahvistamia matkailun maailmanlaajuisia eettisiä sääntöjä matkanjärjestäjien ja matkatoimistojen keskuudessa ja kehottaa näitä yrityksiä allekirjoittamaan käytännesäännöt lasten suojelemisesta seksuaaliselta riistolta matkustamisen ja matkailun yhteydessä;
c) lisää oikeushenkilöiden, kuten internetin palveluntarjoajien ja sisällöntuottajien, teleoperaattorien, matkailuyritysten ja tiedotusvälineiden, yhteiskuntavastuuta ehkäistäkseen lasten seksuaalista riistoa matkustamisen ja matkailun yhteydessä.
Toimenpiteet verkossa tapahtuvan lasten seksuaalisen riiston ja hyväksikäytön ehkäisemiseksi
a) lasten seksuaalisen riiston ja hyväksikäytön verkossa on ilmoitettu lisääntyneen;
b) sopimusvaltiolla ei ole lainsäädäntöä, joka velvoittaisi teleoperaattorit estämään asiakkaiden pääsyn verkkosivuille, joilla julkaistaan lapsiin kohdistuvaa seksuaalista väkivaltaa esittävää aineistoa;
c) ennaltaehkäisevien turvataitojen opetusta sekä media- ja seksuaalikasvatusta annetaan hajanaisesti, ja niiden rahoitus on niukkaa;
d) sopimusvaltio ei ole ottanut käyttöön tehokkaita ohjelmia vanhempien, lasten, opettajien, yritysten, ammattihenkilöstön ja suuren yleisön keskuudessa tietoisuuden lisäämiseksi ja taitojen kehittämiseksi verkossa tapahtuvan seksuaalisen riiston ja hyväksikäytön riskeistä.
a) laatii kansallisen politiikan ehkäistäkseen ja torjuakseen lasten seksuaalista riistoa ja hyväksikäyttöä verkossa asianmukaisen oikeudellisen kehyksen, erityisen koordinointi- ja valvontayksikön sekä erityisten analyysi-, tutkimus- ja valvontavalmiuksien avulla;
b) hyväksyy lainkäyttöviranomaisten sekä tieto-, viestintä- ja teknologiayritysten väliset käytännöt, joiden avulla torjutaan verkossa tapahtuvaa lasten hyväksikäyttöä ja riistoa;
c) laatii ja tehostaa lapsille suunnattuja valistusohjelmia, joissa käsitellään niitä riskejä, joita liittyy lasten itsensä tuottaman sisällön käyttöön digitaalisessa mediassa ja tieto- ja viestintäteknologian avulla;
d) toteuttaa yleisen koulutusohjelman, jonka avulla lisätään tietoisuutta verkossa tapahtuvasta lasten seksuaalisesta riistosta ja hyväksikäytöstä rikoksina sekä siitä, miten näistä rikoksista voi ilmoittaa, ja järjestää kaikkien koulutasojen lapsille pakollisen kurssin verkkokäyttäytymisestä ja turvallisuudesta;
e) ryhtyy toimenpiteisiin ehkäistäkseen verkossa tapahtuvaa lasten seksuaalisen riiston ja hyväksikäytön sekä lasten seksuaalista hyväksikäyttöä esittävän aineiston levittämisen verkossa ja puuttuakseen siihen; näitä toimenpiteitä ovat muun muassa kyseeseen tulevien ammattihenkilöiden kouluttaminen ja lainsäädäntö, jolla vaaditaan, että internetin palveluntarjoajat viipymättä estävät lasten seksuaalista hyväksikäyttöä esittävän aineiston näkymisen verkossa ja poistavat sen verkosta sekä ilmoittavat tällaiset tapahtumat lainkäyttöviranomaisille ja kehittävät innovatiivisia ratkaisuja;
f) tekee asianmukaista tutkimusta siitä, missä määrin lapsiin kohdistetaan seksuaalista väkivaltaa digitaalisessa ympäristössä;
g) tarjoaa lapsille asianmukaisia tukipalveluja, kuten integroituja palveluja rikosten esitutkinnan, syytevaiheen ja jälkihuollon aikana, kouluttaa lasten parissa ja lasten hyväksi työskenteleviä ammattihenkilöitä sekä kehittää saavutettavat valitus-, hyvitys- ja oikeussuojamenettelyt;
h) perustaa lapsia varten matalan kynnyksen ilmoituskanavan ja levittää laajalti lapsiystävällistä ja saavutettavaa tietoa siitä, miten hyväksikäytön tapahduttua tulee toimia;
i) perustaa erillisen, ennakoivan, herkästi reagoivan ja uhrikeskeisen rikosoikeusmekanismin, johon kuuluvat koulutetut poliisivoimat, syyttäjälaitos ja tuomioistuinlaitos, sekä järjestelmän, jonka avulla ehkäistään rikoksentekijöiden uusintarikollisuutta kansallisesti ja kansainvälisesti;
j) ilmoittaa erityisistä toimenpiteistä, joilla laki lapsipornografian levittämisen estotoimista (2006) pannaan täytäntöön.
Lasten myynnin, lapsipornografian ja lapsiprostituution sekä niihin liittyvien asioiden kielto (3 artikla, 4 artiklan 2 ja 3 kappale ja 5–7 artikla)
Voimassa oleva rikoslainsäädäntö
a) sopimusvaltion rikoslaissa ei määritellä eikä yksiselitteisesti kielletä lasten myyntiä erillisenä rikoksena, sellaisena kuin se on määriteltynä valinnaisessa pöytäkirjassa, vaan se katsotaan pelkästään osaksi rangaistavaksi säädettyä ihmiskauppaa, joka kohdistuu lapsiin;
b) lapseen kohdistuvaa seksuaalista väkivaltaa esittävää kuva- tai videoaineistoa ei katsota vakavaksi lapseen kohdistuvaksi rikokseksi;
c) Keskusrikospoliisilla ja muilla lainvalvontaviranomaisilla ei ole riittävästi resursseja tutkia kaikkia ilmoitettuja tapauksia.
Rankaisemattomuus
a) ryhtyy kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin varmistaakseen, että lasten myynti, lasten seksuaalinen riisto prostituutiossa ja lasten seksuaalista hyväksikäyttöä esittävä aineisto tutkitaan tehokkaasti kaikissa tapauksissa ja että rikoksentekijät asetetaan syytteeseen ja heitä rangaistaan asianmukaisilla seuraamuksilla, jotka vastaavat heidän rikostensa vakavuutta;
b) antaa lainkäyttöviranomaisille, syyttäjille ja tuomareille muun muassa kansainvälisessä yhteistyössä erikoiskoulutusta kaikista valinnaisessa pöytäkirjassa tarkoitetuista rikoksista, etenkin digitaaliseen ympäristöön liittyvistä rikoksista, jotka voivat olla valtion rajat ylittäviä.
Ekstraterritoriaalinen lainkäyttövalta ja luovuttaminen rikoksen johdosta
a) ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin poistaakseen kaksoisrangaistavuuden vaatimuksen, jota sovelletaan henkilön luovuttamiseen rikoksen johdosta;
b) varmistaa, että kansallinen lainsäädäntö mahdollistaa sopimusvaltiolle yksiselitteisesti ekstraterritoriaalisen lainkäyttövallan ja sen käyttämisen kaikkien valinnaisessa pöytäkirjassa tarkoitettujen rikosten suhteen;
c) harkitsee käyttävänsä valinnaista pöytäkirjaa oikeusperustana henkilöiden luovuttamiselle kyseisten rikosten johdosta, jollei luovuttamista pyytävien valtioiden kanssa ole tehty kahdenvälistä luovuttamissopimusta, jos nämä valtiot eivät ole valinnaisen pöytäkirjan osapuolena.
Lapsiuhrien oikeuksien suojaaminen (8 artikla ja 9 artiklan 3 ja 4 kappale)
Toimenpiteet valinnaisessa pöytäkirjassa tarkoitettujen rikosten lapsiuhrien oikeuksien ja etujen turvaamiseksi
a) käytettävissä ei ole sovittua menettelyä lapsiuhrien tunnistamiseksi eikä maanlaajuisia palveluja uhrien tukemiseksi;
b) ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän rahoitus on määräaikainen, ja sen toteuttaminen on ollut hidasta;
c) lakisääteisiä sosiaalityöntekijöitä ei ole tarpeeksi eikä maantieteellisesti kattavasti koko maassa, eikä heidän antamiaan palveluja ohjata ja valvota tehokkaasti.
a) panee kaikilta osin täytäntöön kaikki viimeaikaiset oikeudelliset ja hallinnolliset toimenpiteet suojellakseen tehokkaasti valinnaisessa pöytäkirjassa tarkoitettujen rikosten lapsiuhreja;
b) ottaa käyttöön yhteisesti sovitut mekanismit ja menettelyt, joiden avulla valinnaisessa pöytäkirjassa tarkoitettujen rikosten lapsiuhrit tunnistetaan varhaisessa vaiheessa, ja varmistaa, että tunnistamisesta vastaaville, kuten lainkäyttöviranomaisille, raja- ja maahanmuuttoviranomaisille, tuomareille, syyttäjille, sosiaalityöntekijöille ja terveydenhuoltohenkilöstölle, annetaan koulutusta lasten oikeuksista ja lastensuojelusta ja lapsisensitiivisistä kuulemistaidoista;
c) tarjoaa kaikille lapsille maksutonta oikeusapua ja lapsipsykologien ja sosiaalityöntekijöiden tukea sekä varmistaa, että lapsilla on pääsy lapsi- ja sukupuolisensitiivisiin valitusmekanismeihin ja asianmukaisiin menettelyihin korvauksen ja hyvityksen hakemiseksi joutumatta syrjityiksi;
d) varmistaa, ettei valinnaisessa pöytäkirjassa tarkoitettujen rikosten lapsiuhreja kohdella osallisina heidän tilanteeseensa liittyviin rikoksiin eikä heille määrätä seuraamuksia niiden perusteella;
e) tarjoaa edelleen koko maassa yhdenvertaisia ja asianmukaisia palveluja ja tukea uhreille, myös seksuaalirikosten uhreille;
f) lisää sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden määrää ja maantieteellistä kattavuutta sekä varmistaa, että vastuu lapsiuhrien hoidosta ja tukemisesta on muilla kuin maahanmuuttoviranomaisilla;
g) järjestää turvapaikanhakija- ja maahanmuuttajanuorille asianmukaista seksuaalikasvatusta ja -neuvontaa;
h) varmistaa, että uudella ihmiskauppaan erikoistuneella tutkintayksiköllä on toimivalta kuulla lapsia ja tutkia valinnaisessa pöytäkirjassa tarkoitettuja lapsiin kohdistuneita rikoksia.
Kansainvälinen apu ja yhteistyö (10 artikla)
Monenväliset, kahdenväliset ja alueelliset sopimukset
Täytäntöönpano ja raportointi
Jatkotoimenpiteet ja tiedottaminen
Jatkotoimenpiteet ja tiedottaminen
Rotusyrjinnän poistamista käsittelevä komitea 2017 (CERD/C/FIN/CO/23)
Komitea käsitteli Suomen 23. määräaikaisraportin (CERD/C/FIN/23) 2520. ja 2521. kokouksessaan (CERD/C/SR 2520 ja 2521) 25. ja 26. huhtikuuta 2017. Komitea hyväksyi 5. toukokuuta 2017 pidetyssä 2536. kokouksessaan seuraavat loppupäätelmät.
Alkuperäinen suositusasiakirja
Tilastot
Valtionsisäisen lainsäädännön soveltaminen
Vihapuhe, rotuvihaan yllyttäminen ja viharikokset
a) tutkii tehokkaasti rasistisen vihapuheen, yllyttämisen rotuvihaan ja rotuun perustuvat väkivaltatapaukset sekä kohdistaa asianmukaiset syyte- ja seuraamustoimet niihin, jotka ovat vastuussa näistä teoista;
b) antaa pakollista ja jatkuvaa koulutusta viharikoksista ja yhdenvertaisuudesta kaikkien tasojen lainkäyttöviranomaisille;
c) tuomitsee julkisesti virkamiesten ja poliitikkojen rasistisen vihapuheen ja muukalaisvihamieliset lausunnot muun muassa verkkoviestimissä, irtisanoutuu niistä julkisesti ja kehottaa poliitikkoja varmistamaan, etteivät heidän julkiset lausuntonsa osaltaan edistä suvaitsemattomuutta, leimaamista ja yllyttämistä vihaan;
d) antaa seuraavassa raportissaan tilastotiedot viharikosten, niitä koskevien tuomioiden ja niiden tekijöille tuomittujen rangaistusten määrästä ja luonteesta sekä näiden rikosten uhreille mahdollisesti myönnetyistä korvauksista.
Romaniyhteisöt
Äänestäminen edustuksesta Saamelaiskäräjillä
Saamelaisten perinteiset maa-alueet ja elinkeinot
Saamen kielet
Työllisyys ja asuminen
Ulkomaalaistaustaisiksi oletettujen lasten kiusaaminen
Maahanmuuttajat, turvapaikanhakijat ja pakolaiset
a) varmistaa, etteivät sen voimassa oleva lainsäädäntö ja muut rajoitukset, jotka koskevat muiden kuin sopimusvaltion kansalaisten poistamista sen lainkäyttöalueelta, tarkoitukseltaan tai vaikutukseltaan syrji ketään rodun, ihonvärin tai etnisen tai kansallisen alkuperän perusteella ja että muilla kuin sopimusvaltion kansalaisilla on maastapoistamismenettelyissä yhdenvertaisesti käytettävissään tehokkaat oikeussuojakeinot palauttamisvaatimuksia vastaan;
b) ylläpitää vastaanottokeskuksissa riittäviä valmiuksia tarjota asianmukaista suojaa, peruspalveluja ja humanitaarista apua varmistaakseen, ettei turvapaikanhakijoita pidetä säilössä rangaistuksenluonteisissa olosuhteissa;
c) ryhtyy konkreettisiin toimiin varmistaakseen, että paperittomat saavat tosiasiallisesti kohtuuhintaisia ja asianmukaisia terveyspalveluja.
Muiden sopimusten ratifiointi
Durbanin julistuksen ja toimintaohjelman seuranta
Syntyperältään afrikkalaisten ihmisten kansainvälinen vuosikymmen
Kansalaisyhteiskunnan kuuleminen
Perusraportti
Toimet näiden loppupäätelmien johdosta
Erityisen tärkeät kohdat
Tiedottaminen
Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastaisen komission (ECRI) Suomea koskeva viides raportti (CRI(2019)38)
Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio (ECRI) on hyväksynyt viidennen raporttinsa (CRI(2019)38) koskien Suomea 18. kesäkuuta 2019. Peruskirjansa mukaisesti ECRI suorittaa maakohtaista valvontaa ja analysoi kunkin Euroopan neuvoston jäsenvaltion rasismi- ja suvaitsemattomuustilannetta sekä tekee ehdotuksia ja esityksiä havaittujen ongelmien ratkaisemiseksi.
Alkuperäinen suositusasiakirja
Rasismin ja rotusyrjinnän vastainen lainsäädäntö
Rikoslain säännökset
Siviili- ja hallintolain säännökset
Yhdenvertaisuusvaltuutettu
Tasa-arvovaltuutettu
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta
Tiedot
Viranomaisten toimenpiteet
Viranomaisten toimenpiteet
Rasistinen ja homo/transfobinen väkivalta
Homo/transfobinen väkivalta
Viranomaisten toimenpiteet
Viranomaisten toimenpiteet
Viranomaisten toimenpiteet
Kotouttamispolitiikka
Politiikka- ja muut ohjelmat
Pakolaiset ja toissijaista suojelua saavat
Pakolaiset ja toissijaista suojelua saavat
Afrikkalaistaustaiset
Romanit
Saamelaiset
Seksuaalivähemmistöihin kuuluviin kohdistuvan syrjinnän ja suvaitsemattomuuden torjuminen
Sukupuolen korjaus
Sukupuolen korjaus
Väliseurannan suositukset
• ECRI suosittaa, että yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnalle tulisi antaa valtuudet käsitellä työelämässä mihin tahansa perusteeseen eikä pelkästään sukupuoleen ja sukupuoli-identiteettiin liittyviä syrjintävalituksia; että lautakunnalle annettaisiin valtuudet määrätä syrjinnän uhreille maksettavista korvauksista; ja että lautakunnan resursseja lisättäisiin tuntuvasti, jotta se voisi täysipainoisesti täyttää tehtävänsä.
• ECRI suosittaa, että viranomaisten tulisi ensisijassa – ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännön mukaisesti – muuttaa lakia transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta poistamalla siitä vaatimuksen, jonka mukaan muun kuin alun perin rekisteröidyn sukupuolensa tunnustamista hakevan tulee olla hedelmättömiä tai steriloituja juridisen tunnustamisen edellytyksenä.
Ministerikomitean suositukset kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan puiteyleissopimuksen täytäntöönpanosta Suomessa 2020 (CM/ResCMN(2020)1)
Ministerikomitea kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan puiteyleissopimuksen (jäljempänä ”puiteyleissopimus”) 24–26 artiklan nojalla toimien, ottaa huomioon päätöslauselman CM/Res(2019)49 puiteyleissopimuksen 24-26 artiklan mukaiset päivitetyt valvontajärjestelyt; ottaa huomioon sovellettavan äänestyssäännön; ottaa huomioon Suomen 3. lokakuuta 1997 tallettaman ratifioimiskirjan, palauttaa mieliin, että Suomen hallitus antoi viidettä puiteyleissopimuksen mukaista valvontakierrosta koskevan valtion raporttinsa 1. helmikuuta 2019, ja on tarkastellut neuvoa-antavan komitean 27. kesäkuuta 2019 antamaa viidettä raporttia Suomesta sekä 17. lokakuuta 2019 saatuja Suomen viranomaisten kirjallisia kommentteja; hyväksyy seuraavat Suomea koskevat päätelmät: Viranomaisia kehotetaan ottamaan huomioon neuvoa-antavan komitean viidennen raportin I ja II osassa olevat päätelmät ja suositukset. Viranomaisten olisi ryhdyttävä erityisesti seuraaviin toimiin tehostaakseen edelleen puiteyleissopimuksen täytäntöönpanoa:
Alkuperäinen suositusasiakirja
Suositukset välittömiksi toimiksi: viranomaisten resurssit
Suositukset välittömiksi toimiksi: saamelaisten vaaliluettelo
Suositukset välittömiksi toimiksi: Saamelaiskäräjien oikeudet
Suositukset välittömiksi toimiksi: Suomen kaksikielisyys
Muut suositukset koskien karjalankielisten oikeuksia
Muut suositukset koskien yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoelinten järjestelmää
Muut suositukset koskien saamelaisten kulttuurista ja institutionaalista autonomiaa
Muut suositukset koskien ruotsinkielisen väestön oikeuksia
Muut suositukset koskien saamenkielisiä terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluja
Muut suositukset koskien saamen kielen opetusta
Muut suositukset koskien etnisten suhteiden neuvottelukuntaa
Ministerikomitean suositukset alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskevasta eurooppalaisesta peruskirjasta 2018 (CM/RecChL(2018)5)
Ministerikomitea, alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen peruskirjan 16 artiklan mukaisesti, pitäen mielessä Suomen 9. marraskuuta 1994 tallettaman ratifioimiskirjan, pantuaan merkille peruskirjan asiantuntijakomitean raportin peruskirjan soveltamisesta Suomessa, pantuaan merkille Suomen viranomaisten toimittaman vastineen asiantuntijakomitean raportin sisällöstä, pitäen mielessä, että tämä arvio perustuu Suomen viidennessä määräaikaisraportissaan antamiin tietoihin, Suomen viranomaisten antamiin lisätietoihin, Suomeen laillisesti perustettujen yhteisöjen ja yhdistysten antamiin tietoihin sekä lisäksi asiantuntijakomitean maavierailunsa aikana saamiin tietoihin
Alkuperäinen suositusasiakirja
Saamenkielinen opetus
1. edelleen vahvistavat saamenkielistä opetusta myös saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella, erityisesti myöntämällä pysyvän rahoituksen kielipesille ja aikuiskoulutukselle;
Sosiaali- ja terveyspalvelujen saavutettavuus
2. ryhtyvät lisätoimiin varmistaakseen ruotsin- ja saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen saavutettavuuden;
Romanikielen opetus
3. lisäävät ja parantavat romanikielisten opettajien koulutusta, laajentavat romanikielisen oppimateriaalin tuotantoa ja lisäävät romanikielen opetustarjontaa;
Tietoisuuden lisääminen
4. ryhtyvät toimiin lisätäkseen tietoisuutta Suomen alueellisista kielistä ja vähemmistökielistä sekä suvaitsevuutta niitä kohtaan.
Lanzarote komitea 2022 (T-ES(2022)02)
Lanzaroten sopimuksen täytäntöönpanoa valvova sopijapuolten komitea ns. Lanzarote-komitea hyväksyi kaikkia sopijapuolia koskevan toisen valvontakierroksen täytäntöönpanoraportin (T-ES(2022)02_en final) suosituksineen maaliskuussa 2022. Lanzarote-komitean toisen valvontakierroksen teemana oli lasten suojeleminen heihin kohdistuvalta seksuaalisen riistolta ja hyväksikäytöltä, joka tapahtuu tieto- ja viestintäteknologiaa käyttäen. Täytäntöönpanoraportti sisältää kolmen tasoisia suosituksia sopijapuolille: komitea voi vaatia ”Committee requires”, pyytää ”Committee requests” ja kannustaa ”Committee invites”. Suomelle on toisen valvontakierroksen täytäntöönpanoraportissa osoitettu nimeltä kaksi suositusta VI-3 ja VI-4. Sopijapuolet, joille suositukset on osoitettu, on merkitty täytäntöönpanoraportin alaviitteisiin. Näiden maakohtaisten suositusten lisäksi komitea antaa suosituksia, jotka sitovat kaikki sopijapuolia, myös Suomea.
Alkuperäinen suositusasiakirja
Legal frameworks
Recommendation II-1
Recommendation II-2
Recommendation II-3
Recommendation II-4
Recommendation II-6
- their own self-generated sexually suggestive or explicit images and/or videos;
- self-generated sexually suggestive or explicit images and/or videos of another child with the informed consent of the child depicted on them;
- the self-generated sexually suggestive or explicit images and/or videos of another child as a result of receiving them passively without actively asking for them.
*The expression “legal framework” is not limited to legislation but should be understood in a broader way, e.g., through prosecutorial guidance or practice.
Recommendation II-7
Recommendation II-8
*The expression “legal framework” is not limited to legislation but should be understood in a broader way, e.g., through prosecutorial guidance or practice.
Recommendation II-9
Recommendation II-10
Recommendation II-11
- either creating a specific incrimination to address this situation,
- or prosecuting both the initial detention of child self-generated sexual images and/or videos and the act of extortion
Recommendation II-12
Investigations and prosecution
Recommendation III-3
Recommendation III-4
Recommendation III-5
Recommendation III-7
Recommendation III-9
Recommendation III-10
Recommendation III-11
Recommendation III-14
*Such trainings can also be part of broader training programmes
Recommendation III-17
*Such trainings can also be part of broader training programmes
Recommendation III-19
*Such trainings can also be part of broader training programmes.
Recommendation III-20
Recommendation III-21
Recommendation III-24
Recommendation III-25
Recommendation III-29
Recommendation III-30
Recommendation III-31
Recommendation III-32
Jurisdiction rules
Recommendation IV-7
Recommendation IV-8
International cooperation
Recommendation V-3
Recommendation V-4
Recommendation V-5
Recommendation V-6
Recommendation V-7
Recommendation V-8
Recommendation V-9
Recommendation V-10
Recommendation V-11
Recommendation V-12
Recommendation V-13
Recommendation V-14
Recommendation V-15
Recommendation V-19
Assistance to victims
Recommendation VI-2
Recommendation VI-3
*Albania, Austria, Belgium, Bulgaria, Estonia, Finland, Georgia, Iceland, Latvia, Lithuania, Malta, Republic of Moldova, Monaco, Montenegro, Netherlands, North Macedonia, San Marino, Serbia, Slovak Republic, Spain, Sweden, Turkey, Ukraine.
Recommendations VI-4
Civil society involvement and cooperation
Recommendation VII-3
Recommendation VII-4
Recommendation VII-5
Recommendation VII-6
Recommendation VII-7
Promoting awareness of the risks of sexual exploitation and sexual abuse faced by children generating and/or sharing sexual images and/or videos of themselves
Recommendation VIII-1
Recommendation VIII-2
Recommendation VIII-3
Recommendation VIII-4
Recommendation VIII-5
Recommendation VIII-6
Recommendation VIII-7
Recommendation VIII-8
Recommendation VIII-9
Education for children
Recommendation IX-1
Recommendation IX-2
Recommendation IX-3
Recommendation IX-4
Recommendation IX-5
Recommendation IX-6
Recommendation IX-7
Recommendation IX-8
Higher education curriculum and continuous training
Recommendation X-2
Recommendation X-3
Research
Recommendation XI-1
Recommendation XI-2
Recommendation XI-3
Recommendation XI-4
Lapsen oikeuksien komitea 2023 (CRC/C/FIN/CO/5-6) CRC-OPAC
Lapsen oikeuksien komitea käsitteli Suomen yhdistetyt viidennen ja kuudennen määräaikaisraportin (CRC/C/FIN/5–6) 2710. ja 2711. kokouksissaan, jotka pidettiin 15. ja 16. toukokuuta 2023, ja hyväksyi sen yhteydessä myös lasten osallistumisesta aseellisiin selkkauksiin tehdyn valinnaisen pöytäkirjan täytäntöönpanon osalta nämä loppupäätelmät 2728. kokouksessaan, joka pidettiin 26. toukokuuta 2023.
Alkuperäinen suositusasiakirja
Lasten osallistumisesta aseellisiin selkkauksiin tehdyn valinnaisen pöytäkirjan täytäntöönpano
a) ehkäisee ja kieltää kansallisella lainsäädännöllään aseiden, myös pienaseiden, kevytaseiden ja asejärjestelmien osien, kaupan ja viennin sellaisiin maihin, joissa lapsia tiedetään tosiasialli-sesti tai mahdollisesti värvättävän tai käytettävän vihollisuuksiin;
b) perustaa mekanismin, jonka avulla pystytään varhaisessa vaiheessa tunnistamaan lapset, joita on saatettu värvätä tai käyttää vihollisuuksiin, ja varmistaa, että heitä tuetaan toipumaan fyysisesti ja psyykkisesti sekä sopeutumaan uudelleen yhteiskuntaan.
Lapsen oikeuksien komitea 2023 (CRC/C/FIN/CO/5-6)
Lapsen oikeuksien komitea käsitteli Suomen yhdistetyt viidennen ja kuudennen määräaikaisraportin (CRC/C/FIN/5–6) 2710. ja 2711. kokouksissaan, jotka pidettiin 15. ja 16. toukokuuta 2023, ja hyväksyi nämä loppupäätelmät 2728. kokouksessaan, joka pidettiin 26. toukokuuta 2023.
Alkuperäinen suositusasiakirja
Keskeiset huolenaiheet ja suositukset
Yleiset täytäntöönpanotoimenpiteet (4, 42 artikla ja 44 artiklan 6 kappale)
Lainsäädäntö
a) harkitsee yleissopimuksen sisällyttämistä kansalliseen lainsäädäntöön;
b) ryhtyy toimenpiteisiin vahvistaakseen lapsen oikeuksia koskevaa vaikutusarviointia lainsäädäntöprosessissa;
c) uudistaa saamelaisiin liittyvää lainsäädäntöä, erityisesti saamelaislasten kulttuuristen ja kielellisten oikeuksien osalta.
Koordinointi
Resurssien kohdentaminen
a) toteuttaa järjestelmän, jonka avulla seurataan lapsille suunnattujen resurssien kohdentamista, käyttöä ja valvontaa kaikkialla sopimusvaltiossa, mukaan lukien hyvinvointialueet ja kunnat, ja arvioi kaikilla aloilla, miten tehdyt investoinnit palvelevat lapsen etua;
b) määrittelee budjettipolitiikan, joka koskee heikossa tai haavoittuvassa asemassa olevia lapsia, kuten vammaisia, vähemmistöryhmiin kuuluvia ja köyhyydessä eläviä lapsia sekä turvapaikanhakija-, pakolais- ja maahanmuuttajalapsia;
c) vahvistaa valtakunnan ja kuntien tasolla läpinäkyvät ja osallistavat budjetointiprosessit, joihin kansalaisyhteiskunta, suuri yleisö ja lapset voivat tehokkaasti osallistua.
Tiedonkeruu
a) vahvistaa edelleen tiedonkeruujärjestelmäänsä kaikki yleissopimuksen osa-alueet käsittävien laadullisten ja määrällisten indikaattorien osalta;
b) varmistaa lasten tilanteen tarkastelua helpottaakseen, että tiedot eritellään myös lasten vammaisuuden, maahanmuuttaja-aseman, sosiaalis-taloudellisen taustan, vähemmistöön (esim. romaneihin) tai alkuperäiskansaan (saamelaisiin) kuulumisen ja haavoittuvan aseman, kuten vanhempien vankilassaolon, väkivaltaisten olosuhteiden tai sijaishuollossa olon, mukaan;
c) varmistaa tietojen tehokkaan koordinoinnin ja jakamisen asianomaisten ministeriöiden ja yhteisöjen kesken sekä tietojen käyttämisen lapsen oikeuksia koskevien politiikkojen ja hankkeiden muodostamiseen, valvontaan ja arviointiin.
Riippumaton valvonta
a) myöntää riittävät taloudelliset ja tekniset resurssit mahdollistaakseen yleissopimuksen täytäntöönpanon edistymisen säännöllisen valvonnan ja arvioinnin;
b) vahvistaa edelleen lapsiasiavaltuutetun riippumattomuutta muun muassa varmistamalla, ettei tulosjohtamisen järjestelmä vaaranna toiminnan riippumattomuutta ja että kaikista hallituksen antamista toimeksiannoista sovitaan neuvotellen;
c) vahvistaa lapsille suunnattua tiedottamista varmistaakseen, että kaikki lapset ovat tietoisia oikeudestaan tehdä kanteluja eri kantelumenettelyjä noudattaen, mukaan lukien eduskunnan oikeusasiamiehelle, ja että he saavat tähän tarvittavan tuen, sekä varmistaa, että kaikki tehdyt kantelut tutkitaan ja käsitellään lapsiystävällisellä tavalla;
d) lisää lasten ja vanhempien tietoisuutta valitusmenettelystä tehdystä yleissopimuksen valinnaisesta pöytäkirjasta.
Aineiston jakaminen, tiedottaminen ja koulutus
a) jatkaa tiedottamista lapsen oikeuksista sekä suuren yleisön että ammattihenkilöstön keskuudessa, muun muassa jakamalla lapsiystävällistä opetusmateriaalia, ja edistää lasten aktiivista osallistamista kansalaisyhteiskuntaan, muun muassa laajoihin hankkeisiin;
b) varmistaa, että kaikille lasten hyväksi ja lasten parissa työskenteleville ammattihenkilöille annetaan jatkuvasti ja järjestelmällisesti koulutusta lapsen oikeuksista sekä yleissopimuksesta ja sen valinnaisista pöytäkirjoista, kuten valitusmenettelyä koskevasta pöytäkirjasta.
Kansainvälinen yhteistyö
Lapsen oikeudet ja yritystoiminta
a) säätää oikeushenkilöiden vastuuta koskevaa kansallista lainsäädäntöä, jota sovelletaan sopimusvaltion alueella toimiviin tai sieltä hallinnoitaviin yrityksiin ja niiden tytäryrityksiin, jotta pystytään tunnistamaan, estämään, lieventämään ja määrittelemään toiminnat, jotka vaikuttavat haitallisesti ihmisoikeuksiin tai vaarantavat lapsen oikeudet muun muassa maapallon lämpenemisestä johtuvilla riskeillä;
b) ottaa vastuullisuuden ja läpinäkyvyyden lisäämiseksi käyttöön valvontamekanismit, joiden avulla pystytään tutkimaan ja hyvittämään yritysten tekemät lapsen oikeuksien loukkaukset;
c) vaatii, että yritykset arvioivat liiketoimintansa vaikutukset ympäristöön ja terveyteen liittyviin sekä muihin lapsen oikeuksiin, kuulevat asianomaisia tahoja näistä vaikutuksista, julkistavat ne kaikilta osin ja esittävät suunnitelmat niiden käsittelemiseksi.
Yleiset periaatteet (2, 3, 6 ja 12 artikla)
Yhdenvertaisuus
a) tehostaa syrjinnän, kuten rotusyrjinnän, vihapuheen ja viharikosten, torjuntaa;
b) voimistaa pyrkimyksiään parantaa sellaisten kohdennettujen politiikkojen ja ohjelmien vaikuttavuutta, joilla pyritään poistamaan lasten syrjintä kaikilta suomalaisen yhteiskunnan aloilta ja kaikista yhteiskuntapiireistä, mukaan lukien kansalaisyhteiskunta, yhteisöt sekä itse lapset ja nuoret varhaisesta iästä alkaen;
c) hyväksyy toimenpiteitä, joihin sisältyy yhdenvertaisuutta edistäviä tiedotuskampanjoita ja joiden avulla lisätään tiedotusvälineissä viestejä, jotka voivat osaltaan muuttaa ihmisten menettelyä ja käyttäytymistä, jotta saataisiin muutetuksi niitä sosiaalisia normeja, jotka edistävät syrjintää erityisesti sellaisten syiden kuin etnisen alkuperän, maahanmuuttaja-aseman, vammaisuuden, uskonnon, seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuoli-identiteetin, muiden muassa, perusteella.
Lapsen etu
a) takaa lapsen edun periaatteen oikean ja järjestelmällisen soveltamisen kaikilla aloilla, joilla lapsen oikeuksia suojellaan, noudattaen komitean yleiskommenttia nro 14 (2013) lapsen oikeudesta saada etunsa otetuksi ensisijaisesti huomioon;
b) perustaa valvontamekanismeja, joiden avulla mitataan lapsen edun periaatteen vaikutusta, myös perustuslaillisena periaatteena, ohjelmia toteutettaessa ja lainsäädäntö-, hallinto- ja tuomioistuinmenettelyissä sekä huoltajuusasioissa ja yhteydenpidossa vanhempiin, sijaishuoltojärjestelyissä, lakia rikkoneita nuoria koskevassa lainkäytössä, turvapaikka-asioissa, etenkin palautettaessa lähtömaahansa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita vanhempia, sekä tuettaessa lapsia, jotka ovat rikosten uhreja tai todistajia;
c) järjestää ohjausta ja koulutusta kaikille ammattihenkilöille, jotka työskentelevät palvelujen tarjoamisen ja lasten ja nuorten oikeuksien parissa, sekä lisää ja tehostaa kaikkien niiden toimivaltaisten viranomaisten koulutusta, jotka vastaavat lapsen edun periaatteen soveltamisesta.
Oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen
Lapsen näkemysten kunnioittaminen
a) takaa, että kaikki lapset voivat ilmaista mielipiteensä ja tulla kuulluksi kaikessa heitä koskevassa päätöksenteossa, tuomioistuimissa ja hallintomenettelyissä edellyttämättä vanhemman tai huoltajan suostumusta, kiinnittäen erityistä huomiota päätöksentekoon, joka koskee maahanmuuttoa ja turvapaikkaa, huoltajuutta, asumista ja yhteydenpitoa, suojelutoimenpiteiden toteuttamista sijaishuollossa, sosiaalipalveluja ja perheväkivaltaa;
b) hyväksyy tarvittavat lainsäädäntömuutokset, joilla varmistetaan, että lasten näkemyksiä kuullaan ja ne otetaan huomioon edellä mainitussa päätöksenteossa riippumatta heidän iästään;
c) ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin taatakseen, että kaikki kunnat ottavat käyttöön politiikat ja rakenteet, kuten nuorisoneuvostot, joiden avulla toteutetaan lasten osallistumisoikeus kaikilla yhteiskunnan aloilla ja etenkin paikallisessa päätöksenteossa;
d) tehostaa toimenpiteitä, joilla edistetään kaikkien lasten, myös heikossa asemassa olevien lasten, tarkoituksenmukaista ja voimaantunutta osallistumista perheessä, yhteisöissä ja kouluissa sekä osallistetaan lapset päätöksentekoon kaikissa lapsiin liittyvissä asioissa paikallisessa ja valtakunnallisessa politiikanteossa;
e) takaa ja varmistaa, että kaikille lasten parissa ja hyväksi työskenteleville ammattihenkilöille, mukaan lukien tuomareille, opettajille ja nuorisotyöntekijöille, annetaan järjestelmällisesti asianmukaista koulutusta lapsen oikeudesta tulla kuulluksi ja saada mielipiteensä huomioon otetuiksi ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti.
Kansalaisoikeudet ja -vapaudet (7, 8 ja 13–17 artikla)
Kansalaisuus
a) helpottaa edelleen lasten kansalaisuuden saamista syntymässä, jos he saattaisivat muutoin jäädä kansalaisuudettomiksi, ja varmistaa erityisesti, että valtion virkahenkilöt rekisteröivät asianmukaisesti kaikki sopimusvaltiossa syntyneet lapset ennen kuin heidät poistetaan maasta, koska muutoin he saattavat olla vaarassa jäädä ilman kansalaisuutta ja peruspalveluja ja kansalaisuudettomuuden riski voi kasvaa;
b) hyväksyy vireillä olevat lainsäädännön muutokset, jotka koskevat kansalaisuudettomuuden ehkäisemistä ja vähentämistä sekä näihin liittyviä menettelyjä.
Oikeus yksityisyyteen ja mahdollisuuteen saada asianmukaista tietoa
a) tehostaa sääntelyään ja suojelupolitiikkaansa suojellakseen lasten oikeuksia ja turvallisuutta digitaalisessa ympäristössä;
b) varmistaa, että tiedonsaantiin ja digitaaliseen ympäristöön pääsyä koskevilla säädöksillä suojellaan lapsia haitalliselta sisällöltä ja aineistolta sekä verkossa esiintyviltä riskeiltä;
c) jatkaa pyrkimyksiään parantaa lasten, opettajien ja perheiden digitaalista lukutaitoa ja muita digitaalisia taitoja.
Lapsiin kohdistuva väkivalta (19 artikla, 24 artiklan 3 kappale, 28 artiklan 2 kappale, 34 artikla, 37 artiklan a kohta ja 39 artikla)
Lapsiin kohdistuva väkivalta, mukaan lukien seksuaalinen riisto ja hyväksikäyttö
a) lapsiin kohdistuu paljon väkivaltaa, kuten seksuaalista ahdistelua, raiskauksia, seksuaalista hyväksikäyttöä, seksuaalista riistoa, sukupuolittunutta väkivaltaa ja verkkoväkivaltaa;
b) erityisen haavoittuvia ovat tytöt, vammaiset lapset, sijaishuollossa olevat lapset, maahanmuuttaja- ja pakolaislapset sekä sosiaalis-taloudellisesti heikossa asemassa olevat lapset;
c) sopimusvaltiolta puuttuu lainsäädäntökehys, jonka avulla varmistettaisiin lapsiystävällisessä ympäristössä tapahtuvien oikeustutkinnallisten kuulemisten monialainen koordinointi ja niitä koskevat laatuvaatimukset sekä kattavat tukipalvelut väkivallan uhreille (Barnahus), eikä kaikilla lapsilla ole mahdollisuutta saada erikoistunutta tukea;
d) lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyn toimenpidesuunnitelman toteuttamiseen ei ole määritelty ja osoitettu resursseja, ja toimintaohjelman täytäntöönpanolle on määriteltävä selvästi eri tasojen vastuut;
e) sosiaalipalveluihin ja sosiaalivirastojen saavutettavuuteen ei ole osoitettu riittävästi resursseja käsiteltäessä lapsiin kohdistettuun hyväksikäyttöön ja perheväkivaltaan liittyviä asioita;
f) sopimusvaltiolta puuttuu keskitetty mekanismi lasten seksuaalista hyväksikäyttöä ja riistoa koskevien tietojen keräämistä varten.
a) reagoi lapsiin kohdistuvaan väkivaltaan sen kaikissa muodoissa ja kaikissa olosuhteissa, muun muassa myöntämällä riittävät henkilö- ja rahoitusresurssit, joiden avulla voidaan tehokkaasti toteuttaa Väkivallaton lapsuus toimenpidesuunnitelma (2020–2025), ja varmistaa oikeusperustan monialaisten ja lapsiystävällisten Barnahus-palvelujen koordinoinnille;
b) varmistaa, että strategioihin ja suunnitelmiin sisältyy kohdennetut toimenpiteet, jotka koskevat tyttöjä, vammaisia lapsia, sosiaalis-taloudellisesti heikossa asemassa olevia lapsia, maahanmuuttajalapsia ja vähemmistöryhmiin (romaneihin ja saamelaisiin) kuuluvia lapsia, ja että niitä varten myönnetään asianmukaiset resurssit ja niissä käsitellään kattavasti seksuaalista riistoa ja hyväksikäyttöä;
c) varmistaa, että verkkoväkivallan ja verkon ulkopuolisen väkivallan, mukaan lukien koulukiusaamisen, torjumiseksi ryhdytään tehokkaisiin ennalta ehkäiseviin ja suojelutoimenpiteisiin, ja teettää tutkimusta väkivallan juurisyistä;
d) ryhtyy toimenpiteisiin kaikenlaisen kiusaamisen torjumiseksi, hyväksyy ja ajantasaistaa erilaisia ohjelmia kiusaamisen ehkäisemiseksi, ryhtyy jatkotoimiin niiden perusteella ja muuttaa lainsäädäntöään tämän mukaisesti;
e) tehostaa ja vakioi Barnahus-mallin kansallista toteuttamista varmistaakseen, että kaikilla jonkinlaisen väkivallan, myös seksuaalisen hyväksikäytön ja seksuaalisen riiston, kohteeksi joutuneilla lapsilla on mahdollisuus saada moniammatillista tukea sekä päästä lääkärin tutkittavaksi ja traumakeskeiseen terapiaan;
f) varmistaa, että kaikki lapsiin kodissa tai kodin ulkopuolella kohdistuneet väkivaltatapaukset tutkitaan tehokkaasti ja niihin puututaan, että väkivallantekijät saatetaan syytteeseen ja heitä rangaistaan tekojensa vakavuutta vastaavilla seuraamuksilla ja että uhrien on mahdollista saada asianmukaista terapiaa, toipua, sopeutua uudelleen yhteiskuntaan ja saada hyvitystä;
g) lisää puuttumista lasten keskinäiseen väkivaltaan, myös urheilussa ja vapaa-ajan toiminnassa tapahtuvaan seksuaaliseen hyväksikäyttöön ja väkivaltaan;
h) varmistaa, että lapsilla on mahdollisuus käyttää luottamuksellisia ja lapsiystävällisiä ilmoitusmekanismeja, kuten puhelinpalveluja, joiden avulla he voivat ilmoittaa kaikenlaisesta väkivallasta ja hyväksikäytöstä, ja kannustaa lapsia käyttämään näitä mekanismeja;
i) tehostaa edelleen sellaisia tiedotus- ja koulutusohjelmia, erilaiset kampanjat mukaan lukien, joihin osallistuu lapsia, lisätäkseen suuren yleisön, opettajien, terveydenhuollon ammattihenkilöiden, sosiaalityöntekijöiden ja muiden lasten parissa ja hyväksi työskentelevien ammattihenkilöiden tietoisuutta kaikenlaisesta väkivallasta ja hyväksikäytöstä sekä määrittääkseen asianmukaiset toimijat ja raportoidakseen niille;
j) sisällyttää lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa käsitteleviä koulutusohjelmia korkea-asteen koulutukseen soveltuvin osin ja varmistaa, että lasten parissa ja hyväksi työskenteleville ammatti-henkilöille annetaan pakollista koulutusta väkivallasta;
k) varmistaa, että järjestelmällisesti kootaan ja analysoidaan tietoa kaikista ilmoitetuista, tutkituista ja syytteeseen saatetuista lapsiin kohdistuneista väkivaltatapauksista ja että tehdään säännöllisesti kattavia uhritutkimuksia, jotta saadaan tietoa Väkivallaton lapsuus toimenpidesuunnitelman toteuttamista varten.
Haitalliset käytännöt
a) varmistaa, että intersukupuolisten lasten tarpeetonta lääkehoitoa ja kirurgista hoitoa lykätään turvallisesti, kunnes lapset pystyvät itse antamaan tietoon perustuvan suostumuksensa, ja tarjoaa intersukupuolisille lapsille ja heidän perheilleen asianmukaiset sosiaali-, terveys- ja psykologipalvelut sekä neuvonnan ja tuen;
b) antaa hyvitystä ja tukea intersukupuolisille lapsille, joita on tarpeettomasti hoidettu lääkityksellä tai leikkauksilla, mukaan lukien peruuttamattomilla lääketieteellisillä toimenpiteillä, joskus ilman lapsen itsensä suostumusta, ja varmistaa, etteivät vanhentumissäännökset estä näiden lasten oikeussuojan toteutumista;
c) tehostaa toimenpiteitä, joilla pyritään ehkäisemään naisten sukuelinten silpomista, muun muassa myöntämällä riittävästi resursseja tiedotuskampanjoihin, uhrien tukemiseen ja asianomaisten ammattiryhmien kouluttamiseen, jotta he osaavat tunnistaa mahdolliset uhrit.
Perheympäristö ja sijaishuolto (5 ja 9–11 artikla, 18 artiklan 1 ja 2 kappale, 20, 21 ja 25 artikla sekä 27 artiklan 4 kappale)
Perheympäristö
a) tehostaa edelleen sosiaalipalvelujen tarjoamista koko maassa sosiaalipalvelujen tehokkaallan koordinoinnilla paikallisesti ja hyvinvointialueilla;
b) tehostaa perheille annettavaa tukea, kuten sovittelupalveluja avio- ja avoerotapauksissa, ja tarjoaa lapsille tarvittaessa asianmukaista neuvontaa ja traumatukea;
c) edistää avio- tai avoeron jälkeistä yhteishuoltajuutta ja tarjoaa perheneuvontaa varmistaakseen muun muassa säännöllisen yhteydenpidon lapsen ja vanhemman välillä tilanteissa, joissa jompikumpi vanhemmista asuu ulkomailla;
d) ryhtyy toimenpiteisiin, joilla järjestetään alkoholi- ja päihdeongelmaisille vanhemmille asianmukaiset tuki- ja hoitopalvelut sekä lapsille erityistä tukea ja pyritään siten estämään perheiden hajoaminen.
Erillään perheestään elävät lapset
a) sopimusvaltiossa on paljon lapsia, jotka elävät erillään perheestään;
b) lastensuojelulain täytäntöönpanoon ei ole käytettävissä riittävästi henkilö- ja rahoitusresursseja;
c) laitoshuollon ja perhehoidon olosuhteita ja laatua ei valvota riittävästi muun muassa siltä osin kuin on kyse lasten suojelusta väkivallalta ja hyväksikäytöltä;
d) sijaishuollossa olevilla lapsilla ei ole riittävästi mahdollisuuksia saada tietoa oikeuksistaan ja käyttää lapsiystävällisiä kanavia ilmoittaakseen väkivallasta;
e) sijaishuollon päättymisen jälkeen lapsia ei tueta riittävillä toimenpiteillä.
a) hyväksyy lasten sijaishuollon kokonaisvaltaisen strategian ja varmistaa, ettei lapsia eroteta perheistään, ellei se ole välttämätöntä ja heidän etunsa mukaista, ja että päätöksiä lasten sijoittamista sijaishuoltoon arvioidaan säännöllisesti uudelleen perheiden yhdistämiseksi;
b) takaa riittävät henkilö- ja rahoitusresurssit lasten sijaishuollon strategian ja lastensuojelulain täytäntöönpanoa varten muun muassa lisäämällä ammattihenkilöiden määrää ja valmiuksia;
c) varmistaa, että sijaishuollon olosuhteiden ja laadun valvontaa varten on olemassa asianmukaiset valvontamekanismit;
d) varmistaa, että sijaishuollossa olevilla lapsilla on mahdollisuus saada lapsiystävällistä tietoa oikeuksistaan ja että he voivat ilmaista omat näkemyksensä sijoittamistaan koskevassa päätöksenteossa ja koko sijaishuollossa olonsa ajan;
e) varmistaa, että käytettävissä on saavutettavat ja lapsiystävälliset kanavat, joiden avulla voidaan ilmoittaa väkivallasta ja hyväksikäytöstä ja saada hyvitystä niistä, ja että lapsille tiedotetaan säännöllisesti heidän oikeuksistaan;
f) varmistaa, että lapsille suunnitellaan sijaishuollon jälkeiset yksilölliset jatkopolut tarkoituksena tarjota heille sosiaalista, koulutuksellista ja muuta asianmukaista tukea, jotta he sopeutuisivat onnistuneesti uudelleen perheeseen ja yhteiskuntaan.
* Yleiskokouksen päätöslauselma 64/142, liite.
Vankilassa olevien vanhempien lapset
Vammaiset lapset (23 artikla)
a) vammaisia lapsia ei osallisteta onnistuneesti yleisopetukseen;
b) kehitysvammaisia lapsia sijoitetaan pitkäaikaisesti laitoksiin;
c) vammaisten lasten näkemyksiä ei oteta riittävästi huomioon;
d) vammaisten lasten osallistamista estävät sosiaaliset esteet.
a) vahvistaa toimenpiteitä, joilla varmistetaan kaikille vammaisille lapsille osallistava opetus yleisopetuksessa, muun muassa mukauttamalla opetussuunnitelmia ja opetusta, antamalla asianmukaiset resurssit ja valmiudet sekä sijoittamalla erityisopettajia ja ammattihenkilöitä siten, että vammaiset lapset ja oppimisvaikeuksia kokevat lapset saavat yksilöllistä tukea ja asianmukaista huomiota;
b) estää kehitysvammaisten lasten pitkäaikaisen sijoittamisen laitoksiin ja vähentää sitä asettaen etusijalle perhehoidon ja yhteisöperustaisten palvelujen järjestämisen näille lapsille;
c) varmistaa vammaisten lasten oikeuden saada kaikki mielipiteidensä muodostamiseen tarvitsemansa tiedot, tulla kuulluksi ja saada asianmukaista tukea kommunikointiin kaikessa heitä koskevassa päätöksenteossa;
d) vahvistaa vammaisten lasten sosiaalisen osallistamisen ja yksilöllisen kehityksen tukemista.
Perusterveydenhuolto ja sosiaalihuolto (6 artikla, 18 artiklan 3 kappale, 24 ja 26 ar-tikla, 27 artiklan 1–3 kappale ja 33 artikla)
Terveys ja terveyspalvelut
a) tehostaa muun muassa terveydenhuollon ammattihenkilöiden koulutuksen avulla toimenpiteitä, joilla varmistetaan lapsille mahdollisuus saada nopeasti ja tehokkaasti hyvälaatuisia terveyspalveluja koko maassa, ja kiinnittää erityistä huomiota heikossa asemassa oleviin ja syrjäytyneisiin lapsiin, kuten sijaishuollossa oleviin lapsiin, köyhyydessä eläviin lapsiin, saamelaislapsiin sekä turvapaikanhakija- ja pakolaislapsiin, lapsiin, jotka eivät koe kuuluvansa heille syntymässä annettuun sukupuoleen, ja lapsiin, jotka ovat jääneet tai ovat vaarassa jäädä ilman vanhempiensa huoltoa;
b) tarjoaa sosiaali- ja terveyspalveluja kaikille, myös paperittomille, lapsille ja raskaana oleville naisille;
c) tiedottaa perheille rintaruokinnan tärkeydestä ja seuraa äidinmaidonkorvikkeiden kansainvälisen markkinointikoodin täytäntöönpanoa;
d) varmistaa, että lasten itsemääräämisoikeus ja oikeus osallistumiseen otetaan huomioon läpileikkaavana asiana kaikilla sosiaali- ja terveydenhuollon aloilla.
Mielenterveys
a) antaa kiireellisesti asianmukaiset resurssit, panee täytäntöön mielenterveysstrategian, järjestää päihdehuollon palvelut sekä uudistaa lastensuojelulain;
b) tehostaa lapsille tarkoitettuja mielenterveyspalveluja ja ohjelmia muun muassa varmistamalla, että i) kouluissa, säilöönottotiloissa ja vankiloissa sekä kaikkien alueiden kunnissa on saatavilla terapiapalveluja; ii) käytettävissä on riittävä määrä päteviä ammattihenkilöitä, kuten lapsipsykologeja ja lastenpsykiatreja, vastaamaan lasten mielenterveystarpeisiin oikea-aikaisesti; ja iii) nämä palvelut, etenkin ennaltaehkäisevät ja varhaisen puuttumisen palvelut, sovitetaan erikseen tyttöjen, turvapaikanhakija- ja pakolaislasten, pienituloisten kotitalouksien, vammaisten lasten sekä lesbo-, homo- ja biseksuaalisten, transsukupuolisten ja intersukupuolisten lasten tarpeisiin;
c) panostaa ennalta ehkäiseviin toimenpiteisiin, puuttuu lasten itsemurhien suuren määrän ja mielenterveysongelmien taustalla oleviin syihin ja varmistaa, että lasten näkökulma otetaan huomioon kehitettäessä heille tarkoitettuja palveluja näiden ongelmien ratkaisemiseksi;
d) varmistaa, ettei lapsille määrätä lääkkeitä muun muassa ahdistuneisuuden, masennuksen, psykosomaattisten häiriöiden sekä aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriön (ADHD) hoitamiseen, ellei se ole lääketieteellisesti ehdottoman tarpeellista ja ellei lapsen etua ole arvioitu yksilöllisesti, ja että lääkäreille, lapsille ja lasten vanhemmille annetaan asianmukaisesti tietoa muista kuin lääkinnällisistä vaihtoehdoista ja näiden lääkkeiden mahdollisista sivuvaikutuksista;
e) tarjoaa mielenterveysongelmia kokevien lasten vanhemmille ja huoltajille yhteisöperustaista koulutusta ja tukea, kuten ajoittaisia kotikäyntejä.
Nuorten terveys
a) hyväksyy kokonaisvaltaisen ja tehokkaan sukupuolisensitiivisen nuoria koskevan seksuaali- ja lisääntymisterveyspolitiikan sekä jakaa terveydenhuoltoyhteisölle tietoa LHBTI-lasten ja -nuorten, etenkin transnuorten, terveydestä;
b) varmistaa, että kaikki lapset saavat ikänsä mukaista seksuaali- ja lisääntymisterveyskasvatusta, johon sisältyy opetusta sukupuolten tasa-arvosta, seksuaalisesta moninaisuudesta, seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyvistä oikeuksista, vastuullisesta vanhemmuudesta ja seksuaalikäyttäytymisestä sekä väkivallan ehkäisemisestä;
c) tehostaa pyrkimyksiään estää huumeiden, alkoholin ja tupakan käyttöä nuorten keskuudessa ja puuttua siihen erityisesti kouluissa sekä varmistaa, että hoitoa tarvitsevat nuoret tunnistetaan varhaisessa vaiheessa ja ohjataan asianmukaisesti hoitoon;
d) varmistaa, että lapset ja nuoret, joilla on pelaamishäiriöitä, peliriippuvuutta ja muita verkkoriippuvuuden muotoja, saavat tarvittavan avun ja tuen;
e) ottaa käyttöön varhaisen havaitsemisen ohjelmat ja mekanismit pystyäkseen puuttumaan syömishäiriöisten tyttöjen suureen määrään ja ryhtyy toimiin edistääkseen terveellistä elämäntapaa.
Ilmastonmuutoksen vaikutus lapsen oikeuksiin
a) varmistaa, että kansalliset ilmastonmuutosta, sen hillitsemistä ja siihen sopeutumista koskevat politiikat, säädökset, strategiat ja ohjelmat pannaan täytäntöön yleissopimuksella turvattuja oikeuksia noudattaen, sisällyttää näihin lasten suojelun ja ottaa huomioon lasten tarpeiden ja näkemysten kiireellisyyden;
b) arvioi ilmastotoimien ja hillintätoimenpiteiden mahdollisia vaikutuksia lapsiin, muun muassa saamelaislapsiin, ja heidän oikeuksiinsa;
c) ryhtyy lainsäädäntö- ja muihin toimenpiteisiin noudattaakseen ylikansallisia velvoitteitaan, jotka liittyvät sellaisiin ympäristövaikutuksiin, joita lapsen oikeuksiin kohdistuu ulkomailla muun muassa sopimusvaltion alueella harjoitettavassa tai sieltä hallinnoitavassa yritystoiminnassa ja kansainvälisessä yhteistyössä.
Elintaso
a) välttää sosiaaliturvaetuuksien leikkauksia, jotka vaikuttavat köyhyyden ja syrjäytymisen vaarassa oleviin lapsiin;
b) tehostaa edelleen politiikkaansa, jolla pyritään varmistamaan riittävä elintaso kaikille lapsille, muun muassa parantamalla vammaisten lasten, turvapaikanhakijalasten ja laittomasti maassa oleskelevien lasten taloudellista tilannetta ja lisäämällä heille maksettavia sosiaaliturvaetuuksia;
c) kehittää toimenpiteitä, joilla ehkäistään asunnottomuutta, ja tarjoaa kiireellisesti asianmukaisen ja pitkäaikaisen sosiaalisen asunnon ja muita tukitoimenpiteitä niitä tarvitseville perheille;
d) kokoaa ja julkaisee tilastoja katuoloissa elävien lasten ja tilapäismajoituksessa asuvien lasten määristä sekä ryhtyy toimenpiteisiin vastatakseen asianmukaisesti heidän tarpeisiinsa.
Koulutus, vapaa-aika ja kulttuuritoiminta (28–31 artikla)
Koulutus, koulutuksen tavoitteet ja ihmisoikeuskasvatus
a) varmistaa heikossa asemassa oleville lapsille, kuten romanilapsille, vammaisille lapsille, turvapaikanhakija-, pakolais- ja maahanmuuttajalapsille, sijaishuollossa oleville lapsille ja sosiaalistaloudellisesti heikossa asemassa olevien perheiden lapsille, yhdenvertaiset mahdollisuudet päästä hyvälaatuiseen koulutukseen muun muassa: i) myöntämällä resurssit, joilla varmistetaan julkisen koulutuksen hyvä laatu ja saavutettavuus, sekä sääntelemällä ja valvomalla yksityisiä kouluja ja kotiopetusta, jotta koulutusjärjestelmän epäyhdenvertaisuuteen voidaan puuttua; ii) tarjoamalla maahanmuuttajataustaisille lapsille hyvälaatuista valmennusta perusopetukseen ja iii) säätämällä perusopetuksen Suomessa ja Ahvenanmaalla pakolliseksi kaikille lapsille, myös turvapaikanhakijalapsille, laittomasti maassa oleskeleville lapsille ja tilapäisen oleskeluluvan saaneille lapsille;
b) vähentää ja ehkäisee koulunkäynnin keskeyttämisiä ja toistuvia koulupoissaoloja muun muassa hyväksymällä kansallisen strategian, laatimalla ohjeet tällaisten tapausten tunnistamista, rekisteröintiä ja käsittelyä varten sekä kokoamalla säännöllisesti tietoja näihin ilmiöihin liittyvien toimenpiteiden toteuttamista varten;
c) varmistaa, että saatavilla on hyvälaatuista monikielistä ja monikulttuurista opetusta, jossa ei sallita syrjiviä asenteita maahanmuuttaja , romani- ja saamelaislapsia kohtaan, muun muassa järjestämällä kouluihin asianmukaiset materiaalit, monikieliset opettajat ja opetusvälineet;
d) tehostaa toimenpiteitä, joilla torjutaan kouluissa esiintyvää väkivaltaa, kuten seksuaalista ahdistelua, kiusaamista, verkkokiusaamista ja verkkoväkivaltaa, ja varmistaa, että nämä toimenpiteet sisältävät ennaltaehkäisyn, varhaisen havaitsemisen mekanismit, puuttumiskäytännöt, opettajien pakollisen koulutuksen, lasten voimaannuttamisen sekä tiedottamisen kiusaamisen ja väkivallan haittavaikutuksista;
e) varmistaa lasten ja nuorten aktiivisen osallistumisen koulutuspolitiikan muodostamiseen;
f) tehostaa ihmisoikeuksien ja lapsen oikeuksien sekä yleissopimuksen periaatteiden opettamista koulujen pakollisen opetuksen suunnitelmissa kaikissa koulutusmuodoissa sekä koulutettaessa ja tuettaessa opettajia ja muuta opetusalan ammattihenkilöstöä; kehittää ihmisoikeuskasvatuksen opetusmateriaaleja, joiden avulla edistetään kulttuurienvälistä vuoropuhelua sekä lisätään kunnioitusta ja arvostusta rotujen, kulttuurien ja sukupuolten moninaisuutta sekä muunlaista moninaisuutta kohtaan; ja tehostaa kulttuurien moninaisuuden, vähemmistöjen oikeuksien ja yhdenvertaisuuden opetusta opettajille.
Lepo, vapaa-aika, virkistystoiminta, kulttuurielämä ja taiteet
a) varmistaa, että urheilu-, virkistys-, vapaa-ajan-, kulttuuri- ja taidetoimintaa on saatavilla turvallisesti ja esteettömästi tytöille, vammaisille lapsille, turvapaikanhakija- ja maahanmuuttajalapsille, heikossa sosiaalistaloudellisessa asemassa oleville lapsille ja maaseudun lapsille;
b) varmistaa, että kaikki kunnat tarjoavat lapsille maksutonta ja kohtuuhintaista vapaa-ajantoimintaa;
c) tehostaa toimenpiteitä, joilla torjutaan urheilussa esiintyvää erottelua, hyväksikäyttöä ja ahdistelua, sekä tutkii viipymättä kaikki ilmoitetut hyväksikäyttö- ja ahdistelutapaukset;
d) osallistaa lapset täysimittaisesti vapaa-aikaa, leikkiä, virkistystä, kulttuurielämää ja taidetta koskevien politiikkojen ja ohjelmien politiikan toteuttamisen suunnitteluun, laadintaan ja valvontaan.
Erityiset suojelutoimenpiteet (22, 30, 32, 33, 35, 36 artikla, 37 artiklan b–d kohta ja 38–40 artikla)
Turvapaikanhakija-, pakolais- ja maahanmuuttajalapset, mukaan lukien ilman huoltajaa maahan saapuneet lapset
a) tehostamalla toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että turvapaikanhakija-, pakolais- ja maahanmuuttajalapsen edun oikeusperiaate otetaan ensisijaisesti huomioon kaikissa turvapaikkaprosesseissa ja maahanmuuttoa koskevissa päätöksissä ja menettelyissä, etenkin ilman huoltajaa maahan saapuneiden lasten osalta, ja että heidän näkemyksiään kuullaan, muun muassa: i) varmistamalla, että kaikki turvapaikkaa koskevat vaatimukset arvioidaan yksilöllisesti ja lapsisensitiivisesti; ii) harkitsemalla lapsen edun selvittämisen sisällyttämistä maahanmuuttolainsäädäntöönsä; ja iii) varmistamalla, että vanhempiensa väkivaltaisesti kohtelemia tai hyväksikäyttämiä ja heistä erotettuja ja huostaan otettuja lapsia ei poisteta maasta hyväksikäyttävien vanhempiensa mukana;
b) lyhentämällä turvapaikkahakemusten käsittelyaikoja ja säätämällä lainsäädäntöä, jolla varmistetaan, että kaikilla turvapaikkaa hakevilla ja tilapäistä suojelua nauttivilla lapsilla, myös ilman huoltajaa maahan saapuneilla lapsilla, on mahdollisuus saada nopeasti kohtuuhintaisia ja hyvälaatuisia psykososiaalisia ja kotouttavia tukipalveluja sekä terveys-, sosiaali- ja koulutuspalveluja, mukaan lukien päivähoitopalvelut;
c) myöntämällä turvapaikan kaikille ilman huoltajaa maahan saapuneille lapsille, poistamalla perheenyhdistämisen oikeudelliset ja tuloihin liittyvät esteet, mahdollistamalla sen kaikille pakolais- ja turvapaikanhakijalapsille ilman syrjintää ja ottamalla käyttöön vaihtoehtoiset huoltojärjestelyt ilman huoltajaa maahan saapuneita lapsia varten;
d) varmistamalla, että ilman huoltajaa maahan saapuneet lapset annetaan viipymättä pätevän edunvalvojan huostaan ja että he saavat säännöllisesti yksilöllisiin tarpeisiinsa sovitettua tukea;
e) lopettamalla turvapaikanhakija- ja maahanmuuttajalasten säilöönoton.
Lapsia koskeva lainkäyttö
a) oikeudenkäyntien kestosta;
b) lasten eristämisestä tutkintavankeuden aikana;
c) lasten sijoittamisesta suorittamaan rangaistuksiaan samoihin tiloihin aikuisten kanssa;
d) säilöönottotiloissa annettavan opetuksen puutteellisuudesta.
a) laatii lasten rikosten ehkäisemiseksi strategian, joka perustuu lapsirikollisuuden, erityisesti järjestäytyneen rikollisuuden, juurisyitä koskeviin tutkimuksiin ja analyyseihin, sekä varmistaa, että strategiaan sisällytetään varhainen puuttuminen vaarassa tai haavoittuvassa asemassa olevien lasten tilanteeseen ja heidän perheidensä tukeminen;
b) lyhentää oikeudenkäyntien kestoa;
c) varmistaa, ettei lapsia pidetä eristettyinä tutkintavankeuden aikana;
d) edistää aktiivisesti rikoksista syytetyille lapsille kohdennettuja tuomioistuinten ulkopuolisia toimenpiteitä, kuten oikeudenkäynnille vaihtoehtoisia ratkaisumenettelyjä, sovittelua, neuvontaa ja näyttöön perustuvia terapiapalveluja, sekä mahdollisuuksien mukaan muiden kuin vapausrangaistusten, kuten ehdollisen vankeuden tai yhdyskuntapalvelun käyttöä; säätää koetusajalle määräajat ja selventää, ettei se merkitse näyttöä syyllisyydestä;
e) varmistaa niissä poikkeustilanteissa, joissa vapauden riistäminen on perusteltua viimesijaisena keinona, etteivät lapset joudu suorittamaan rangaistuksiaan samoissa tiloissa aikuisten kanssa, että lapsia pidetään vapautensa menettäneinä mahdollisimman vähän aikaa ja että vapauden riistämisen tarve arvioidaan säännöllisesti uudelleen toimenpiteen peruuttamista ajatellen;
f) tarjoaa järjestelmällisesti pitkäaikaisia palveluja lapsille, joita pidetään vapautensa menettäneinä, ja varmistaa säilöönottotiloissa annettavan opetuksen laadun.
Kansainvälisten ihmisoikeusasiakirjojen ratifioiminen
Yhteistyö alueellisten elinten kanssa
Täytäntöönpano ja raportointi
Jatkotoimenpiteet ja tiedottaminen
Kansallinen raportointi- ja valvontamekanismi
YK:n yleismaailmallinen määräaikaistarkastelu 2022 (A/HRC/WG.6/41/L)
Suomen neljäs YK:n yleismaailmallinen määräaikaistarkastelu pidettiin marraskuussa 2022 ja työryhmän raportti hyväksyttiin ihmisoikeusneuvoston istunnossa maaliskuussa 2023. Tarkastelun aikana Suomi sai yhteensä 229 suositusta, joista 168 hyväksyttiin, 14 hyväksyttiin osittain ja 47 otettiin tiedoksi. 138. Suomen vastaus seuraaviin suosituksiin sisällytetään siihen loppuraporttiin, jonka ihmisoikeusneuvosto antaa 52. istunnossaan:
Alkuperäinen suositusasiakirja
138.1
138.2
138.3
138.4
138.5
138.6
138.7
138.8
138.9
138.10
138.11
138.12
138.13
138.14
138.15
138.16
138.17
138.18
138.19
138.20
138.21
138.22
138.23
138.24
138.25
138.26
138.27
138.28
138.29
138.30
138.31
138.32
138.33
138.34
138.35
138.36
138.37
138.38
138.39
138.40
138.41
138.42
138.43
138.44
138.45
138.46
138.47
138.48
138.49
138.50
138.51
138.52
138.53
138.54
138.55
138.56
138.57
138.58
138.59
138.60
138.61
138.62
138.63
138.64
138.65
138.66
138.67
138.68
138.69
138.70
138.71
138.72
138.73
138.74
138.75
138.76
138.77
138.78
138.79
138.80
138.81
138.82
138.83
138.84
138.85
138.86
138.87
138.88
138.89
138.90
138.91
138.92
138.93
138.94
138.95
138.96
138.97
138.98
138.99
138.100
138.101
138.102
138.103
138.104
138.105
138.106
138.107
138.108
138.109
138.110
138.111
138.112
138.113
138.114
138.115
138.116
138.117
138.118
138.119
138.120
138.121
138.122
138.123
138.124
138.125
138.126
138.127
138.128
138.129
138.130
138.131
138.132
138.133
138.134
138.135
138.136
138.137
138.138
138.139
138.140
138.141
138.142
138.143
138.144
138.145
138.146
138.147
138.148
138.149
138.150
138.151
138.152
138.153
138.154
138.155
138.156
138.157
138.158
138.159
138.160
138.161
138.162
138.163
138.164
138.165
138.166
138.167
138.168
138.169
138.170
138.171
138.172
138.173
138.174
138.175
138.176
138.177
138.178
138.179
138.180
138.181
138.182
138.183
138.184
138.185
138.186
138.187
138.188
138.189
138.190
138.191
138.192
138.193
138.194
138.195
138.196
138.197
138.198
138.199
138.200
138.201
138.202
138.203
138.204
138.205
138.206
138.207
138.208
138.209
138.210
138.211
138.212
138.213
138.214
138.215
138.216
138.217
138.218
138.219
138.220
138.221
138.222
138.223
138.224
138.225
138.226
138.227
138.228
138.229
Naisten syrjinnän poistamista käsittelevä komitea 2022 (CEDAW/C/FIN/CO/8)
Naisten syrjinnän poistamista käsittelevä komitea käsitteli Suomen kahdeksannen määräaikaisraportin (CEDAW/C/FIN/8) 1911. ja 1912. kokouksissaan 11. lokakuuta 2022. Komitean asiakohta- ja kysymysluettelo on asiakirjassa CEDAW/C/FIN/Q/8, ja Suomen hallituksen vastaukset ovat asiakirjassa CEDAW/C/FIN/RQ/8. Nämä suositukset ovat toistaiseksi epävirallisia suomennoksia. Tarvittaessa tarkasta alkuperäinen englanninkielinen suositusasiakirja.
Alkuperäinen suositusasiakirja
Pääasialliset huolenaiheet ja suositukset
Naisten oikeudet ja sukupuolten tasa-arvo suhteessa koronaviruspandemiaan ja pyrkimyksiin siitä elpymiseksi
(a) toteuttaa institutionaaliset, lainsäädännölliset ja poliittiset toimenpiteet korjatakseen naisten ja miesten välisen tasa-arvon pitkäaikaiset puutteet ja antaakseen uutta pontta pyrkimyksille saavuttaa sukupuolten välinen tasa-arvo. Ensisijaisena strategisena toimenpiteenä kestävän muutoksen aikaansaamiseksi kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti olisi asetettava naiset keskiöön covid-19-pandemian jälkeisissä elpymisstrategioissa;
(b) varmistaa naisten ja tyttöjen, myös vähäosaisten ja syrjäytyneiden naisten ryhmien, yhtäläisen osallistumisen sopimusvaltion virallisiin kansallisiin elpymisohjelmiin ja strategioihin;
(c) varmistaa, että naiset ja tytöt pääsevät osallisiksi kannustintoimenpiteiden kokonaisuuksista, kuten palkattoman hoivatyön taloudellisesta tuesta, jonka tarkoituksena on lieventää pandemian sosiaalis-taloudellisia vaikutuksia;
(d) varmistaa, että sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus omaksutaan ensisijaisiksi näkökohdiksi kohdennettaessa varoja Euroopan unionin Next Generation EU elpymissuunnitelmaan.
Yleissopimuksen, valinnaisen pöytäkirjan ja komitean yleisten suositusten näkyvyys
Lainsäädäntökehys, yleissopimuksen oikeudellinen asema ja lainsäädännön yhdenmukaistaminen
(a) tuomioistuimet eivät ole antaneet ratkaisuja, joissa viitattaisiin suoraan yleissopimukseen;
(b) vaikka hallituksen tasa-arvo-ohjelmalla 2016–2019 pyrittiin jatkamaan sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista koko valtioneuvostossa, vain 15 %:iin kaikista eduskunnalle vuonna 2020 annetuista hallituksen esityksistä sisältyi sukupuolinäkökulma tai sukupuolivaikutusten arviointi, ja tämä osuus on laskenut vuodesta 2018 alkaen;
(c) seksuaalista ahdistelua ja vainoamista koskevan uuden rikoslainsäädännön sanamuoto on sukupuolineutraali.
(a) järjestää toimintaa tuomarien, syyttäjien ja lakimiesten valmiuksien kehittämiseksi ja valistamiseksi edistääkseen vetoamista yleissopimukseen oikeudenkäynneissä;
(b) varmistaa, että sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen ja sukupuolivaikutusten arviointi sisällytetään kaikkiin eduskunnalle annettaviin hallituksen esityksiin;
(c) käyttää lainsäädännössään, politiikassaan ja ohjelmissaan pikemminkin sukupuolisensitiivistä kuin sukupuolineutraalia kieltä komitean yleisen suosituksen nro 28 mukaisesti ja arvioi kokonaisvaltaisesti lainsäädäntönsä ja politiikkansa sukupuolineutraalia lähestymistapaa, painottaen sukupuolineutraalin politiikan mahdollisia haittavaikutuksia naisia koskeviin julkisesti rahoitettuihin ohjelmiin.
Kansallinen järjestelmä naisten aseman parantamiseksi
(a) tarkastelee perusteellisesti, miten se on edistynyt sukupuolten tosiasiallisen tasa-arvon saavuttamisessa, ymmärtääkseen edistymiseensä vaikuttavat esteet ja haasteet, sekä toteuttaa tehokkaat toimenpiteet puuttuakseen niihin;
(b) harkitsee perustavansa valtioneuvostoon korkean tason koordinointimekanismin, jolla on asianmukaiset henkilöstö- ja rahoitusresurssit ja tekniset resurssit sekä vahva toimivalta varmistaa sukupuolinäkökulman tehokas valtavirtaistaminen kaikessa hallituksen politiikassa, muotoilla uutta politiikkaa ja toteuttaa tehokkaasti strategioita ja toimenpiteitä, joilla poistetaan naisiin kohdistuva syrjintä;
(c) perustaa valtioneuvostoon erityisen korkeimman tason yksikön, joka on riippumaton sosiaali- ja terveysministeriöstä ja vastaa naisten aseman ja sukupuolten tasa-arvon edistämisestä ja jolla on riittävät henkilöstö- ja rahoitusresurssit sekä tekniset resurssit, jotta se pystyy hoitamaan tehokkaasti tehtäväänsä edistää ja suojella naisten oikeuksia.
Väliaikaiset erityistoimet
(a) tarjoaa kannustimia, kuten sukupuolten tasa-arvon tuloskortteja, vahvistaa kohdennettua rekrytointia ja asettaa määräaikaan sidottuja tavoitteita ja kiintiöitä kaikille yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluville aloille ja kaikille tasoille, joilla naiset ovat aliedustettuina tai miehiä huonommassa asemassa , kuten suurten ja keskisuurten pörssiyhtiöiden hallituksiin;
(b) harkitsee kiintiöiden käytön ulottamista myös pienempiin ja pörssissä listaamattomiin yhtiöihin;
(c) jatkaa ja edelleen tehostaa suunnattuja väliaikaisia erityistoimia, joilla joudutetaan vähäosaisiin ryhmiin kuuluvien naisten, kuten maahanmuuttajanaisten, romaninaisten, saamelaisnaisten, yksinhuoltajaäitien, ikääntyneiden naisten ja vammaisten naisten, osallistumista poliittiseen ja julkiseen elämään, päätöksentekoon, koulutukseen ja työmarkkinoille.
Syrjivät sukupuolistereotypiat
(a) vihapuhe, mukaan lukien naisvihamielinen puhe, on lisääntynyt huomattavasti siten, että kun sen osuus kaikista viharikoksista vuonna 2016 oli 37 prosenttia, vastaava osuus vuonna 2020 oli 52 prosenttia;
(b) suuri osa vihapuheesta liittyy sukupuoleen ja kohdistuu erityisesti etnisten vähemmistöjen naisiin ja naispoliitikkoihin;
(c) median ja mainosalan on ilmoitettu välittävän naisista stereotyyppisiä kuvia ja viestejä, jotka liittyvät erityisesti naisiin kohdistuvaan sukupuolittuneeseen väkivaltaan, eikä käytössä ole itsesääntelyn välineitä.
(a) ryhtyy toimenpiteisiin säätääkseen rangaistavaksi seksistisen, naisvihamielisen ja muutoin sukupuolittuneen vihapuheen, joka kohdistuu muun muassa maahanmuuttajanaisiin ja kansallisten vähemmistöjen naisiin;
(b) panee aukottomasti täytäntöön lokakuussa 2021 tehdyn rikoslain muutoksen, joka koskee oikeutta nostaa syyte uhkaamisesta sukupuolittuneen vihapuheen yhteydessä;
(c) tehostaa edelleen toimenpiteitä, joilla puututaan sukupuoleen perustuvaan vihapuheeseen ja stereotyyppisten kuvien esittämiseen naisista joukkoviestimissä, muun muassa kannustamalla joukkoviestimiä ja mainosalaa perustamaan tehokkaat itsesääntelyjärjestelmät, joiden avulla kielletään käyttämästä tällaista vihapuhetta ja edistetään naisten ja tyttöjen esittämistä myönteisesti ja ilman stereotypioita.
Haitalliset käytännöt
(a) sopimusvaltiolla ei ole lainsäädäntöä, jolla nimenomaisesti säädettäisiin rangaistavaksi naisten sukuelinten silpominen, eikä sopimusvaltio saatujen tietojen mukaan järjestä silpomisen käsittelyyn liittyvää valmiuksien kehittämistä ja valistusta julkisen terveydenhuollon ammattihenkilöille;
(b) intersukupuolisille lapsille tehdään kirurgisia toimenpiteitä heidän sukuelintensä "normalisoimiseksi";
(c) sopimusvaltio ei ole kumonnut transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta annetun lain 2 §:ää, joka tekee mahdolliseksi steriloida kehitysvammaisia naisia, joiden oikeustoimikelpoisuutta on rajoitettu tai joilta se on poistettu ilman heidän suostumustaan;
(d) pakkoavioliittoa ei ole nimenomaisesti säädetty rangaistavaksi Suomen rikoslaissa, eikä pakkoavioliiton uhreja Suomessa useinkaan tunnisteta uhreiksi, ja siksi vain pieni osa tapauksista päätyy syytetoimien kohteeksi.
(a) jatkaa ja edelleen tehostaa pyrkimyksiään poistaa naisten sukuelinten silpominen, muun muassa valistamalla sen haitallisista vaikutuksista tyttöjä ja naisia niissä yhteisöissä, jotka jatkavat tämän käytännön harjoittamista, sekä säätämällä silpomisen erikseen rangaistavaksi;
(b) säätää erikseen rangaistavaksi sellaiset intersukupuolisten lasten sukuelimiin kohdistuvat kirurgiset toimenpiteet, jotka eivät ole lääketieteellisesti välttämättömiä;
(c) ryhtyy välittömästi toimenpiteisiin kumotakseen transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta annetun lain 2 §:n ja tarjoaa tehokkaat oikeussuojakeinot pakkosteriloinnin tai tahdonvastaisen steriloinnin naisuhreille;
(d) säätää rikoslailla pakkoavioliiton nimenomaisesti rangaistavaksi, varmistaa, että kaikki epäillyt pakkoavioliittotapaukset tutkitaan tehokkaasti, niistä vastuussa olevat saatetaan syytteeseen, heitä rangaistaan asianmukaisesti ja uhrit saavat asianmukaista hoitoa, tukea ja hyvitystä.
Naisiin kohdistuva sukupuolittunut väkivalta
(a) saatujen tietojen perusteella naisiin ja tyttöihin kohdistuneet sukupuoleen perustuvat väkivaltatapaukset ovat lisääntyneet, lähisuhdeväkivaltaa esiintyy runsaasti ja rahoitusta myönnetään liian niukasti väkivallan uhreiksi joutuneita naisia ja tyttöjä tukeville järjestöille, järjestelmille ja toimintaohjelmille, kuten Istanbulin sopimuksen toimeenpanosuunnitelmalle, äskettäin perustetulle naisiin kohdistuvan väkivallan riippumattoman raportoijan tehtävälle sekä naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnan toimikunnalle (NAPE);
(b) sovittelu on edelleen mahdollista lähisuhdeväkivallan tapauksissa, ja sitä on ilmoitettu käytettävän yhä enemmän;
(c) raiskauksen tunnusmerkistöön sisältyy vain vakava erityisen valta-aseman hyväksikäyttö, kun taas muut vallan hyväksikäyttöön perustuvan seksuaalisen väkivallan tilanteet on määritelty seksuaaliseksi hyväksikäytöksi, josta rangaistaan lievemmin, ja myös sukupuoliyhteydestä alle 18-vuotiaan alaikäisen kanssa rangaistaan seksuaalisena hyväksikäyttönä;
(d) vain osasta raiskauksia tehdään rikosilmoitus , ja vain pieni osa niistä johtaa syytetoimiin ja tuomioihin;
(e) saatujen tietojen mukaan syyttäjiä ja lainvalvontavirkamiehiä ei kouluteta järjestelmällisesti käsittelemään naisiin kohdistuvaa sukupuolittunutta väkivaltaa ja tällainen koulutus perustuu usein vapaaehtoisuuteen eikä käsittele sellaisia erityisiä naisiin ja tyttöihin kohdistuvia väkivallan muotoja kuin vainoaminen, pakkoavioliitto, sukuelinten silpominen ja niin sanotun kunnian nimissä tehdyt rikokset;
(f) naisiin kohdistuvan sukupuolittuneen väkivallan uhreille ei ole riittävästi asianmukaisia turvakoteja etenkään Pohjois-Suomessa, saamelaisten kotiseutualueella, eivätkä useimmat turvakodit ole esteettömästi vammaisten naisten saavutettavissa;
(g) SERI-tukikeskusten palveluja saa vain kuukauden ajan väkivaltatapahtuman jälkeen, minkä vuoksi lähisuhdeväkivallan uhreja saattaa jäädä niiden palvelujen ulkopuolelle;
(h) komitean saamien tietojen mukaan yli 50 prosenttia alle 35-vuotiaista naisista on kokenut ahdistelua.
(a) panee tehokkaasti täytäntöön Istanbulin sopimuksen toimeenpanosuunnitelman ja antaa riittävät henkilöstö- ja rahoitusresurssit sekä tekniset resurssit tälle toimeenpanosuunnitelmalle sekä sukupuolittuneen väkivallan nais- ja tyttöuhreja tukeville järjestöille ja järjestelmille, kuten naisiin kohdistuvan väkivallan riippumattomalle raportoijalle ja naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnan toimikunnalle (NAPE), jotta ne pystyvät hoitamaan tehtävänsä tehokkaasti;
(b) asettaa lähisuhde- ja perheväkivaltatapauksissa syytetoimet sovittelun edelle sekä varmistaa, ettei sovitteluun ohjaaminen näissä tapauksissa johda rikoksen esitutkinnan ja syytetoimien lopettamiseen;
(c) muuttaa seksuaalirikoksia koskevaa rikoslain 20 lukua varmistaakseen, että kaikki sellaiset suostumukseen perustumattomat seksuaaliset teot, joihin sisältyy vallan väärinkäyttöä, määritellään raiskaukseksi riippumatta siitä, katsotaanko vallan väärinkäyttö vakavaksi, ja että kaikki tapaukset, joissa suojaikärajan alittavan alaikäisen kanssa on oltu sukupuoliyhteydessä, katsotaan automaattisesti raiskauksiksi ja rangaistaan raiskauksina;
(d) tarjoaa sukupuolittuneen väkivallan uhreille asianmukaiset turvakodit kaikilla alueilla, mukaan lukien saamelaisten kotiseutualue, ja varmistaa, että kaikki turvakodit ovat myös vammaisten naisten esteettömästi saavutettavissa;
(e) puuttuu niihin syihin, joiden vuoksi kaikista raiskaustapauksista ei tehdä rikosilmoitusta, ja järjestää tuomareille, syyttäjille ja poliisille pakollista valmiuksien kehittämiskoulutusta, jossa käsitellään sukupuolisensitiivisiä kuulustelumenetelmiä ja sovellettavien rikoslain säännösten aukotonta soveltamista;
(f) myöntää tarvittaessa poikkeuksia yhden kuukauden määräajasta, johon mennessä SERI-tukikeskusten palveluihin on hakeuduttava niitä saadakseen;
(g) ryhtyy toimenpiteisiin puuttuakseen naisten seksuaaliseen ahdisteluun, muun muassa järjestämällä medialle, opettajille ja työnantajille suunnattuja valistuskampanjoita, ja varmistaa, että seksuaalista ahdistelua koskevaa lainsäädäntöä sovelletaan aukottomasti.
Ihmiskauppa ja prostituution hyväksikäyttö
(a) ihmiskaupparikoksia käsitellään edelleen samalla tavoin kuin muitakin rikoksia ja niiden uhrit jäävät tunnistamatta;
(b) ulkomaalaislakia (301/2004) ei vielä ole muutettu siten, että ihmiskaupan uhrit olisivat nykyistä pienemmässä vaarassa tulla käännytetyiksi Suomesta, ja ulkomaalaislain soveltamiskäytäntö oleskelulupien myöntämisessä ihmiskaupan uhreille on epäyhtenäistä;
(c) sopimusvaltio ei ole antanut tietoja toimenpiteistä, joilla se on pyrkinyt vähentämään prostituution kysyntää ja tarjoamaan vaihtoehtoisia tulonhankintamahdollisuuksia naisille, jotka haluavat luopua prostituutiosta.
(a) tarjoaa lainvalvontavirkamiehille , rajavartioston henkilöstölle, terveydenhuollon ammattihenkilöille ja muille, jotka kohtaavat ihmiskaupan uhreja ensimmäisinä, koulutusta uhrien varhaisesta tunnistamisesta ja heidän ohjaamisestaan asianmukaisiin palveluihin suojeltaviksi ja kuntoutettaviksi;
(b) jouduttaa ulkomaalaislain muuttamista ja vahvistaa poliisien, syyttäjien ja oikeuslaitoksen valmiuksia soveltaa asianmukaisesti ihmiskaupan uhrien rankaisemattomuuden periaatetta, joka on taattu oikeudellisesti;
(c) ryhtyy prostituution kysyntää vähentääkseen asianmukaisiin lainsäädäntö- ja muihin toimenpiteisiin, kuten valistustoimintaan ja prostituution kysynnän säätämiseen rangaistavaksi, niiden tulosten perusteella, jotka saatiin hallituksen tasa-arvo-ohjelman (2020–2023) puitteissa tehdystä prostituution nykytilaa Suomessa käsittelevästä tutkimuksesta, sekä käynnistää ohjelmia, joilla autetaan naisia ja tyttöjä, jotka tahtovat luopua prostituutiosta, kuten ohjelmia, joissa tarjotaan vaihtoehtoisia tulonhankintamahdollisuuksia.
Yhtäläinen osallistuminen poliittiseen ja julkiseen elämään
(a) suurin osa kuntavaalien ehdokkaista on miehiä;
(b) maahanmuuttajanaiset, vammaiset naiset, etnisten vähemmistöjen naiset ja romaninaiset ovat aliedustettuina poliittisessa ja julkisessa elämässä, eikä heidän tilanteestaan ole olemassa tilastotietoja;
(c) saamelaiskäräjillä vain kahdeksan 21 jäsenestä ja yksi neljästä varajäsenestä on naisia. Ahvenanmaan maakuntapäivien kaikista 30 jäsenestä vain kymmenen on naisia;
(d) naiset ovat aliedustettuina puolustusvoimien ylimmissä tehtävissä.
(a) toteuttaa toimenpiteet, mukaan lukien väliaikaiset erityistoimet, kuten lakisääteiset kiintiöt tai kannustimet, joilla poliittisia puolueita ohjataan sisällyttämään ehdokaslistoihinsa etenkin kuntatasolla yhtä paljon naisia ja miehiä;
(b) toteuttaa toimenpiteet, mukaan lukien väliaikaiset erityistoimet, varmistaakseen, että naisten edustus poliittisessa ja julkisessa elämässä ja erityisesti johtoasemissa kuvastaa täysimittaisesti väestön moninaisuutta;
(c) harjoittaa valitustoimintaa , joka painottuu erityisesti Ahvenanmaan alueelle ja saamelaisväestöön, jouduttaakseen naisten yhtäläistä edustusta poliittisessa ja julkisessa elämässä;
(d) toteuttaa väliaikaiset erityistoimet, kuten lakisääteiset kiintiöt, joiden avulla naisia saadaan päättäviin asemiin puolustusvoimissa.
Koulutus
(a) saatujen tietojen mukaan tyttöjä ja poikia kiusataan kouluissa paljon;
(b) opetusalalla sukupuolen mukainen eriytyminen jatkuu, ja naiset ja tytöt valitsevat harvoin muita kuin perinteisiä opintoaloja ja urapolkuja;
(c) naiset ovat aliedustettuina korkeissa asemissa yliopistoissa ja korkeakouluissa, vaikka näissä työskentelee paljon naisia.
(a) myöntää riittävät resurssit kiusaamisen vastaisen kansallisen toimenpideohjelman täytäntöönpanoon ja seuraa tätä tarjotakseen turvalliset ja osallistavat oppimisympäristöt, joissa ei esiinny syrjintää, ahdistelua eikä sukupuolittunutta väkivaltaa; vahvistaa neuvonantajien roolia varmistettaessa turvallisia ja osallistavia oppimisympäristöjä, määrää ja panee täytäntöön seuraamuksia kiusaamisesta ja puuttuu risteävään syrjintään, jota vähäosaiset naisten ja tyttöjen ryhmät kohtaavat koulutusjärjestelmässä;
(b) edistää edelleen naisten ja tyttöjen hakeutumista muille kuin perinteisille opintoaloille ja urapoluille, etenkin luonnontieteisiin, teknologiaan, insinööritieteisiin ja matematiikkaan (LUMA-aineet) sekä tieto- ja viestintätekniikkaan (ICT-ala), toteuttaen tähän liittyviä väliaikaisia erityistoimia yleissopimuksen 4 artiklan ja komitean yleisen suosituksen nro 25 mukaisesti;
(c) kehottaa toteuttamaan väliaikaisia erityistoimia, kuten lakisääteisiä kiintiöitä, varmistaakseen naisten yhtäläisen edustuksen korkeissa akateemisissa asemissa.
Työelämä
(a) sukupuolen mukaista eriytymistä esiintyy edelleen työmarkkinoilla siten, että naiset keskittyvät perinteisesti “naisaloille”, kuten hoitotyöhön, ja sukupuolen mukaisen eriytymisen riski on kasvanut siirryttäessä etätyöhön;
(b) sukupuolten välinen palkkaero on edelleen 16 prosenttia, mikä vaikuttaa haitallisesti naisten eläke-etuuksiin;
(c) etnisiin vähemmistöihin kuuluvilla naisilla, maahanmuuttajanaisilla ja vammaisilla naisilla on vaikeuksia päästä turvattuun, hyvin palkattuun ja kokoaikaiseen työhön;
(d) naisia syrjitään raskauden ja äitiyden perusteella;
(e) vain harvat miehet pitävät vanhempainvapaata;
(f) naisia on suhteettoman vähän edustettuina talouden alan päätöksentekoprosesseissa ja päättävissä asemissa.
(a) ryhtyy lainsäädäntö- ja poliittisiin toimenpiteisiin, mukaan lukien yleissopimuksen 4 artiklan 1 kappaleen mukaiset väliaikaiset erityistoimet, kuten kiintiöt ja työnantajille suunnatut taloudelliset kannustimet, edistääkseen naisten edustusta muilla kuin perinteisillä urapoluilla ja vähentääkseen sukupuolen mukaista eriytymistä työmarkkinoilla, etenkin innovatiivisilla aloilla, kuten digitalisaation alalla, ja harkitsee kansallisen toimintaohjelman laadintaa asian käsittelemiseksi;
(b) varmistaa palkka-avoimuuden ja sen, että niin julkiset kuin yksityiset yritykset noudattavat samapalkkaisuuden periaatetta ja arvioivat säännöllisesti uudelleen naisvaltaisten alojen palkkausta sekä toteuttavat toimia palkkaeron kaventamiseksi, muun muassa sukupuolineutraalin analyyttisen työnluokituksen, arviointimenetelmien ja säännöllisten palkkakartoitusten avulla;
(c) laatii tehokkaita strategioita ja toimintaperiaatteita tehostaakseen naisten pääsyä turvattuihin, hyvin palkattuihin työpaikkoihin, painottaen erityisesti vähäosaisia naisryhmiä, kuten maahanmuuttajanaisia, etnisten vähemmistöjen naisia, yksinhuoltajaäitejä, ikääntyneitä naisia ja vammaisia naisia;
(d) panee aukottomasti täytäntöön ne naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain säännökset, joilla kielletään naisten syrjintä raskauden tai äitiyden perusteella, ja antaa tällaisen syrjinnän uhreille asianmukaisen hyvityksen, mukaan lukien mahdollisuus takaisinottoon aiempaan työhönsä, jos heidät on irtisanottu oikeudettomasti;
(e) toteuttaa toimet, joilla varmistetaan kotitöiden tasapuolinen jakautuminen naisten ja miesten kesken, ja kannustaa miehiä käyttämään vanhempainvapaansa kokonaan;
(f) ottaa käyttöön asianmukaiset toimintaperiaatteet lisätäkseen merkittävästi naisten osuutta yksityisen sektorin päättävissä asemissa myös innovatiivisimmilla aloilla, kuten digitalisaation alalla.
Terveys
(a) vaikka itsemurhien määrä on laskenut viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana, itsemurhia esiintyy sopimusvaltiossa myös naisten keskuudessa enemmän kuin missään muussa Euroopan unionin jäsenvaltiossa, ja alle 25-vuotiaiden naisten itsemurhakuolleisuus on lisääntynyt viimeisten kymmenen vuoden aikana;
(b) syömishäiriöistä kärsiviä naisia ja tyttöjä on hälyttävän paljon.
(a) tekee kattavan tutkimuksen selvittääkseen itsemurhien juurisyyt ja toteuttaa asianmukaisia toimenpiteitä, kuten varhaisen havaitsemisen ohjelmia, käsitelläkseen mielenterveysasioita, jotka johtavat naisten ja tyttöjen itsemurhiin sopimusvaltiossa;
(b) ottaa käyttöön varhaisen havaitsemisen ohjelmia ja järjestelmiä, joiden avulla voidaan käsitellä syömishäiriöisten naisten ja tyttöjen ongelmia varhaisessa vaiheessa.
Naisten taloudellinen voimaantuminen
(a) ryhtyy toimenpiteisiin varmistaakseen asianmukaisen elintason sekä taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien toteutumisen;
(b) kehittää ja vahvistaa ohjelmia, joilla tuetaan naisyrittäjiä, myös etnisiin vähemmistöryhmiin kuuluvia naisia ja pienituloisia naisia.
Vähäosaiset naisryhmät
Avioliitto ja perhesuhteet
(a) sallii pakkoavioliiton uhrien valita vapaasti joko avioeron tai avioliiton mitätöinnin tai purkamisen välillä omien ja lastensa yksilöllisten tilanteiden, tarpeiden ja oikeuksien mukaisesti, etenkin perintöoikeuksien osalta;
(b) kokoaa tilastotietoja lapsiavioliitoissa ja pakkoavioliitoissa syntyneistä lapsista saadakseen oikean käsityksen tilanteesta.
Pekingin julistus ja toimintaohjelma
Kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelma
Jakelu
Muiden sopimusten ratifiointi
Ihmisoikeuskomitea 2021 (CCPR/C/FIN/CO/7)
Ihmisoikeuskomitea 2021 (CCPR/C/FIN/CO/7) Ihmisoikeuskomitea käsitteli Suomen seitsemännen määräaikaisraportin (CCPR/C/FIN/7) 3758., 3759. ja 3760. kokouksissaan (ks. CCPR/C/SR.3758, CCPR/C/SR.3759 ja CCPR/C/SR.3760), jotka pidettiin 2., 3. ja 4. maaliskuuta 2021. Kokoukset pidettiin ensimmäistä kertaa virtuaalisesti koronaviruspandemian (covid-19) vuoksi. Komitea hyväksyi nämä loppupäätelmät 3774. kokouksessaan, joka pidettiin 23. maaliskuuta 2021.
Alkuperäinen suositusasiakirja
Pääasialliset huolenaiheet ja suositukset
Yleissopimuksen ja sen valinnaisen pöytäkirjan täytäntöönpano
Ihmisoikeusvaikutusten arviointi
Varaumat
Terrorismintorjuntatoimet
(a) varmistaa, että sen lainsäädäntö terrorismin torjunnasta on erityisesti siinä säädettyjen määritelmien sekä toimivaltuuksien ja näiden käytön rajojen osalta yleissopimuksen sekä laillisuus-, oikeusvarmuus-, ennakoitavuus- ja suhteellisuusperiaatteiden mukaista ja että terroriteoista tai niihin liittyvistä rikoksista epäillyille tai syytetyille annetaan sekä lainsäädännössä että käytännössä kaikki oikeudelliset takeet yleissopimuksen mukaisesti;
(b) tehostaa pyrkimyksiään kotiuttaa kaikki tällä hetkellä aseellisten selkkausten alueilla olevat Suomen kansalaiset ja heidän lapsensa noudattaen selkeää ja oikeudenmukaista menettelyä, jossa kunnioitetaan lapsen edun periaatetta, ja antaa heille kotiuttamisen jälkeen asianmukaiset mahdollisuudet saada kuntoutuspalveluja ja hoitoa.
Yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo
(a) ryhtyä kaikkiin tarvittaviin toimiin arvioidakseen uudelleen yhdenvertaisuuslain (1325/2014) ja muun keskeisen syrjinnänvastaisen lainsäädännön ja muuttaakseen niitä tarkoituksena tehostaa syrjinnän torjumisen oikeudellista ja institutionaalista kehystä;
(b) arvioida uudelleen yhdenvertaisuusvaltuutetun toimivaltuudet poistaakseen ne syyt, jotka estävät kaikkien syrjintätapausten tosiasiallisen saattamisen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan käsiteltäväksi;
(c) harkita, että se antaisi yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnalle valtuudet myöntää hyvitystä suoraan syrjinnän uhreille, jotta näillä olisi oikea-aikaisesti käytettävissään tehokkaat oikeuskeinot;
(d) lisätä yleisön tietoisuutta syrjinnän vastaisesta lainsäädännöstä ja syrjinnän uhrien käytettävissä olevista oikeuskeinoista, kuten yhdenvertaisuusvaltuutetun, tasa-arvovaltuutetun sekä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan toimivaltuuksista;
(e) tehostaa pyrkimyksiään lisätä naisten, erityisesti vammaisten naisten ja etnisten vähemmistötaustaisten naisten, osallistumista julkisella ja yksityisellä sektorilla ja heidän edustustaan korkeimmalla tasolla sekä parannettava tiedonkeruutaan tämän osalta.
Vihapuhe ja viharikokset
(a) parantaa aihetta koskevien tietojen keruuta ja ryhtyä tehokkaisiin toimiin vihapuheen ehkäisemiseksi sekä verkossa että sen ulkopuolella, tuomita vihapuhe päättäväisesti ja julkisesti sekä tehostaa pyrkimyksiä puuttua verkossa esiintyvään vihapuheeseen;
(b) tehostaa tiedottamistoimiaan, joilla pyritään edistämään ihmisoikeuksien kunnioittamista ja monimuotoisuuden suvaitsemista sekä oikaisemaan ja poistamaan rotuun, etniseen alkuperään, uskontoon tai seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoli-identiteettiin perustuvat stereotyyppiset ennakkoluulot;
(c) kannustaa ilmoittamaan viharikoksista ja varmistaa, että viharikokset tutkitaan perusteellisesti, rikoksentekijät asetetaan syytteeseen ja heitä rangaistaan ja että uhrien käytettävissä on tehokkaat oikeuskeinot;
(d) antaa asianmukaista koulutusta vihapuheen ja viharikosten käsittelemisestä keskus- ja paikallishallinnon viranomaisille, lainvalvontaviranomaisille, tuomareille ja syyttäjille sekä monimuotoisuuden hyväksymisen edistämisestä joukkoviestimissä työskenteleville.
Etninen profilointi
Naisiin kohdistuva väkivalta
(a) rohkaista tekemään naisiin kohdistuvista väkivaltatapauksista rikosilmoitus ja varmistaa ilmoituksen tehneiden naisten turvallisuus muun muassa parantamalla mahdollisuutta saada lähestymiskielto ja lisäämällä näiden kieltojen tehokkuutta. Sopimusvaltion tulisi myös harkita tuomioistuinmaksujen poistamista tuloksettomilta lähestymiskieltohakemuksilta;
(b) varmistaa, että naisiin kohdistuvat väkivaltatapaukset tutkitaan perusteellisesti, että tekijät asetetaan syytteeseen ja että heitä mahdollisen tuomion jälkeen rangaistaan asianmukaisilla seuraamuksilla;
(c) saattaa uhrien, etenkin syrjäisillä maaseutualueilla asuvien uhrien, käytettäväksi tehokkaat oikeuskeinot sekä suojelu- ja auttamiskeinot, kuten majoitus tai turvakodit koko maan alueella, sekä muut tukipalvelut;
(d) jouduttaa lainsäädännön uudistuksia, joilla pyritään ehkäisemään ja torjumaan tehokkaasti kaikenlaista naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, muun muassa muuttamalla raiskauksen määritelmää siten, että se sisältää keskeisenä tunnusmerkkinä suostumuksen puuttumisen, säätämällä avioliittoon pakottamisen yksiselitteisesti rangaistavaksi ja arvioimalla uudelleen lähestymiskieltoja koskevan lainsäädännön;
(e) jatkaa pyrkimyksiään kouluttaa lainvalvontaviranomaiset, syyttäjät, tuomarit ja lakimiehet asianmukaisesti käsittelemään naisiin kohdistuvat väkivaltatapaukset tehokkaasti.
Seksuaalinen suuntautuminen, sukupuoli-identiteetti ja intersukupuolisuus
(a) tehostaa pyrkimyksiään poistaa kaikenlainen seksuaaliseen suuntautumiseen tai sukupuoli-identiteettiin perustuva syrjintä ja väkivalta sekä sosiaalinen leimaaminen ja saattaa näiden tekojen uhrien käytettäväksi tehokkaat oikeuskeinot;
(b) luoda yksinkertainen ja esteetön yleissopimuksen mukainen hallinnollinen menettely henkilö- ja perheoikeudellisen aseman muuttamiseksi sukupuoli-identiteetin perusteella;
(c) estää tehokkaasti tekemästä peruuttamattomia lääketieteellisiä toimenpiteitä, erityisesti leikkauksia, intersukupuolisille lapsille, jotka eivät vielä pysty antamaan täyttä, vapaata ja tietoon perustuvaa suostumustaan, jolleivät nämä menettelyt ole lääketieteellisesti ehdottoman välttämättömiä, ja varmistaa, että tällaisten toimenpiteiden uhreilla on käytettävissään tehokkaat oikeuskeinot.
Liiallinen voimankäyttö
Yksilön vapaus ja turvallisuus
Yksilön vapaus ja turvallisuus
Yksilön vapaus ja turvallisuus
Psykososiaalisesti vammaiset ja kehitysvammaiset henkilöt
(a) henkilön liikkumisvapautta rajoitetaan psykiatrista hoitoa varten hänen tahdostaan riippumatta vain silloin, kun se on ehdottoman välttämätöntä ja oikeasuhteista henkilön itsensä suojelemiseksi vakavalta vahingolta tai sen estämiseksi, ettei hän vahingoita muita, ja että liikkumisvapauden rajoittamista käytetään vasta viimesijaisena keinona ja mahdollisimman vähän aikaa;
(b) silloin, kun vajaavaltaisten vammaisten henkilöiden tahdosta riippumatta heidän liikkumisvapauttaan rajoitetaan tai heitä hoidetaan lääketieteellisesti, noudatetaan vaatimusta pyrkiä kaikin keinoin hankkimaan heidän vapaa ja tietoon perustuva ennakkosuostumuksensa ja samalla noudatetaan asianmukaisia oikeudellisia takeita ja menettelytakeita;
(c) tällaiseen sairaalahoitoon tai hoitoon liitetään aluksi ja määräajoin oikeudellinen uudelleenarviointi sekä takeet tehokkaasta oikeuskeinosta ja että mahdolliset oikeudenloukkaukset tutkitaan perusteellisesti ja niistä nostetaan syytteet.
Ulkomaalaisten kohtelu, mukaan lukien turvapaikanhakijat ja kansalaisuudettomat
(a) jouduttaa pyrkimyksiään vahvistaa maahan tulleiden, etenkin ilman huoltajaa saapuneiden, lasten oikeuksia ottaen huomioon, että lasten etua on kunnioitettava;
(b) jatkaa pyrkimyksiään mahdollistaa turvapaikanhakijoille hyvälaatuisten oikeusapupalvelujen saanti koko turvapaikkaprosessin ajan;
(c) varmistaa, että rajoitukset, jotka estävät uusien tietojen esittämisen turvapaikan uusintahakemuksissa, eivät loukkaa palauttamiskiellon periaatetta;
(d) arvioida uudelleen perheenyhdistämismenettelynsä, muun muassa poistaakseen perheenyhdistämisen esteet, kuten toimeentuloedellytyksen;
(e) lisätä säilöönoton vaihtoehtojen käyttöä, käyttää turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten säilöönottoa vasta viimesijaisena keinona ja harkita kieltävänsä yleisesti lasten säilöönoton maahanmuuton yhteydessä. Sopimusvaltion olisi myös parannettava säilöönoton ja sen vaihtoehtojen käyttöä koskevien tietojen keruuta;
(f) vahvistaa kansalaisuudettomien suojelua muun muassa ottamalla käyttöön kansalaisuudettomuuden määrittämiseen tarkoitetun tehokkaan menettelyn, jossa noudatetaan tarkoin määrättyjä menettelynäkökohtia ja -takeita.
Oikeus yksityiselämään
(a) kaiken tyyppistä, sekä siviili- että sotilastoimijoiden harjoittamaa, valvontaa ja puuttumista yksityiselämään, kuten verkkovalvontaa, telekuuntelua, viestintätietojen hankkimista ja tiedonhakua, säännellään asianmukaisella lainsäädännöllä, joka on sopusoinnussa yleissopimuksen, etenkin sen 17 artiklan, kanssa, laillisuus-, suhteellisuus- ja välttämättömyysperiaate mukaan lukien; ja
(b) valvonta ja telekuuntelu edellyttävät tuomioistuimen antamaa lupaa, niitä valvotaan tehokkaiden ja riippumattomien järjestelmien avulla, ja niiden kohteena olevilla henkilöillä on asianmukaisesti käytettävissään tehokkaat oikeuskeinot oikeudenloukkaustapauksissa.
Aseistakieltäytyminen
(a) varmistaa, etteivät asevelvollisuuden suorittamisen vaihtoehdot ole luonteeltaan tai kestoltaan rankaisevia tai syrjiviä ja että ne säilyvät siviililuonteisina ja pidetään sotilaallisen määräysvallan ulkopuolella;
(b) keskeyttää kaikki syytetoimet, jotka kohdistuvat omantunnon syistä asevelvollisuuden suorittamisesta kieltäytyneisiin henkilöihin, ja vapauttaa ne, jotka parhaillaan suorittavat aseistakieltäytymiseen perustuvia vankeusrangaistuksia; ja
(c) tehostaa pyrkimyksiään tiedottaa yleisölle oikeudesta aseistakieltäytymiseen ja asevelvollisuuden suorittamisen vaihtoehtojen olemassaolosta.
Uskonnonvapaus
Uskonnonvapaus
Saamelaisten alkuperäiskansan oikeudet
(a) jouduttaa saamelaiskäräjistä annetun lain ja etenkin sen saamelaisen määritelmää koskevan 3 §:n ja vapaan ja tietoon perustuvan ennakkosuostumuksen periaatetta koskevan 9 §:n uudistamista kunnioittaakseen saamelaisten itsemääräämisoikeutta yleissopimuksen 25 artiklan mukaisesti, luettuna yksin ja yhdessä 27 artiklan kanssa, sellaisina kuin näitä artikloja tulkitaan yleissopimuksen 1 artiklan valossa, ja pannakseen täytäntöön komitean marraskuussa 2018 hyväksymät ratkaisut;
(b) arvioida uudelleen ne nykyiset säädökset, politiikka ja käytännöt, joilla säännellään saamelaisten oikeuksiin ja etuihin mahdollisesti vaikuttavaa toimintaa, kuten kehityshankkeita ja kaivosteollisuuden toimintaa, varmistaakseen käytännössä tarkoituksenmukaiset neuvottelut saamelaisten kanssa heidän vapaan ja tietoon perustuvan ennakkosuostumuksensa hankkimiseksi;
(c) harkita ILOn vuoden 1989 itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoja koskevan yleissopimuksen ratifioimista (nro 169);
(d) jouduttaa pyrkimyksiään tarjota keskus- ja paikallishallinnon virkamiehille, poliiseille, syyttäjille ja tuomareille asianmukaista koulutusta tarpeesta kunnioittaa saamelaisten alkuperäiskansan oikeuksia.
Tiedon jakaminen ja seuranta
Taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien komitea 2021 (E/C.12/FIN/CO/7)
Komitea käsitteli Suomen seitsemännen määräaikaisraportin (E/C.12/FIN/7) viidennessä, seitsemännessä ja kahdeksannessa kokouksessaan (ks. E/C.12/2021/SR. 5, 7 ja 8), jotka pidettiin 17.-19. helmikuuta 2021 ensimmäistä kertaa virtuaalisesti covid-19 -pandemian vuoksi, ja antoi nämä päätelmät 27:nnessä kokouksessaan 5. maaliskuuta 2021.
Alkuperäinen suositusasiakirja
Pääasialliset huolenaiheet ja suositukset
Yleissopimuksen soveltaminen Suomessa
a) tehostaa tuomareille, lakimiehille ja virkamiehille annettavaa koulutusta yleissopimuksesta sekä sillä turvattujen oikeuksien kuulumisesta tuomioistuinten toimivaltaan;
b) lisää yleistä tietoisuutta taloudellisista, sosiaalisista ja sivistyksellisistä oikeuksista sekä valinnaisen pöytäkirjan mukaisesta valitusmenettelystä;
c) arvioi paitsi lainsäädäntöehdotusten myös politiikanteon yhteydessä vaikutuksia yleissopimuksella turvattuihin oikeuksiin, kuten miesten ja naisten yhtäläisiin oikeuksiin.
Yritystoiminta ja ihmisoikeudet
Mahdollisuus saada covid-19-rokotuksia ja -lääkkeitä
Virallinen kehitysapu
Tiedonkeruu
Yhdenvertaisuus
Vammaisten henkilöiden oikeudet
Miesten ja naisten yhtäläiset oikeudet
a) ryhtyy väliaikaisiin erityistoimiin lisätäkseen aliedustetun sukupuolen edustusta niillä koulutus- ja ammattialoilla, joilla jompikumpi sukupuoli on aliedustettuna;
b) toteuttaa tiedotuskampanjoita, joissa kyseenalaistetaan stereotyyppiset sukupuolirooliodotukset;
c) ryhtyy toimiin, joilla helpotetaan perheen hoivavastuun kantajien paluuta työhön, erityisesti, jos he ovat työttömiä;
d) vahvistaa raskaana olevien työntekijöiden oikeusturvaa syrjintää ja epäoikeudenmukaista irtisanomista vastaan;
e) arvioi vanhempainvapaajärjestelmää uudelleen ja harkitsee siirtymättömän vanhempainvapaan käyttöönottoa kummallekin vanhemmalle tarkoituksena kannustaa miehiä ottamaan hoivavastuuta; ja
f) lieventää hoivavastuusta johtuvien työuran keskeytysten vaikutusta vanhempien naisten eläke-etuuksiin.
Sukupuolten palkkaero
a) ottaa käyttöön institutionaalisen mekanismin samapalkkaisuuden edistämistä ja sen edistymisen seuraamista varten;
b) säätää lainsäädäntöä palkkauksen avoimuudesta helpottaakseen epätasa-arvoisen palkkauksen kyseenalaistamista;
c) tekee selvityksiä organisaatioiden, yritysten ja ammattikuntien palkkatasoista tunnistaakseen alipalkatut tehtävät ja arvioidakseen sovellettavat palkkatasot uudelleen; ja
d) puuttuu muihin sukupuolten palkkaeron juurisyihin, kuten naisten yliedustukseen määräaikaisissa työsuhteissa.
Sukupuolten palkkaero
Työttömyys
Työolot
Oikeus sosiaaliturvaan
a) leikkaukset ovat väliaikaisia ja koskevat ainoastaan kriisiaikaa;
b) leikkaukset ovat sikäli välttämättömiä ja oikeasuhteisia, että muiden toimintaperiaatteiden noudattaminen tai toimenpiteistä pidättyminen olisi haitallisempaa taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien kannalta;
c) leikkaukset eivät vaikuta suhteettomasti muita heikommassa asemassa oleviin ja syrjäytyneisiin ryhmiin;
d) leikkauksiin liitetään muita toimia, kuten sosiaalisia tulonsiirtoja, joilla lievennetään kriisiaikoina syntyvää eriarvoisuutta; ja
e) leikkauksissa säilytetään etuuden ydinosa, joka mahdollistaa edunsaajille riittävän elintason. Komitea kehottaa sopimusvaltiota perehtymään yleiskommenttiin nro 19 (2007) oikeudesta sosiaaliturvaan sekä julkisen talouden säästötoimia koskevaan komitean puheenjohtajan kirjeeseen (2012) (E/2013/22-E/C.12/2012/3, annex VI (B)).
Vammaisten henkilöiden työhön ja eläkkeeseen liittyvät oikeudet
a) taataan työpaikalla kohtuulliset mukautukset;
b) maksetaan tekemästään työstä oikeudenmukaista palkkaa, joka mahdollistaa heille perheineen kunnollisen toimeentulon; ja
c) maksetaan samasta työstä samaa palkkaa kuin muille, syrjimättä heitä palkkauksessa siksi, että heidän työkykynsä katsotaan muita heikommaksi.
Vammaisten henkilöiden työhön ja eläkkeeseen liittyvät oikeudet
Lasten ja perheen suojelu
Vanhusten oikeudet
a) takaa lainsäädännössään vanhusten oikeudet sekä itsenäiseen asumiseen että kohtuuhintaiseen ja hyvälaatuiseen hoivaan, palveluasuminen mukaan lukien, sekä itsemääräämisoikeuden;
b) jatkaa ja seuraa näiden oikeuksien toteutumista uudistaessaan sosiaalipalveluja;
c) lisää kohtuuhintaisen palveluasumisen kokonaistarjontaa ja varmistaa siihen riittävän ja pätevän henkilöstön.
Köyhyys
Asunnottomuus
a) lisäämällä hätämajoituskapasiteettia, myös yksinomaan naisille tarkoitettuja paikkoja, sekä kohtuuhintaisten asuntojen saatavuutta koko maassa ja
b) tarjoamalla sosiaalista tukea ja varmistamalla, etteivät asunnon- ja vuokravälitystoimistot syrji käytännöissään tiettyjä ryhmiä, kuten maksuhäiriömerkintöjä saaneita tai vailla aiempaa luottohistoriaa olevia, vankilasta vapautuneita ja yhteiskuntapalvelua suorittaneita, lesboja, homoja, biseksuaaleja, transsukupuolisia ja intersukupuolisia henkilöitä ja maahanmuuttajia.
Asunnottomuus
Terveydenhuoltojärjestelmä
Mielenterveyshuolto
a) parantamaan mielenterveyshuollon, etenkin avohuollon, saatavuutta alipalvelluilla alueilla ja alipalvelluissa paikoissa, kuten kouluissa ja vankiloissa;
b) tehostamaan ennaltaehkäiseviä ja varhaisvaiheen palveluja;
c) parantamaan kohtuuhintaisen mielenterveyshuollon saatavuutta.
Mielenterveyshuolto
Oikeus koulutukseen
Kielelliset oikeudet
Saamelaisten kulttuuriset oikeudet
Muu suositus
Muu suositus
Euroopan neuvoston naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnan asiantuntijaryhmä GREVIO/Inf(2019)9
Euroopan neuvoston naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnan asiantuntijaryhmä (GREVIO) hyväksyi Suomea koskevan ensimmäisen valvontakierroksen suositukset (GREVIO/Inf(2019)9) vuonna 2019.
Alkuperäinen suositusasiakirja
Tavoitteet, määritelmät, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, yleiset velvoitteet
Yleissopimuksen soveltamisala ja keskeiset määritelmät (2 ja 3 artikla)
Perusoikeudet, tasa-arvo ja syrjinnän kielto (4 artikla)
Risteävä syrjintä
Yhtenäiset toimintaperiaatteet ja tietojen kokoaminen
Laaja-alaiset ja yhteensovitetut toimintaperiaatteet (7 artikla)
Rahoitusvoimavarat (8 artikla)
Kansalaisjärjestöt ja kansalaisyhteiskunta (9 artikla)
Yhteensovittamiselin (10 artikla)
Tietojen kokoaminen ja tutkimus (11 artikla)
Hallinnollinen tietojen kokoaminen
Hallinnollinen tietojen kokoaminen
Hallinnollinen tietojen kokoaminen
Hallinnollinen tietojen kokoaminen
a. käsittelemään tutkimuksen avulla kaikkia naisiin kohdistuvan väkivallan muotoja, kuten seksuaalista väkivaltaa, vainoamista, pakkosterilointia, pakkoavioliittoa tai muita perinteisiä käytäntöjä, jotka ovat haitaksi naisille ja joita ei ole aiemmin tutkittu;
b. tukemaan tutkimusta erityisiin uhriryhmiin, kuten maahanmuuttajanaisiin ja etnisten vähemmistöjen naisiin, kohdistuvasta väkivallasta;
c. tukemaan tutkimusta siitä, miten perheväkivallan todistajaksi joutuminen vaikuttaa lapsiin;
d. sijoittamaan edelleen voimavaroja nykyisten toimintaperiaatteiden ja käytäntöjen, kuten uhrien suojelutoimien, arviointiin arvioidakseen niiden tehokkuutta ja täytäntöönpanon tasoa sekä uhrien tyytyväisyyttä tarjottuihin palveluihin läheisessä yhteistyössä erityistukipalvelujen kanssa.
Ehkäiseminen
Valistus (13 artikla)
Koulutus (14 artikla)
Ammattihenkilöstön koulutus (15 artikla)
Ammattihenkilöstön koulutus (15 artikla)
Ennalta ehkäisevät puuttumis- ja hoito-ohjelmat (16 artikla)
Perheväkivallan tekijöille tarkoitetut ohjelmat (16 artikla)
Perheväkivallan tekijöille tarkoitetut ohjelmat (16 artikla)
Suojelu ja tuki
Yleiset velvoitteet (18 artikla)
Yleiset tukipalvelut (20 artikla)
Sosiaalipalvelut
Sosiaalipalvelut
Erityistukipalvelut (22 artikla)
Turvakodit (23 artikla)
Auttavat puhelimet (24 artikla)
Seksuaalisen väkivallan uhrien tukipalvelut (25 artikla)
Lapsitodistajien suojelu ja tuki (26 artikla)
Siviilioikeudelliset kysymykset
Korvaukset (30 artikla)
Huoltajuus ja tapaamisoikeudet (31 artikla)
– käsitellä kaikki naisiin kohdistuvaan väkivaltaan liittyvät asiat päätettäessä huoltajuudesta ja tapaamisoikeudesta;
– varmistaa sen tunnustaminen, että lapsen etu on vaarantunut hänen joutuessaan todistamaan läheiseen ihmiseen kohdistuvaa väkivaltaa, ja
– rajoittaa huoltajuutta ja tapaamisoikeuksia, jos se on perustelua lapsen turvallisuuden ja edun takaamiseksi.
Pakkoavioliittojen siviilioikeudelliset seuraukset (32 artikla)
Rikosoikeudelliset kysymykset
Henkinen väkivalta (33 artikla)
Vainoaminen (34 artikla)
Seksuaalinen väkivalta ja raiskaus (36 artikla)
Pakkoavioliitto (37 artikla)
Naisen sukuelinten silpominen (38 artikla)
Seksuaalinen häirintä (40 artikla)
Seuraamukset ja toimet (45 artikla)
Raskauttavat seikat (46 artikla)
* Ks. myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen muodostumassa oleva oikeuskäytäntö, jonka mukaan Istanbulin sopimuksessa ”edellytetään ankarampia rangaistuksia, kun rikos on kohdistettu lapseen tai tehty lapsen läsnä ollessa” (D.M.D. v. Romania, tuomio 3. lokakuuta 2017, s. 9, 27. kohta).
Pakollisten vaihtoehtoisten ratkaisumenettelyjen tai tuomitsemismenettelyjen kielto (48 artikla)
- lainvalvonnan ja syytäjälaitoksen koko henkilöstö on tietoinen siitä, että sovittelu on kielletty, jos väkivalta on ollut toistuvaa;
- kaikkien sovittelutarjousten hyväksyminen on täysin vapaaehtoista;
- sovittelutarjous ei johda rikostutkinnan ja syytetoimien lopettamiseen naisiin kohdistuneissa väkivaltatapauksissa.
Lisäksi GREVIO vaatii Suomen viranomaisia arvioimaan uudelleen poliisille annettuja valtuuksia ehdottaa sovittelua rikosoikeudellisena toimena perheväkivaltatapauksissa, koska nämä valtuudet saattavat vaarantaa rikostutkinnan tehokkuuden.
Välittömät toimet, ehkäiseminen ja suojelu (50 artikla)
Raportointi lainvalvontaviranomaisille ja näiden tekemä tutkinta (50 artikla)
Syyttäjälaitoksen rooli ja tuomitsemisprosentit (50 artikla)
Riskinarviointi ja riskienhallinta (51 artikla)
Välittömät lähestymiskiellot ja suojelumääräykset (52 ja 53 artikla)
Uhrien tukeminen oikeudenkäynneissä (55 artiklan 2 kohta)
Oikeusapu (57 artikla)
Maahanmuutto ja turvapaikanhaku
Maahanmuutto (59 artikla)
Maahanmuutto (59 artikla)
Maahanmuutto (59 artikla)
Sukupuoleen perustuva turvapaikkahakemus (60 artikla)
Vastaanotto ja majoitus (60 artikla)
Sukupuoli turvapaikkaperusteena (60 artikla)
- sisällyttämään vakiopuhuttelumenettelyyn erityisiä sukupuolisensitiivisiä kysymyksiä, joiden avulla voidaan järjestelmällisesti arvioida, onko turvapaikkaa hakeva nainen altistunut sukupuoleen perustuvalle vainoamiselle tai vaarassa joutua siten vainotuksi;
- ryhtymään aktiivisiin toimiin varmistaakseen, että turvapaikkaa hakevat naiset puhutellaan erillään sukulaisistaan ja näiden läsnä olematta;
- varmistamaan riittävän hyvälaatuisten tulkkauspalvelujen saatavuuden turvapaikkamenettelyissä; ja
- varmistamaan, että turvapaikkaa hakevien naisten oikeudellinen edustus on riittävän hyvälaatuinen koko turvapaikkaprosessin ajan, ensimmäisestä puhuttelusta alkaen.
Euroopan uudistettu sosiaalinen peruskirja suositukset 12. määräaikaisraportista (2017)
Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea hyväksyi Suomen 12. määräaikaisraportin pohjalta annetut loppupäätelmät tammikuussa 2017. Vanhassa raportointi menettelyssä peruskirjan määräykset jakautuivat neljän ryhmään ja näissä päätelmissä arvioitiin ryhmää 2: Terveys, sosiaaliturva ja sosiaalinen suojelu/3 artikla - 11 artikla - 12 artikla - 13 artikla - 14 artikla - 23 artikla - 30 artikla.
Alkuperäinen suositusasiakirja
3 artikla: Oikeus turvallisiin ja terveellisiin työoloihin
1 kohta: Terveys ja turvallisuus ja työympäristö
4 kohta: Työterveyspalvelut
11 artikla: Oikeus terveyden suojeluun
1 kohta: Terveyttä heikentävien syiden poistaminen
2 kohta: Neuvontapalvelut ja valistus
3 kohta: Tautien ja onnettomuuksien ehkäiseminen
12 artikla: Oikeus sosiaaliturvaan
1 kohta: Sosiaaliturvajärjestelmän olemassaolo
• sairauspäivärahan vähimmäistaso on riittämätön
• työttömyyspäivärahan vähimmäistaso on riittämätön
• äitiysrahan vähimmäistaso on riittämätön.
2 kohta: Sosiaaliturvajärjestelmän pitäminen tyydyttävällä, vähintään Euroopan sosiaaliturvakoodin ratifioimisen edellyttämällä tasolla.
3 kohta: Sosiaaliturvajärjestelmän tason nostaminen
4 kohta: Sosiaaliturva sopimuspuolten alueiden välillä liikkuneilla henkilöillä
• muiden sopimusvaltioiden kansalaisille ei taata yhdenvertaista kohtelua sosiaaliturvaoikeuksien osalta;
• kaikkien muiden sopimusvaltioiden kansalaisille ei taata yhdenvertaista kohtelua perheavustusten saannissa;
• oikeutta kertyneiden oikeuksien säilyttämiseen ei taata kaikkien muiden sopimusvaltioiden kansalaisille.
13 artikla: Oikeus sosiaaliavustukseen ja lääkinnälliseen apuun
1 kohta: Riittävä avustus jokaiselle tarvitsevalle
• perustoimeentulotuesta ja mahdollisista lisäetuuksista koostuvan toimeentulotuen määrä ei ole riittävä;
• toimeentulotuen myöntäminen muiden sopimusvaltioiden kansalaisille edellyttää neljän vuoden asumisaikaa.
2 kohta: Yhdenvertaisuus poliittisten ja sosiaalisten oikeuksien harjoittamisessa
3 kohta: Tarpeen ehkäiseminen, poistaminen tai lieventäminen
4 kohta: Erityinen hätäapu muiden sopimuspuolten kansalaisille
14 artikla: Oikeus sosiaalipalveluihin
1 kohta: Sosiaalipalvelujen edistäminen tai järjestäminen
2 kohta: Yleisön osallistuminen sosiaalipalvelujen perustamiseen ja ylläpitämiseen
23 artikla: Ikääntyneiden henkilöiden oikeus sosiaaliseen suojeluun
30 artikla: Oikeus suojeluun köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä vastaan
Euroopan uudistettu sosiaalinen peruskirja suositukset 14. määräaikaisraportista (2019)
Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea hyväksyi Suomen 14. määräaikaisraportin pohjalta annetut loppupäätelmät maaliskuussa 2019. Vanhassa raportointi menettelyssä peruskirjan määräykset jakautuivat neljän ryhmään ja näissä päätelmissä arvioitiin ryhmää 4: Lapset, perheet, siirtolaiset/7 artikla - 8 artikla - 16 artikla - 17 artikla - 19 artikla - 27 artikla - 31 artikla.
Alkuperäinen suositusasiakirja
7 artikla - Lasten ja nuorten oikeus suojeluun
1 kohta - Kielto ottaa työhön alle 15-vuotiaita
3 kohta - Kielto ottaa työhön oppivelvollisuuden alaisia lapsia
4 kohta - Työaika
5 kohta - Kohtuullinen palkka
7 kohta - Palkallinen vuosiloma
8 kohta - Yötyön kielto
10 kohta - Erityinen suojelu fyysisiä ja moraalisia vaaroja vastaan
Suojelu seksuaaliselta hyväksikäytöltä, tietotekniikan väärinkäytöltä ja muunlaiselta hyväksikäytöltä
8 artikla - Naistyöntekijöiden oikeus suojeluun raskauden ja synnytyksen yhteydessä
2 kohta - Äitiysloman aikana tapahtuvan irtisanomisen laittomuus
4 kohta - Yötyön sääntely
16 artikla - Perheen oikeus sosiaaliseen, oikeudelliseen ja taloudelliseen suojeluun
17 artikla - Lasten ja nuorten oikeus sosiaaliseen, oikeudelliseen ja taloudelliseen suojeluun
1 kohta - Tuki, kasvatus ja koulutus
2 kohta - Maksuton perusopetus – säännöllinen koulunkäynti
19 artikla - Siirtotyöntekijöiden ja heidän perheidensä oikeus suojeluun ja tukeen
1 kohta - Avustaminen ja muuttamista koskeva tieto
2 kohta - Lähtö, matka ja vastaanotto
3 kohta - Yhteistyö lähtö- ja vastaanottovaltioiden sosiaalipalvelujen välillä
4 kohta - Yhdenvertaisuus työsuhteen, järjestäytymisvapauden ja asunto-olojen osalta
5 kohta - Yhdenvertaisuus verojen ja maksujen osalta
6 kohta - Perheen yhdistäminen
7 kohta - Yhdenvertaisuus oikeudellisissa menettelyissä
8 kohta - Takeet karkottamista vastaan
9 kohta - Ansioiden ja säästöjen siirtäminen
11 kohta - Vastaanottajavaltion kielen opettaminen
12 kohta - Siirtotyöntekijän äidinkielen opetus
27 artikla - Perheellisten työntekijöiden oikeus tasa-arvoisiin mahdollisuuksiin ja tasa-arvoiseen kohteluun
1 kohta - Osallistuminen työelämään
2 kohta - Vanhempainloma
3 kohta - Perheenhuoltovelvollisuuksien perusteella tapahtuvan työsuhteen päättämisen laittomuus
31 artikla - Oikeus asuntoon
1 kohta - Kohtuutasoinen asunto
2 kohta - Asunnottomuuden vähentäminen
3 kohta - Kohtuulliset asumisen kustannukset
Euroopan uudistettu sosiaalinen peruskirja suositukset 11. määräaikaisraportista (2016)
Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea hyväksyi Suomen 11. määräaikaisraportin pohjalta annetut loppupäätelmät lokakuussa 2016. Vanhassa raportointi menettelyssä peruskirjan määräykset jakautuivat neljän ryhmään ja näissä päätelmissä arvioitiin ryhmää 1: Työllisyys, koulutus ja yhtäläiset mahdollisuudet/1 artikla - 9 artikla - 10 artikla - 15 artikla - 18 artikla - 20 artikla - 24 artikla - 25 artikla.
Alkuperäinen suositusasiakirja
1 artikla: Oikeus työhön
1 kohta: Täystyöllisyyden saavuttaminen
2 kohta: Vapaasti valittava ammatti (yhdenvertaisuus, pakkotyön kielto, muut näkökohdat)
3 kohta: Maksuttomat työnvälityspalvelut
4 kohta: Ammatinvalinnanohjaus, ammatillinen koulutus ja kuntoutus
9 artikla: Oikeus ammatinvalinnanohjaukseen
10 artikla: Oikeus ammatilliseen koulutukseen
1 kohta: Tekninen ja ammatillinen koulutus; pääsy korkeampaan ammatilliseen ja yliopistokoulutukseen
2 kohta: Harjoittelijajärjestelmä
3 kohta: Ammatillinen koulutus ja aikuisten työntekijöiden uudelleenkoulutus
4 kohta: Pitkäaikaistyöttömät
5 kohta: Käytettävissä olevien palvelujen täysi käyttö
15 artikla: Vammaisten henkilöiden oikeus itsenäisyyteen, yhteiskuntaan sopeutumiseen ja yhteiskunnalliseen elämään osallistumiseen
1 kohta: Ammatillinen koulutus vammaisille henkilöille
2 kohta: Vammaisten henkilöiden työhön pääsy
3 kohta: Vammaisten henkilöiden yhteiskuntaan sopeutuminen ja yhteiskunnalliseen elämään osallistuminen
18 artikla: Oikeus olla ansiotyössä toisen sopimuspuolen alueella
1 kohta: Voimassa olevien säännösten soveltaminen vapaamielisessä hengessä
2 kohta: Käytössä olevien muodollisuuksien yksinkertaistaminen ja maksujen ja verojen vähentäminen
3 kohta: Säännösten lieventäminen
4 kohta: Kansalaisten oikeus lähteä maasta
20 artikla: Oikeus tasa-arvoisiin mahdollisuuksiin ja tasa-arvoiseen kohteluun työhön ja ammattiin liittyvissä kysymyksissä ilman sukupuoleen perustuvaa syrjintää
24 artikla: Oikeus suojeluun työsuhteen päättämisen yhteydessä
• virkamiehiä lukuun ottamatta lainsäädäntö ei tarjoa mahdollisuutta ottamisesta takaisin palvelukseen lainvastaisen irtisanomisen yhteydessä;
• lainvastaisesta irtisanomisesta maksettavan korvauksen yläraja ei välttämättä tietyissä olosuhteissa riitä kattamaan aiheutunutta vahinkoa.
25 artikla: Työntekijöiden oikeus saataviensa turvaamiseen työnantajan maksukyvyttömyystilanteissa
28 artikla: Työntekijöiden edustajien oikeus suojeluun yrityksessä ja heille annettavat toimintamahdollisuudet
Euroopan uudistettu sosiaalinen peruskirja suositukset 17. määräaikaisraportista (2022)
Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea hyväksyi Suomen 17. määräaikaisraportin pohjalta annetut loppupäätelmät maaliskuussa 2022. Vanhassa raportointi menettelyssä peruskirjan määräykset jakautuivat neljän ryhmään ja näissä päätelmissä arvioitiin ryhmää 3: Työoikeudet: 2 artikla - 4 artikla - 5 artikla - 6 artikla - 21 artikla - 22 artikla - 26 artikla - 28 artikla - 29 artikla.
Alkuperäinen suositusasiakirja
Artikla 2: Oikeus oikeudenmukaisiin työsuhteen ehtoihin
Kohta 1: Kohtuullinen työaika
Ks. Carmen Salcedo Beltránin eriävä mielipide vuoden 1961 Euroopan sosiaalisen peruskirjan 2 artiklan 1 kohdasta ja uudistetusta Euroopan sosiaalisesta peruskirjasta.
Kohta 2: Yleiset palkalliset juhlapäivät
Kohta 3: Palkallinen vuosiloma
Kohta 4: Vaaratekijöiden poistaminen vaarallisissa tai terveydelle haitallisissa ammateissa
Kohta 5: Viikottainen lepoaika
Kohta 6: Työsopimuksen keskeisistä kohdista tiedottaminen
Kohta 7: Yötyö
Artikla 4: Oikeus kohtuulliseen palkkaan
Kohta 2: Ylityöstä maksettava korotettu palkka
Kohta 3: Miesten ja naisten oikeus samaan palkkaan samanarvoisesta työstä
Kohta 5: Rajoitukset palkanpidätyksiin
Artikla 5: Järjestäytymisoikeus
Artikla 6: Kollektiivinen neuvotteluoikeus
Kohta 1: Yhteiset neuvottelut työnantajien ja työntekijöiden välillä
Kohta 2: Neuvottelujärjestelmä
Kohta 3: Sovittelumenettely ja välitysmenettely
Kohta 4: Yhteistoimet
Artikla 21: Oikeus tiedonsaantiin ja yhteisiin neuvotteluihin
Artikla 22: Oikeus osallistua työoloja ja työympäristöä koskevaan päätöksentekoon sekä niiden parantamiseen
Artikla 26: Oikeus ihmisarvoiseen kohteluun työssä
Kohta 1: Seksuaalinen häirintä
• työnantajien vastuuta koskevissa nykyisissä puitteissa ei säädetä riittävistä ja tehokkaista oikeussuojakeinoista tapauksissa, joissa seksuaalista häirintää esiintyy kolmansien osapuolten ollessa osallisina;
• laki ei takaa oikeutta työsuhteen palauttamiseen perusteettomasti irtisanotuille työntekijöille tai työntekijöille, joita on painostettu eroamaan seksuaaliseen häirintään liittyvistä syistä.
Kohta 2: Moraalinen häirintä
• työnantajien vastuuta koskevissa nykyisissä puitteissa ei säädetä riittävistä ja tehokkaista oikeussuojakeinoista silloin, kun kyseessä on moraalinen (psykologinen) häirintä kolmansien osapuolten ollessa osallisina;
• laki ei takaa oikeutta työsuhteen palauttamiseen perusteettomasti irtisanotuille työntekijöille tai työntekijöille, joita on painostettu eroamaan moraaliseen (psykologiseen) häirintään liittyvistä syistä.