Suomelle annetut ihmisoikeussuositukset
Suomi raportoi määräajoin ihmisoikeussopimusvelvoitteidensa täytäntöönpanosta Yhdistyneiden kansakuntien (YK) ja Euroopan neuvoston (EN) sopimusvalvontaelimille, jotka antavat suosituksia velvoitteiden täytäntöönpanosta. YK:lle raportoidaan kahdeksasta yleissopimuksesta ja kolmesta valinnaisesta pöytäkirjasta. Vastaavasti EN:lle raportoidaan kuudesta yleissopimuksesta. Näiden lisäksi Suomi saa suosituksia myös Euroopan kidutuksen vastaiselta komitealta (CPT), Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastaiselta komissiolta (ECRI) ja YK:n yleismaailmallisesta määräaikaistarkastelusta (UPR).
Suositustietopankki ei sisällä kaikkia Suomelle annettuja suosituksia. Hakutoiminnot on tehty helpottamaan tietopankin käyttöä. Hakutulokset eivät välttämättä ole kaikilta osin kattavia tai virheettömiä. Osa suosituksista on irrotettu laajemmasta tekstikokonaisuudesta. Asiasanahaku on vain viitteellinen, muitakin soveltuvia suosituksia voi olla.
Suositustietopankista voi hakea Suomen saamia päätelmiä ja suosituksista:
- Näytettäviä suosituksia voi rajata sopimuksen, valvontaelimen, teeman, vuoden tai asiasanan perusteella.
- Suosituksia voi hakea yhdistämällä useampia asiasanoja.
- Suositustekstejä voi hakea myös selaimen tekstihakutoiminnolla.
- Osaan suosituksista on lisätty temaattinen otsikko.
- Jokaisen suositusryhmän alussa on linkki alkuperäiseen suositusasiakirjaan.
- Osaa suosituksista ei ole käännetty suomeksi, jolloin ne esitetään alkuperäiskielellä englanniksi.
- Suositustietopankin täydentyessä vanhemmat suositukset saa näkyviin valitsemalla "Näytä myös vanhemmat suositukset".
Kidutuksen vastainen komitea 2016 (CAT/C/FIN/CO/7)
Kidutuksen vastainen komitea käsitteli Suomen seitsemännen määräaikaisraportin (CAT/C/FIN/7) 1464. ja 1467. kokouksessaan, jotka pidettiin 9. ja 10. marraskuuta 2016 (CAT/C/SR.1464 ja CAT/C/SR.1467), ja hyväksyi seuraavat loppupäätelmät 1492. kokouksessaan (CAT/C/SR.1492), joka pidettiin 29. marraskuuta 2016.
Alkuperäinen suositusasiakirja
Pääasialliset huolenaiheet ja suositukset
Kidutustekojen vanhentuminen
Oikeudelliset perustakeet
a) ilmoitukset jopa useita päiviä kestävistä viivytyksistä säilöönotosta ilmoittamisessa, etenkin sellaisten ulkomaalaisten kohdalla, joilla ei ole asuinpaikkaa sopimusvaltiossa ja jotka eivät puhu suomea;
b) poliisin säilyttämien henkilöiden terveydenhuollon puutteet, jotka liittyvät muun muassa saapumisen yhteydessä järjestettävään järjestelmälliseen terveystarkastukseen etenkin Espoon, Imatran, Kuopion, Lahden ja Vantaan poliisin säilöönottotiloissa;
c) rikostutkinnassa suoritettavien kuulustelujen järjestelmällisen äänittämisen ja videoinnin puuttuminen ja se, että ainoastaan tietyillä poliisilaitoksilla on tällaiset laitteet lasten kuulemista varten (2, 11 ja 16 artikla).
a) panna säännökset täytäntöön ja noudattaa enintään 48 tunnin määräaikaa, jonka kuluessa vapaudenmenetyksestä ilmoitetaan jokaisen säilöönotetun henkilön perheenjäsenelle tai jollekin muulle hänen valitsemalleen henkilölle;
b) varmistaa, että lääkäri suorittaa uusille säilöön otetuille henkilöille, myös tutkintavangeille, tavanomaisen terveystarkastuksen 24 tunnin kuluessa heidän saapumisestaan kaikissa poliisin säilöönottotiloissa ja että säilöön otetun henkilön pyytäessä hänelle järjestetään pääsy riippumattoman lääkärin luokse;
c) antaa tiedot terveystarkastuksesta ja järjestää pääsy terveydenhuoltoon kaikille tutkintavangeille, erityisesti Espoon, Imatran, Kuopion, Lahden ja Vantaan poliisin säilöönottotiloissa;
d) myöntää riittävät varat siihen, että kaikki esitutkintatilat ja erityisesti poliisilaitokset voidaan järjestelmällisesti varustaa videovalvontajärjestelmillä ja äänitys- ja videointilaitteilla.
Todisteiden hylkääminen
Palautuskielto (non-refoulment)
a) ryhtyä tehokkaisiin lainsäädännöllisiin, oikeudellisiin ja hallinnollisiin toimenpiteisiin säilyttääkseen korkeatasoiset pakolaisaseman määrittämismenettelyt ja noudattaa samalla yleissopimuksen 3 artiklan mukaisia palautuskieltoa koskevia velvoitteitaan;
b) varmistaa, että turvapaikkahakemukset arvioidaan yksilöllisesti ja tapauskohtaisesti, että turvapaikanhakijoiden saatavilla on oikeusapua menettelyn kaikissa vaiheissa, että turvapaikanhakijoilla on tosiasiallinen oikeus valittaa kielteisistä päätöksistä ja että ulkomaan kansalaisten palauttamista koskevan lainsäädännön mukaan palauttamismääräyksistä tuomioistuimille tehdyillä valituksilla on lykkäävä vaikutus;
c) varmistaa, ettei ketään henkilöä karkoteta, palauteta tai luovuteta toiseen maahan, jos on perusteltu syy uskoa, että hän olisi siellä vaarassa joutua kidutetuksi;
d) varmistaa, että mielenterveysongelmat ja muut kidutuksen aiheuttamat traumaattiset seuraukset seulotaan ja että kaikille kidutuksen uhreiksi joutuneille turvapaikanhakijoille tarjotaan apua, asianmukaista erityishoitoa ja kuntoutusta;
e) pidättäytyä ottamasta turvapaikanhakijoita ja ulkomaalaisia säilöön, edistää säilöönoton vaihtoehtoja ja tarkistaa politiikkaansa saattaakseen sen yhdenmukaiseksi ohjeiden kanssa, jotka koskevat turvapaikanhakijoiden säilöönottoon sovellettavia perusteita ja standardeja sekä säilöönoton vaihtoehtoja;
f) perustaa mekanismi, jolla valvotaan ulkomaalaislain nojalla säilöön otettuja turvapaikanhakijoita ja laittomia maahanmuuttajia ja kerätään heistä sukupuolen, iän, etnisen alkuperän ja lähtömaan mukaan eriteltyjä tilastotietoja, ja toimittaa nämä tiedot komitealle.
Kansallinen valvontaelin
Tutkintavankien säilyttäminen poliisin säilöönottotiloissa
a) lopettaa tutkintavankien säilyttäminen poliisin säilöönottotiloissa ja osoittaa riittävät taloudelliset ja henkilöstöresurssit sekä infrastruktuuri Rikosseuraamuslaitokselle, jotta tutkintavangit voidaan sijoittaa asianmukaisiin säilöönottopaikkoihin;
b) nopeuttaa oikeudenkäyntejä ja mahdollisuuksien mukaan ottaa käyttöön säilöönoton vaihtoehtoja, kuten sähköisesti valvottavat ja tehostetut matkustuskiellot, kotiaresti ja takuumaksut;
c) säilyttää poliisin säilöönottotiloihin sijoitettujen tutkintavankien oikeudelliset takeet ja asema ja tarjota tutkintavangeille todellinen mahdollisuus päivittäiseen ulkoliikuntaan, television katseluun ja muuhun mielekkääseen toimintaan;
d) antaa tietoja tuloksista, joihin oikeusministeriön työryhmä on päätynyt harkitessaan vastuun siirtämistä poliisin tiloissa säilytettävien tutkintavankien osalta oikeusministeriön hallinnon alalle;
e) varmistaa, että pelkästään päihtymystilan vuoksi säilöön otetut päihtyneet henkilöt sijoitetaan riittävän pätevän henkilökunnan valvontaan, esimerkiksi katkaisuasemille.
Nuorena rikoksen tehneiden vankeus
Vankiloiden saniteettitilat
Tahdosta riippumaton sijoittaminen psykiatriseen laitokseen ja siellä tapahtuva hoito
Rajoittamiskeinojen käyttö
Sähkökäyttöisten ampuma-aseiden (etälamauttimien) ja muiden joukkojenhallinta-aseiden käyttö
Naisiin kohdistuva väkivalta ja perheväkivalta
a) laatia uusi naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen kansallinen toimintasuunnitelma, varmistaa sille riittävä rahoitus ja panna tehokkaasti täytäntöön naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen (Istanbulin yleissopimus) keskeiset määräykset;
b) perustaa tehokas ja riippumaton valitusjärjestelmä perheväkivallan uhreille;
c) varmistaa, että poliisi kirjaa kaikki perheväkivaltaa, myös seksuaalista väkivaltaa ja lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa, koskevat väitteet, että ne tutkitaan viipymättä puolueettomasti ja tehokkaasti ja että tekijät asetetaan syytteeseen ja heitä rangaistaan;
d) varmistaa, että perheväkivallan uhrit hyötyvät suojelutoimenpiteistä, kuten lähestymiskielloista, ja että heillä on pääsy terveydenhuolto- ja oikeuspalveluihin, mukaan lukien neuvontaan sekä hyvitykseen, ml. kuntoutukseen;
e) muuttaa raiskauksen määritelmää kansallisessa lainsäädännössä siten, että se sisältää suostumuksen puuttumisen, lisätä raiskauskriisikeskusten määrää ja varmistaa korkeampi ilmoittamisaste sekä vahvistaa seksuaalisen väkivallan uhrien tukipalveluja ja kehittää matalan kynnyksen palveluverkosto, joka tarjoaa myös pitkäaikaista tukea;
f) järjestää koko maahan uhreja ja heidän lapsiaan, myös kunniaväkivallan uhreja ja heidän lapsiaan, varten turvalliset turvakotipaikat ja niille riittävä rahoitus;
g) järjestää poliiseille ja muille lainkäyttöviranomaisille, sosiaalityöntekijöille, tuomareille ja syyttäjille pakollista koulutusta naisiin kohdistuvan väkivallan kriminalisoivasta lainsäädännöstä ja sukupuoleen perustuvan väkivallan ja perheväkivallan uhrien, myös lapsiuhrien, haavoittuvuudesta;
h) sisällyttää pakkoavioliitto omaksi erilliseksi rikoksekseen rikoslakiin.
Ihmiskauppa
a) panna täytäntöön kansainvälinen ja kansallinen ihmiskaupan vastainen lainsäädäntö ja kehittää integroitu ja koordinoitu kehys ihmiskaupan torjuntaan;
b) ryhtyä tehokkaisiin toimenpiteisiin ihmiskaupan torjumiseksi ja poistamiseksi, laatia ohjeet ja antaa erityiskoulutusta lainkäyttö- ja maahanmuuttoviranomaisille ja muille työssään ihmiskaupan uhreja kohtaaville viranomaisille uhrien tunnistamisesta ja tekijöiden tutkimisesta, syytteeseen asettamisesta ja rankaisemisesta;
c) tehostaa ihmiskaupan uhrien suojelua ja tarjota heille oikeussuojakeinoja, kuten maksutonta oikeusapua, lääketieteellistä ja psykologista apua ja kuntoutusta, sekä pääsy asianmukaisiin turvakoteihin ja apua ihmiskauppatapausten ilmoittamiseen poliisille, myöntää kaikille ihmiskaupan uhreille toipumisaika ja estää ihmiskaupan kohteena olleiden henkilöiden paluu lähtömaihinsa, jos on perusteltu syy uskoa, että he olisivat siellä vaarassa joutua kidutetuiksi.
Koulutus
a) tehdä yleissopimuksen määräyksiä ja kidutuksen ehdotonta kieltoa koskeva koulutus pakolliseksi kaikille lainkäyttöviranomaisille ja erityisesti niille, jotka kohtaavat työssään poliisin säilöönottotiloissa säilytettäviä henkilöitä;
b) kerätä järjestelmällisesti tietoja lainkäyttöviranomaisten ja viranomaisten koulutuksesta ja kehittää ja toteuttaa erityisiä menetelmiä sen tehokkuuden ja vaikuttavuuden arvioimiseksi;
c) varmistaa, että Istanbulin pöytäkirja otetaan olennaiseksi osaksi kaikkien terveydenhuollon ammattilaisten ja muiden vapautensa menettäneiden henkilöiden parissa työskentelevien viranomaisten koulutusta;
d) ottaa käyttöön pakkokeinoja sisältämättömiä tutkintamenetelmiä koskevia koulutusohjelmia kidutusta käsittelevän YK:n erityisraportoijan suositusten mukaisesti.
Muut asiat
Muut asiat
Kidutuksen vastainen komitea 2021 (CPT)
Suositukset on poimittu raportista joka perustuu vierailuun, jonka kidutuksen ja epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangasituksen estämiseksi toimiva komitea (CPT) teki Suomeen 7.-18.9.2020. Suomenkielinen versio perustuu lyhennelmään CPT:n suosituksista ja tietopyynnöistä. Täydellinen raportti on saatavilla vain englanniksi.
Alkuperäinen suositusasiakirja(Linkki toiselle web-sivustolle.)
A. Poliisin tilat
- parannetaan lääkäriin pääsyä ja tarjotaan ympärivuorokautiset sairaanhoitajapalvelut Pasilan poliisin säilytystiloissa
- parannetaan merkittävästi lääkäriin pääsyä ja varmistetaan, että kaikissa muissa vierailluissa poliisin säilytystiloissa on säännöllisesti sairaanhoitaja läsnä (samoin kuin kaikissa muissa poliisin säilytystiloissa Suomessa)
- varmistetaan, että lääkäri tai lääkärille raportoiva pätevä sairaanhoitaja suorittaa kaikille vasta saapuneille vapautensa menettäneille (erityisesti tutkintavangeille) terveystarkastuksen 24 tunnin kuluessa heidän saapumisestaan poliisin säilytystiloihin. Kuten aiemmin on moneen kertaan korostettu, tällainen tarkastus on välttämätön etenkin tartuntatautien leviämisen ja itsemurhien ehkäisemiseksi sekä (epäasianmukaisen kohtelun ehkäisemisen yhteydessä) vammojen raportoimiseksi hyvissä ajoin.
CPT toistaa suosituksensa ryhtyä toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että poliisin huostassa olevilla henkilöillä on heidän niin halutessaan todellinen oikeus päästä itse valitsemansa lääkärin tutkittavaksi (poliisin kutsuman lääkärin mahdollisesti suorittaman terveystarkastuksen lisäksi). Tällöin pidätetyn henkilön valitseman lääkärin tekemä tarkastus voidaan suorittaa hänen omalla kustannuksellaan.
CPT suosittelee myös, että kaikille poliisin säilytystilojen säilöönottoalueilla työskenteleville poliiseille tarjotaan säännöllisesti ensiavun kertauskursseja.
CPT pyytää Suomen viranomaisia antamaan erityiskoulutusta päihtyneiden henkilöiden hoidosta (ja sellaisten tilanteiden tunnistamisesta, joita voidaan erehtyä pitämään päihtymystilana, kuten sisäinen verenvuoto tai diabetes) kaikille poliiseille Suomessa ja varmistamaan järjestelmällisen ja nopean pääsyn sairaanhoitajan luo, kun poliisin tiloissa säilytetään päihtyneitä henkilöitä. CPT suosittelee myös tehostamaan toimia säilytystilojen henkilöstön läsnäolon ja heidän suorittamansa valvonnan lisäämiseksi sekä pyytää Suomen viranomaisia harkitsemaan uudelleen vaihtoehtoa siirtää päihtyneiden henkilöiden hoito terveydenhuoltolaitoksiin.
B. Ulkomaalaislain nojalla vapautensa menettäneet ulkomaan kansalaiset
CPT pyytää Suomen viranomaisia puuttumaan siihen ongelmaan, että jotkut kuntosalilaitteista (jotka olivat käytettävissä 5,5 tuntia päivässä) olivat rikki.
CPT kehottaa Suomen viranomaisia ottamaan ensi tilassa käyttöön terveystarkastuksen, joka suoritetaan nopeasti ja järjestelmällisesti kaikille Metsälän säilöönottoyksikköön vastikään saapuneille ulkomaan kansalaisille. Tässä viitataan myös edelle 14 ja 15 kohtiin.
CPT haluaisi saada yksityiskohtaisempia tietoja uusista ohjeista ja saapumisen yhteydessä noudatettavasta terveystarkastuskäytännöstä, jotka ilmeisesti hyväksyttiin elokuussa 2020 mutta joiden toteuttaminen on viivästynyt (pandemian vuoksi) syksyyn 2020.
C. Vankilat
mahdollistamiseksi henkilökunnan läsnäoloa tulisi lisätä vankien asuintiloissa, erityisesti suljetuissa yksiköissä.
Vankilan terveydenhuoltopalveluissa on sovellettava ennakoivaa lähestymistapaa suojelussa oleviin vankeihin, etenkin psykologisen ja psykiatrisen hoidon osalta. Heidän tarpeensa tulisi arvioida yksilöllisesti säännöllisin väliajoin, ja tarvittaessa tulisi harkita heidän siirtoaan toiseen vankilaan ja/tai sopivaan hoitolaitokseen. Suomen vankiloissa ei toistaiseksi ole kehitetty riittävästi tällaista ennakoivaa lähestymistapaa ja henkilökohtaista arviointia.
CPT suosittelee ryhtymään toimenpiteisiin, jotta turvallisuussyistä eristetyille vangeille voidaan Turun vankilassa ja muissa vankiloissa tarjota jäsenneltyjä ohjelmia, joihin sisältyy mielellään sellin ulkopuolella tapahtuvaa rakentavaa toimintaa ja jotka on laadittu yksilöllisesti sopivien henkisten ja fyysisten virikkeiden tarjoamiseksi vangeille.
”Pelkääjävankien” osalta viitataan edellä 38 kohdassa annettuun suositukseen.
CPT haluaisi myös saada vahvistuksen siitä, että Oulun vankilaan on löydetty sijainen pitkällä sairaslomalla olevalle yleislääkärille.
CPT haluaa myös muistuttaa, että tällaisen tarkastuksen perusteella laadittavaan asiakirjaan tulisi sisältyä
i) selostus henkilön lausunnoista, jotka ovat merkityksellisiä terveystarkastuksen kannalta (mukaan lukien henkilön kuvaus terveydentilastaan ja mahdolliset väitteet epäasianmukaisesta kohtelusta tai vankien välisestä väkivallasta)
ii) täydellinen selostus perusteellisessa tarkastuksessa tehdyistä objektiivisista lääketieteellisistä havainnoista
iii) i) ja ii) kohtia koskevat lääkärin havainnot, jotka osoittavat mahdollisten väitteiden ja objektiivisten lääketieteellisten havaintojen olevan yhdenmukaisia.
Asiakirjan tulisi myös sisältää suoritettujen lisätutkimusten tulokset, mahdollisen erikoislääkärikäynnin yksityiskohtaiset tulokset sekä selostuksen vammoihin annetusta hoidosta ja mahdollisesti suoritetuista lisätoimenpiteistä.
Kun kyse on vammoista, terveystarkastuksen kirjaamisessa tulisi käyttää tähän tarkoitukseen laadittua erityislomaketta, joka sisältää kehokaavion vammojen merkitsemiseksi ja jota säilytetään vangin terveystiedoissa.
Lisäksi kaikista vammoista tulisi ottaa yksityiskohtaiset valokuvat, jotka tulisi säilyttää yhdessä vammojen merkitsemiseen tarkoitetun kehokaavion kanssa vangin henkilökohtaisissa terveystiedoissa. Tämä tulisi tehdä vammojen erityiseen traumarekisteriin kirjaamisen lisäksi.
Epidemiatilanteen mahdollisesti huonontuessa saatetaan tarvita lisätoimia. Tässä yhteydessä viitataan kahteen CPT:n asiasta antamaan lausuntoon (”Statement of principles relating to the treatment of persons deprived of their liberty in the context of the coronavirus disease (Covid-19) pandemic” (lausunto vapautensa menettäneiden henkilöiden kohtelua koskevista periaatteista koronavirustaudin (Covid-19) yhteydessä, asiakirja CPT/Inf (2020) 13, julkaistu 20. maaliskuuta 2020, https://www.coe.int/en/web/cpt/-/covid-19-council-of-europe-anti-torture-committee-issues-statement-of-principles-relating-to-the-treatment-of-persons-deprived-of-their-liberty-) ja ”Follow-up statement regarding the situation of persons deprived of their liberty in the context of the ongoing Covid-19 pandemic” (seurantalausunto vapautensa menettäneiden henkilöiden tilanteesta meneillään olevan Covid-19-pandemian yhteydessä, asiakirja CPT/Inf (2020) 21, julkaistu 9. heinäkuuta 2020, https://www.coe.int/en/web/cpt/-/covid-19-cpt-issues-follow-up-statement) samoin kuin siihen, että on tärkeää lisätä henkilöstöresursseja ja parantaa merkittävästi terveystarkastuksen suorittamista sisäänoton yhteydessä (sekä vasta saapuneiden vankien koronavirustestausta).
CPT suosittelee, että Oulun vankilassa varmistetaan säännölliset psykiatrin vierailut ja että psykiatri vierailee säännöllisesti useammin Turun vankilassa.
CPT suosittelee, että molemmissa vierailluissa vankiloissa täytetään avoinna olevat psykologin virat.
D. Helsingin yliopistollisen sairaalan psykiatrinen osasto (Kellokoski)
Tavoitteena tulisi olla tehokkaiden oikeusturvakeinojen tarjoaminen sairaalassa oleville ja uusille potilaille näiden huomautusten pohjalta.
Asiaa koskevaa lainsäädäntöä tulisi lisäksi muuttaa siten, että
- ulkopuolisen psykiatrin mielipidettä edellytetään aina, kun potilas ei suostu sairaalan lääkärien ehdottamaan hoitoon
- potilaalle annetaan mahdollisuus valittaa ehdotetusta hoidosta riippumattomalle ulkopuoliselle viranomaiselle, saada oikeusapua asiassa ja saada asiaa koskeva päätös riittävän lyhyessä ajassa.
Lisäksi tulisi varmistaa, että potilaan suostumus tai kieltäytyminen kirjataan ylös ennen hoidon aloittamista. Valitusmahdollisuuksista potilaalle kertomisen osalta viitataan 105 kohtaan.
Toimenpiteisiin tulisi ryhtyä sen varmistamiseksi, että henkilökunta voi kommunikoida päivittäin kaikkien potilaiden kanssa, myös suomea puhumattomien kanssa, ja antaa heille tarpeellisia tietoja. Tulkkipalvelujen käyttöä tulisi harkita.
E. Valtion koulukodit
- Sairilan ja Sippolan koulukodeissa (ja tarvittaessa muissa nuorisolaitoksissa) painotetaan enemmän huumeriippuvuuden hoitoa, kuten henkilökohtaisia hoito-ohjelmia ja nuorten motivointia osallistumaan hoitoon
- lastensuojelulaitoksissa on tehokkaat keinot suojella niissä asuvia nuoria huumeiden käytön, seksuaalisen hyväksikäytön tai rikolliseen toimintaan osallistumisen haitoilta.
CPT lisäksi luottaa, että nämä vaatimukset otetaan huomioon meneillään olevassa lastensuojelupalvelujen uudistuksessa.
CPT haluaisi saada tietoja suunnitelluista toimista kolmen kuukauden kuluessa.
Lapsen oikeuksien komitea 2011 (CRC/C/FIN/CO/4)
Komitea käsitteli Suomen neljännen määräaikaisraportin (CRC/C/FIN/4) 1628. ja 1629. istunnossaan (ks. CRC/C/SR1628 ja CRC/C/SR1629) 9. kesäkuuta 2011 ja hyväksyi 17. kesäkuuta 2011 pidetyssä 1639. istunnossaan seuraavat päätelmät.
Alkuperäinen suositusasiakirja
Yleiset täytäntöönpanotoimet (yleissopimuksen 4 ja 42 artikla sekä 44 artiklan 6 kappale)
Komitean aiemmat suositukset
Lainsäädäntö
Koordinointi
Kansallinen toimintasuunnitelma
Riippumaton seuranta
Resurssien myöntäminen
a) järjestää kunnille riittävät resurssit erityisesti lapsen oikeuksien toteutumisen varmistamiseksi, ottaen huomioon kunkin kunnan käytettävissä olevat resurssit;
b) järjestää erikseen kussakin kunnassa lasten tarpeisiin osoitettavien määrärahojen tehokkaan seurannan ja varmistaa määrärahojen asianmukaisen tason; ja
c) ottaa käyttöön lapsibudjetoinnin (talousarvion seurannan lapsen oikeuksien näkökulmasta), tarkoituksena seurata lasten tarpeisiin osoitettavien määrärahojen myöntämistä, sekä ottaa huomioon komitean suositukset, jotka se antoi vuonna 2007 pidetyn lasten tarpeisiin tarkoitettuja määrärahoja koskevan keskustelutilaisuuden perusteella (Day of General Discussion on resources for the rights of the child - responsibility of States).
Tietojen kokoaminen
Tiedottaminen, valistus ja koulutus
Kansainvälinen yhteistyö
Lapsen oikeudet ja elinkeinoelämä
Yleiset periaatteet (yleissopimuksen 2, 3, 6 ja 12 artikla)
Syrjinnän kielto
Lapsen edun periaate
Lapsen mielipiteiden huomioon ottaminen
Perhepiiri ja vaihtoehtoinen hoito (yleissopimuksen 5 artikla, 18 artiklan 1 ja 2 kappale, 9-11 artikla, 19-21 artikla, 25 artikla, 27 artiklan 4 kappale ja 39 artikla)
Perheympäristö
a) vahvistaa ennalta ehkäiseviä palveluja ja varhaista tukea ja puuttumista, erityisesti päihdeongelmaisten perheiden osalta; ja
b) lisää perheneuvontapalveluja eroa suunnitteleville vanhemmille ja varmistaa, että lasten huoltajuusriidat ratkaistaan asianmukaisessa ajassa ottaen huomioon lapsen etu.
Perheestään erossa olevat lapset
a) tehostaa pyrkimyksiään varmistaa, että vaihtoehtoista hoitoa tarvitsevat lapset sijoitetaan laitosten sijasta perheenomaiseen hoitoon ja sijaisperhehoitoon, sekä toteuttaa toimet, joiden avulla vältetään ottamasta lapsia toistuvasti viranomaisten huostaan, muun muassa lisäämällä sijaisperhehoidon resursseja ja sijaisvanhempien tukemista;
b) järjestää koulutusta kaikille ammattihenkilöille, jotka työskentelevät lasten parissa vaihtoehtoisissa hoitojärjestelyissä, mukaan lukien sijaisvanhemmat ja valvojat;
c) ottaa käyttöön yhtenäiset kansalliset normit, joiden perusteella arvioidaan lasten sijoittamista vaihtoehtoiseen hoitoon ja sijoitetaan heitä, suunnitellaan hoito ja arvioidaan sijoituspäätökset säännöllisesti uudelleen sekä varmistetaan sijaiskoteihin tai laitoksiin sijoitettujen lasten tilanteen asianmukainen valvonta ja seuranta;
d) toteuttaa tarvittavat toimet, joilla varmistetaan, että ilman vanhempien huoltoa jääneille lapsille järjestetään tehokkaat, yleisesti tunnetut, riippumattomat ja puolueettomat valitusjärjestelmät;
e) varmistaa, että laitoksiin sijoitetut lapset pääsevät yleisopetukseen ja saavat tarvittaessa mielenterveyspalveluja; ja
f) tukee biologisia perheitä, jotta näiden vaihtoehtoiseen hoitoon sijoitetut lapset voivat mahdollisuuksien mukaan myöhemmin liittyä uudelleen biologisiin perheisiinsä.
Komitea suosittelee, että sopimusvaltio ottaa huomioon ne lasten vaihtoehtoista hoitoa koskevat ohjeet (Guidelines for the Alternative Care of Children), jotka on liitetty 20. joulukuuta 2009 annettuun Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen päätöslauselmaan 64/142.
Ruumiillinen kuritus
Lasten hyväksikäyttö ja laiminlyöminen
Yhdistyneiden kansakuntien lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa koskevan selvityksen seuranta
a) asettamaan ensisijaiseksi tavoitteeksi kaikkien lapsiin kohdistuvan väkivallan muotojen poistamisen, myös varmistamalla Yhdistyneiden kansakuntien lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa koskevan selvityksen suositusten täytäntöönpanon, kiinnittäen erityistä huomiota sukupuoleen;
b) antamaan seuraavassa määräaikaisraportissaan tietoja siitä, miten sopimusvaltio on pannut täytäntöön selvityksen suositukset, erityisesti ne suositukset, joita lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa käsittelevä YK:n pääsihteerin erityisedustaja on nostanut esiin, eli
i. kattavan kansallisen strategian luominen kaikkien lapsiin kohdistuvan väkivallan muotojen estämiseksi ja käsittelemiseksi;
ii. kaikkien lapsiin kohdistuvan väkivallan muotojen yksiselitteinen kieltäminen kaikissa olosuhteissa kansallisella lainsäädännöllä; ja
iii. kansallisen tietojen keruun, analysoinnin ja levittämisen järjestelmän vahvistaminen sekä lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa koskeva tutkimusagenda.
c) toimimaan yhteistyössä lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa käsittelevän YK:n pääsihteerin erityisedustajan, UNICEFin, ihmisoikeuskomissaarin toimiston (OHCHR) ja Maailman terveysjärjestön (WHO) sekä muiden asianomaisten toimijoiden, kuten ILOn, UNESCOn, UNHCR:n, UNODC:n ja kansalaisjärjestöjen kanssa ja pyytämään näiltä teknistä apua.
Perusterveydenhuolto ja sosiaaliturva (yleissopimuksen 6 artikla, 18 artiklan 3 kappale, 23, 24 ja 26 artikla sekä 27 artiklan 1-3 kappale)
Vammaiset lapset
a) luo kokonaisvaltaisen oikeudellisen ja poliittisen kehyksen, jolla taataan vammaisten lasten yhdenvertainen oikeus saada hyvälaatuisia terveydenhuoltopalveluja, päästä julkisiin rakennuksiin ja joukkoliikennevälineisiin sekä osallistua yleisopetukseen;
b) varmistaa vammaisille lapsille riittävän määrän henkilökohtaisia avustajia sekä tulkkaus- ja kuljetuspalveluja;
c) parantaa opettajien valmiuksia opettaa vammaisia lapsia ja erityistarpeita omaavia lapsia;
d) tukee vammaisten lasten perheitä antamalla heille opetuksen ohjausta; ja
e)jouduttaa vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen ratifiointiprosessia.
Terveys ja terveydenhuoltopalvelut
Mielenterveys
a) vahvistaa lapsille tarkoitettuja mielenterveyspalveluja ja takaa pääsyn tarvittaviin tutkimuksiin ja hoitoihin sekä tehostaa toimia itsemurhien estämiseksi;
b) seuraa psykostimulanttien määräämistä lapsille ja ryhtyy toimiin, jotta lapsille, joilla on diagnosoitu aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö tai tarkkaavuushäiriö, sekä heidän vanhemmilleen ja opettajilleen kohdennetaan nykyistä enemmän psykologisia toimia, koulutuksen ja sosiaalihuollon toimia sekä asianmukaista hoitoa; ja
c) harkitsee tietojen kokoamista ja analysoimista eriteltyinä päihteen ja käyttäjän iän mukaan pystyäkseen seuraamaan lasten mahdollista psykostimulanttien väärinkäyttöä.
Imetys
Nuorten terveys
Elintaso
Koulutus, vapaa-ajan toiminta ja kulttuuritoiminta (yleissopimuksen 28, 29 ja 31 artikla)
Koulutus, mukaan lukien ammatillinen koulutus ja ohjaus
a) lisää opettajien tietoutta eri kulttuureista ja lasten kokemista ongelmista sekä palkkaa kouluihin nykyistä enemmän romanitaustaisia ammattihenkilöitä muun muassa avustajiksi erityistarpeita omaaville lapsille tukeakseen paremmin lapsia ja heidän perheitään,
b) sisällyttää vähemmistöjen oikeudet opettajien koulutukseen ja koulujen opetussuunnitelmiin;
c) kannustaa nykyistä useampia vanhempia, joiden lapset eivät ole päivähoidossa, ilmoittamaan lapsensa varhaiskasvatusohjelmiin, jotta heidän suomen kielen taitonsa ja sosiaaliset taitonsa kehittyisivät ja kouluun siirtymisensä helpottuisi ja jotta epäonnistuminen koulunkäynnissä ja koulupudokkuus estettäisiin.
Koulutus, mukaan lukien ammatillinen koulutus ja ohjaus
a) tehostaa toimiaan kiusaamisen ja ahdistelun kaikkien muotojen torjumiseksi muun muassa parantamalla opettajien ja kaikkien muiden kouluissa työskentelevien sekä oppilaiden valmiuksia hyväksyä moninaisuutta kouluissa ja parantaa konfliktinratkaisutaitojaan;
b) kiinnittää nykyistä enemmän huomiota lasten hyvinvointiin kouluissa, myös lasten oikeuteen saada mielipiteensä huomioon otetuiksi, ja selvittää syitä lasten kouluviihtymättömyyteen; ja
c) ottaa huomioon komitean yleisen huomautuksen no. 1 (2001), joka koskee koulutuksen tavoitteita edellä mainittujen suositusten täytäntöönpanossa.
Varhaiskasvatus
Erityiset suojelutoimet (yleissopimuksen 22, 30, 38, 39 ja 40 artikla, 37 artiklan b-d kohta sekä 32-36 artikla)
Seksuaalinen hyväksikäyttö
Turvapaikanhakija- ja pakolaislapset
a) yleisen huomautuksen no. 6 (2005) perusteella ollessaan epävarma turvapaikanhakijan iästä luottaa hänen ilmoitukseensa ja kohtelee häntä lapsena sekä säätää turvapaikanhakijoiden mahdollisuudesta hakea muutosta iänmääritystutkimuksen tulokseen;
b) välttää majoittamasta 16 vuotta täyttäneitä turvapaikanhakijoita vastaanottokeskusten aikuisyksiköihin ja järjestää riittävät mielenterveyspalvelut sekä terapia- ja psykiatripalvelut ilman saattajaa maahan saapuneille alaikäisille turvapaikanhakijoille;
c) varmistaa, että turvapaikanhakijalapsia otetaan säilöön vasta viimesijaisena toimenpiteenä, mahdollisimman lyhyeksi ajaksi, kun muut vaihtoehtoiset toimet eivät ole mahdollisia.
Palveleva puhelin ja Internet
Alkuperäiskansoihin ja vähemmistöihin kuuluvat lapset
a) seuraa ja arvioi romani- ja saamelaislasten oikeuksien huomioon ottamista kansallisissa suunnitelmissa ja ohjelmissa;
b) varmistaa, että romani- ja saamelaislapsilla, myös saamelaisalueen ulkopuolella asuvilla saamelaislapsilla, on oikeus kulttuurisensitiivisiin koulutus- ja terveydenhuoltopalveluihin omalla kielellään;
c) tiivistää yhteistyötään Ruotsin ja Norjan hallitusten kanssa muun muassa asioissa, jotka koskevat koulujen opetussuunnitelmia, opettajien koulutusta, opettajien materiaalin tuottamista ja mediasisällön tuottamista saamelaislapsia varten;
d) ottaa huomioon komitean yleisen huomautuksen no. 11 (2009) alkuperäiskansojen lapsista ja heidän yleissopimuksen mukaisista oikeuksistaan (CRC/C/GC/11); ja
e) ratifioi ILOn yleissopimuksen no. 169 itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoista.
Kansainvälisten ihmisoikeusasiakirjojen ratifiointi
Seuranta ja tiedon levittäminen
Seuranta
Tiedon jakaminen
Lapsen oikeuksien komitea 2023 (CRC/C/OPSC/FIN/CO/1)
Komitea käsitteli Suomen ensimmäisen raportin (CRC/C/OPSC/FIN/1) 2710. ja 2711. kokouksissaan (ks. CRC/C/SR.2010 ja CRC/C/SR.2011), jotka pidettiin 15. ja 16. toukokuuta 2023, ja hyväksyi nämä loppupäätelmät 2728. kokouksessaan, joka pidettiin 26. toukokuuta 2023.
Alkuperäinen suositusasiakirja
Tiedonkeruu
a) sopimusvaltio ei ollut eritellyt tietoja, jotka se antoi raportissaan ja vastauksissaan asialuetteloon;
b) annetut tiedot ovat alaltaan suppeita, eikä niissä käsitellä lasten myyntiä, lasten seksuaalista riistoa matkustamisen ja matkailun yhteydessä, lapsiavioliittoja, lasten myyntiä varten käytävää ihmiskauppaa, lasten seksuaalista riistoa prostituutiossa, lasten pakkotyötä, laittomia adoptioita, elinkauppaa eikä lasten seksuaalista hyväksikäyttöä esittävää aineistoa;
c) sopimusvaltio ei antanut tietoja yllämainittuja asioita koskevan tiedonkeruun tehostamisesta.
a) tehostaa pyrkimyksiään kehittää ja toteuttaa kattava, koordinoitu ja tehokas järjestelmä, jonka avulla kerätään ja analysoidaan tietoja kaikilta valinnaisen pöytäkirjan osa-alueilta, kuten lasten myynnistä, lapsikaupasta, lasten seksuaalisesta riistosta prostituutiossa, lasten houkuttelusta seksuaalisiin tarkoituksiin, lasten seksuaalista hyväksikäyttöä esittävästä aineistosta sekä lasten seksuaalisesta riistosta matkustamisen ja matkailun yhteydessä, sekä seurataan näitä aloja ja arvioidaan niihin kohdistettavien toimenpiteiden vaikutuksia;
b) erittelee antamansa tiedot muun muassa biologisen ja sosiaalisen sukupuolen, iän, kansalaisuuden, etnisen alkuperän, vammaisuuden, maahanmuuttaja-aseman, sosiaalis-taloudellisen taustan, kaupungissa ja maaseudulla asumisen ja lasten haavoittuvan aseman, kuten väkivaltaisten olosuhteiden tai sijaishuollossa olon, mukaan, ja kiinnittää erityistä huomiota niihin lapsiin, jotka ovat vaarassa joutua valinnaisessa pöytäkirjassa tarkoitettujen rikosten uhreiksi;
c) kerää tietoja syytetapausten ja langettavien tuomioiden määristä eriteltyinä rikoksen lajin, rikoksentekijöiden ominaisuuksien, rikospaikan, rikoksentekijöiden syytteeseen asettamisen ja heille määrättyjen rangaistusten mukaan;
d) käyttää kerättyjä tietoja aktiivisesti poliittisessa päätöksenteossa, vaikutusarvioinneissa ja valinnaisen pöytäkirjan täytäntöönpanon edistymisen valvonnassa.
Yleiset täytäntöönpanotoimenpiteet
Lainsäädäntö
a) varmistaa, että sopimusvaltion rikoslailla säädetään kaikilta osin rangaistavaksi kaikki valinnaisessa pöytäkirjassa tarkoitetut teot, toiminnat ja rikokset, ja että niistä säädetään myös asianmukaiset rangaistusseuraamukset, joissa otetaan huomioon niiden vakavuus;
b) säätää valinnaisen pöytäkirjan 2 ja 3 artiklan mukaisesti rangaistavaksi lasten myynnin ja seksuaalisen riiston kaikissa muodoissaan, mukaan lukien kaikenlainen verkossa tapahtuva myynti ja seksuaalinen riisto sekä lasten seksuaalista hyväksikäyttöä esittävän aineiston tuottaminen, jakaminen, levittäminen, myynti ja hallussapito yhtenä seksuaalisen riiston ja hyväksikäytön muotona;
c) arvioi lainsäädäntöään säännöllisesti uudelleen ja muuttaa sitä sovellettavaksi uuteen teknologiaan (esimerkiksi suoriin verkkolähetyksiin, joissa esitetään lasten seksuaalista hyväksikäyttöä);
d) hyväksyy oikeudellisen määritelmän lasten seksuaalisesta riistosta prostituutiossa siten, että määritelmä suojaa lapsia rikossyytteiltä, ja koventaa vähimmäisrangaistusta korvauksen tarjoamisesta lapselta ostettavasta seksuaalisesta teosta, riippumatta muista rikoslain säännöksistä.
Kokonaisvaltainen politiikka ja strategia
Koordinointi ja arviointi
a) vahvistaa toimintojen koordinointia lapsen oikeuksien politiikkaa laativien ja toteuttavien keskus- ja paikallistason virastojen ja komiteoiden välillä, kuten sosiaali- ja terveysministeriön ja oikeusministeriön alaisten virastojen ja komiteoiden välillä;
b) perustaa yksikön, jolla on korkean tason toimivalta ja valmiudet johtaa ja tehokkaalla tavalla yleisesti valvoa ja arvioida valinnaisen pöytäkirjan mukaista toimintaa eri hallinnonalojen ministeriöissä ja kaikilla hallinnon tasoilla, ja antaa tälle yksikölle asianmukaiset henkilö-, tekniset- ja rahoitusresurssit, jotta se pystyy toimimaan tehokkaasti;
c) myöntää kutakin 6. kohdassa mainittua suunnitelmaa ja ohjelmaa varten riittävät resurssit ja varmistaa asianmukaiset valvontajärjestelmät sekä raportoinnin näiden suunnitelmien ja ohjelmien täytäntöönpanosta ja arvioinnista.
Tiedottaminen ja valistaminen
Koulutus
Resurssien myöntäminen
Lasten myynnin, lapsiprostituution ja lapsipornografian ehkäiseminen (9 artiklan 1 ja 2 kappale)
Toimenpiteet pöytäkirjalla kiellettyjen rikosten ehkäisemiseksi
a) tehostaa pyrkimyksiään tunnistaa ja havaita lapset, jotka ovat vaarassa joutua valinnaisessa pöytäkirjassa tarkoitettujen rikosten uhreiksi, ja tarjoaa apua lapsiuhreille; tällaisessa vaarassa ovat etenkin vammaiset, vähemmistöryhmiin kuuluvat ja maaseudulla ja saamelaisalueilla asuvat lapset sekä maahanmuuttaja-, turvapaikanhakija- ja pakolaislapset;
b) ryhtyy kokonaisvaltaisiin toimenpiteisiin puuttuakseen niihin juurisyihin, joiden vuoksi lapset ovat vaarassa joutua valinnaisessa pöytäkirjassa tarkoitettujen rikosten uhreiksi, ja tehostaa niitä toimenpiteitään ja mekanismejaan, joilla näiden rikosten vaarassa oleville lapsille järjestetään sosiaalista suojelua;
c) ottaa käyttöön menettelyt, joilla varmistetaan ja edistetään pakollista ilmoittamista lasten seksuaalisesta riistosta prostituutiossa, ja kouluttaa opettajat, terveydenhuollon ammattihenkilöt ja sosiaalityöntekijät tunnistamaan väkivallan eri muodot ja ohjaamaan uhrit avun piiriin tämän mukaisesti;
d) lisää yleistä tietoisuutta lasten hyväksikäytöstä luottamussuhteissa ehkäistäkseen tätä hyväksikäyttöä;
e) tarkistaa säännöllisesti kaikkien lasten parissa työskentelevien rikostaustan;
f) tehostaa Barnahus-hankkeen toteuttamista sopimusvaltion koko alueella.
Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö matkustamisen ja matkailun yhteydessä
a) säätää ja panee täytäntöön tehokkaan oikeudellisen kehyksen suojellakseen lapsia seksuaaliselta riistolta matkustamisen ja matkailun yhteydessä;
b) levittää laajalti Maailman matkailujärjestön vahvistamia matkailun maailmanlaajuisia eettisiä sääntöjä matkanjärjestäjien ja matkatoimistojen keskuudessa ja kehottaa näitä yrityksiä allekirjoittamaan käytännesäännöt lasten suojelemisesta seksuaaliselta riistolta matkustamisen ja matkailun yhteydessä;
c) lisää oikeushenkilöiden, kuten internetin palveluntarjoajien ja sisällöntuottajien, teleoperaattorien, matkailuyritysten ja tiedotusvälineiden, yhteiskuntavastuuta ehkäistäkseen lasten seksuaalista riistoa matkustamisen ja matkailun yhteydessä.
Toimenpiteet verkossa tapahtuvan lasten seksuaalisen riiston ja hyväksikäytön ehkäisemiseksi
a) lasten seksuaalisen riiston ja hyväksikäytön verkossa on ilmoitettu lisääntyneen;
b) sopimusvaltiolla ei ole lainsäädäntöä, joka velvoittaisi teleoperaattorit estämään asiakkaiden pääsyn verkkosivuille, joilla julkaistaan lapsiin kohdistuvaa seksuaalista väkivaltaa esittävää aineistoa;
c) ennaltaehkäisevien turvataitojen opetusta sekä media- ja seksuaalikasvatusta annetaan hajanaisesti, ja niiden rahoitus on niukkaa;
d) sopimusvaltio ei ole ottanut käyttöön tehokkaita ohjelmia vanhempien, lasten, opettajien, yritysten, ammattihenkilöstön ja suuren yleisön keskuudessa tietoisuuden lisäämiseksi ja taitojen kehittämiseksi verkossa tapahtuvan seksuaalisen riiston ja hyväksikäytön riskeistä.
a) laatii kansallisen politiikan ehkäistäkseen ja torjuakseen lasten seksuaalista riistoa ja hyväksikäyttöä verkossa asianmukaisen oikeudellisen kehyksen, erityisen koordinointi- ja valvontayksikön sekä erityisten analyysi-, tutkimus- ja valvontavalmiuksien avulla;
b) hyväksyy lainkäyttöviranomaisten sekä tieto-, viestintä- ja teknologiayritysten väliset käytännöt, joiden avulla torjutaan verkossa tapahtuvaa lasten hyväksikäyttöä ja riistoa;
c) laatii ja tehostaa lapsille suunnattuja valistusohjelmia, joissa käsitellään niitä riskejä, joita liittyy lasten itsensä tuottaman sisällön käyttöön digitaalisessa mediassa ja tieto- ja viestintäteknologian avulla;
d) toteuttaa yleisen koulutusohjelman, jonka avulla lisätään tietoisuutta verkossa tapahtuvasta lasten seksuaalisesta riistosta ja hyväksikäytöstä rikoksina sekä siitä, miten näistä rikoksista voi ilmoittaa, ja järjestää kaikkien koulutasojen lapsille pakollisen kurssin verkkokäyttäytymisestä ja turvallisuudesta;
e) ryhtyy toimenpiteisiin ehkäistäkseen verkossa tapahtuvaa lasten seksuaalisen riiston ja hyväksikäytön sekä lasten seksuaalista hyväksikäyttöä esittävän aineiston levittämisen verkossa ja puuttuakseen siihen; näitä toimenpiteitä ovat muun muassa kyseeseen tulevien ammattihenkilöiden kouluttaminen ja lainsäädäntö, jolla vaaditaan, että internetin palveluntarjoajat viipymättä estävät lasten seksuaalista hyväksikäyttöä esittävän aineiston näkymisen verkossa ja poistavat sen verkosta sekä ilmoittavat tällaiset tapahtumat lainkäyttöviranomaisille ja kehittävät innovatiivisia ratkaisuja;
f) tekee asianmukaista tutkimusta siitä, missä määrin lapsiin kohdistetaan seksuaalista väkivaltaa digitaalisessa ympäristössä;
g) tarjoaa lapsille asianmukaisia tukipalveluja, kuten integroituja palveluja rikosten esitutkinnan, syytevaiheen ja jälkihuollon aikana, kouluttaa lasten parissa ja lasten hyväksi työskenteleviä ammattihenkilöitä sekä kehittää saavutettavat valitus-, hyvitys- ja oikeussuojamenettelyt;
h) perustaa lapsia varten matalan kynnyksen ilmoituskanavan ja levittää laajalti lapsiystävällistä ja saavutettavaa tietoa siitä, miten hyväksikäytön tapahduttua tulee toimia;
i) perustaa erillisen, ennakoivan, herkästi reagoivan ja uhrikeskeisen rikosoikeusmekanismin, johon kuuluvat koulutetut poliisivoimat, syyttäjälaitos ja tuomioistuinlaitos, sekä järjestelmän, jonka avulla ehkäistään rikoksentekijöiden uusintarikollisuutta kansallisesti ja kansainvälisesti;
j) ilmoittaa erityisistä toimenpiteistä, joilla laki lapsipornografian levittämisen estotoimista (2006) pannaan täytäntöön.
Lasten myynnin, lapsipornografian ja lapsiprostituution sekä niihin liittyvien asioiden kielto (3 artikla, 4 artiklan 2 ja 3 kappale ja 5–7 artikla)
Voimassa oleva rikoslainsäädäntö
a) sopimusvaltion rikoslaissa ei määritellä eikä yksiselitteisesti kielletä lasten myyntiä erillisenä rikoksena, sellaisena kuin se on määriteltynä valinnaisessa pöytäkirjassa, vaan se katsotaan pelkästään osaksi rangaistavaksi säädettyä ihmiskauppaa, joka kohdistuu lapsiin;
b) lapseen kohdistuvaa seksuaalista väkivaltaa esittävää kuva- tai videoaineistoa ei katsota vakavaksi lapseen kohdistuvaksi rikokseksi;
c) Keskusrikospoliisilla ja muilla lainvalvontaviranomaisilla ei ole riittävästi resursseja tutkia kaikkia ilmoitettuja tapauksia.
Rankaisemattomuus
a) ryhtyy kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin varmistaakseen, että lasten myynti, lasten seksuaalinen riisto prostituutiossa ja lasten seksuaalista hyväksikäyttöä esittävä aineisto tutkitaan tehokkaasti kaikissa tapauksissa ja että rikoksentekijät asetetaan syytteeseen ja heitä rangaistaan asianmukaisilla seuraamuksilla, jotka vastaavat heidän rikostensa vakavuutta;
b) antaa lainkäyttöviranomaisille, syyttäjille ja tuomareille muun muassa kansainvälisessä yhteistyössä erikoiskoulutusta kaikista valinnaisessa pöytäkirjassa tarkoitetuista rikoksista, etenkin digitaaliseen ympäristöön liittyvistä rikoksista, jotka voivat olla valtion rajat ylittäviä.
Ekstraterritoriaalinen lainkäyttövalta ja luovuttaminen rikoksen johdosta
a) ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin poistaakseen kaksoisrangaistavuuden vaatimuksen, jota sovelletaan henkilön luovuttamiseen rikoksen johdosta;
b) varmistaa, että kansallinen lainsäädäntö mahdollistaa sopimusvaltiolle yksiselitteisesti ekstraterritoriaalisen lainkäyttövallan ja sen käyttämisen kaikkien valinnaisessa pöytäkirjassa tarkoitettujen rikosten suhteen;
c) harkitsee käyttävänsä valinnaista pöytäkirjaa oikeusperustana henkilöiden luovuttamiselle kyseisten rikosten johdosta, jollei luovuttamista pyytävien valtioiden kanssa ole tehty kahdenvälistä luovuttamissopimusta, jos nämä valtiot eivät ole valinnaisen pöytäkirjan osapuolena.
Lapsiuhrien oikeuksien suojaaminen (8 artikla ja 9 artiklan 3 ja 4 kappale)
Toimenpiteet valinnaisessa pöytäkirjassa tarkoitettujen rikosten lapsiuhrien oikeuksien ja etujen turvaamiseksi
a) käytettävissä ei ole sovittua menettelyä lapsiuhrien tunnistamiseksi eikä maanlaajuisia palveluja uhrien tukemiseksi;
b) ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän rahoitus on määräaikainen, ja sen toteuttaminen on ollut hidasta;
c) lakisääteisiä sosiaalityöntekijöitä ei ole tarpeeksi eikä maantieteellisesti kattavasti koko maassa, eikä heidän antamiaan palveluja ohjata ja valvota tehokkaasti.
a) panee kaikilta osin täytäntöön kaikki viimeaikaiset oikeudelliset ja hallinnolliset toimenpiteet suojellakseen tehokkaasti valinnaisessa pöytäkirjassa tarkoitettujen rikosten lapsiuhreja;
b) ottaa käyttöön yhteisesti sovitut mekanismit ja menettelyt, joiden avulla valinnaisessa pöytäkirjassa tarkoitettujen rikosten lapsiuhrit tunnistetaan varhaisessa vaiheessa, ja varmistaa, että tunnistamisesta vastaaville, kuten lainkäyttöviranomaisille, raja- ja maahanmuuttoviranomaisille, tuomareille, syyttäjille, sosiaalityöntekijöille ja terveydenhuoltohenkilöstölle, annetaan koulutusta lasten oikeuksista ja lastensuojelusta ja lapsisensitiivisistä kuulemistaidoista;
c) tarjoaa kaikille lapsille maksutonta oikeusapua ja lapsipsykologien ja sosiaalityöntekijöiden tukea sekä varmistaa, että lapsilla on pääsy lapsi- ja sukupuolisensitiivisiin valitusmekanismeihin ja asianmukaisiin menettelyihin korvauksen ja hyvityksen hakemiseksi joutumatta syrjityiksi;
d) varmistaa, ettei valinnaisessa pöytäkirjassa tarkoitettujen rikosten lapsiuhreja kohdella osallisina heidän tilanteeseensa liittyviin rikoksiin eikä heille määrätä seuraamuksia niiden perusteella;
e) tarjoaa edelleen koko maassa yhdenvertaisia ja asianmukaisia palveluja ja tukea uhreille, myös seksuaalirikosten uhreille;
f) lisää sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden määrää ja maantieteellistä kattavuutta sekä varmistaa, että vastuu lapsiuhrien hoidosta ja tukemisesta on muilla kuin maahanmuuttoviranomaisilla;
g) järjestää turvapaikanhakija- ja maahanmuuttajanuorille asianmukaista seksuaalikasvatusta ja -neuvontaa;
h) varmistaa, että uudella ihmiskauppaan erikoistuneella tutkintayksiköllä on toimivalta kuulla lapsia ja tutkia valinnaisessa pöytäkirjassa tarkoitettuja lapsiin kohdistuneita rikoksia.
Kansainvälinen apu ja yhteistyö (10 artikla)
Monenväliset, kahdenväliset ja alueelliset sopimukset
Täytäntöönpano ja raportointi
Jatkotoimenpiteet ja tiedottaminen
Jatkotoimenpiteet ja tiedottaminen
Rotusyrjinnän poistamista käsittelevä komitea 2017 (CERD/C/FIN/CO/23)
Komitea käsitteli Suomen 23. määräaikaisraportin (CERD/C/FIN/23) 2520. ja 2521. kokouksessaan (CERD/C/SR 2520 ja 2521) 25. ja 26. huhtikuuta 2017. Komitea hyväksyi 5. toukokuuta 2017 pidetyssä 2536. kokouksessaan seuraavat loppupäätelmät.
Alkuperäinen suositusasiakirja
Tilastot
Valtionsisäisen lainsäädännön soveltaminen
Vihapuhe, rotuvihaan yllyttäminen ja viharikokset
a) tutkii tehokkaasti rasistisen vihapuheen, yllyttämisen rotuvihaan ja rotuun perustuvat väkivaltatapaukset sekä kohdistaa asianmukaiset syyte- ja seuraamustoimet niihin, jotka ovat vastuussa näistä teoista;
b) antaa pakollista ja jatkuvaa koulutusta viharikoksista ja yhdenvertaisuudesta kaikkien tasojen lainkäyttöviranomaisille;
c) tuomitsee julkisesti virkamiesten ja poliitikkojen rasistisen vihapuheen ja muukalaisvihamieliset lausunnot muun muassa verkkoviestimissä, irtisanoutuu niistä julkisesti ja kehottaa poliitikkoja varmistamaan, etteivät heidän julkiset lausuntonsa osaltaan edistä suvaitsemattomuutta, leimaamista ja yllyttämistä vihaan;
d) antaa seuraavassa raportissaan tilastotiedot viharikosten, niitä koskevien tuomioiden ja niiden tekijöille tuomittujen rangaistusten määrästä ja luonteesta sekä näiden rikosten uhreille mahdollisesti myönnetyistä korvauksista.
Romaniyhteisöt
Äänestäminen edustuksesta Saamelaiskäräjillä
Saamelaisten perinteiset maa-alueet ja elinkeinot
Saamen kielet
Työllisyys ja asuminen
Ulkomaalaistaustaisiksi oletettujen lasten kiusaaminen
Maahanmuuttajat, turvapaikanhakijat ja pakolaiset
a) varmistaa, etteivät sen voimassa oleva lainsäädäntö ja muut rajoitukset, jotka koskevat muiden kuin sopimusvaltion kansalaisten poistamista sen lainkäyttöalueelta, tarkoitukseltaan tai vaikutukseltaan syrji ketään rodun, ihonvärin tai etnisen tai kansallisen alkuperän perusteella ja että muilla kuin sopimusvaltion kansalaisilla on maastapoistamismenettelyissä yhdenvertaisesti käytettävissään tehokkaat oikeussuojakeinot palauttamisvaatimuksia vastaan;
b) ylläpitää vastaanottokeskuksissa riittäviä valmiuksia tarjota asianmukaista suojaa, peruspalveluja ja humanitaarista apua varmistaakseen, ettei turvapaikanhakijoita pidetä säilössä rangaistuksenluonteisissa olosuhteissa;
c) ryhtyy konkreettisiin toimiin varmistaakseen, että paperittomat saavat tosiasiallisesti kohtuuhintaisia ja asianmukaisia terveyspalveluja.
Muiden sopimusten ratifiointi
Durbanin julistuksen ja toimintaohjelman seuranta
Syntyperältään afrikkalaisten ihmisten kansainvälinen vuosikymmen
Kansalaisyhteiskunnan kuuleminen
Perusraportti
Toimet näiden loppupäätelmien johdosta
Erityisen tärkeät kohdat
Tiedottaminen
Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastaisen komission (ECRI) Suomea koskeva viides raportti (CRI(2019)38)
Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio (ECRI) on hyväksynyt viidennen raporttinsa (CRI(2019)38) koskien Suomea 18. kesäkuuta 2019. Peruskirjansa mukaisesti ECRI suorittaa maakohtaista valvontaa ja analysoi kunkin Euroopan neuvoston jäsenvaltion rasismi- ja suvaitsemattomuustilannetta sekä tekee ehdotuksia ja esityksiä havaittujen ongelmien ratkaisemiseksi.
Alkuperäinen suositusasiakirja
Rasismin ja rotusyrjinnän vastainen lainsäädäntö
Rikoslain säännökset
Siviili- ja hallintolain säännökset
Yhdenvertaisuusvaltuutettu
Tasa-arvovaltuutettu
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta
Tiedot
Viranomaisten toimenpiteet
Viranomaisten toimenpiteet
Rasistinen ja homo/transfobinen väkivalta
Homo/transfobinen väkivalta
Viranomaisten toimenpiteet
Viranomaisten toimenpiteet
Viranomaisten toimenpiteet
Kotouttamispolitiikka
Politiikka- ja muut ohjelmat
Pakolaiset ja toissijaista suojelua saavat
Pakolaiset ja toissijaista suojelua saavat
Afrikkalaistaustaiset
Romanit
Saamelaiset
Seksuaalivähemmistöihin kuuluviin kohdistuvan syrjinnän ja suvaitsemattomuuden torjuminen
Sukupuolen korjaus
Sukupuolen korjaus
Väliseurannan suositukset
• ECRI suosittaa, että yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnalle tulisi antaa valtuudet käsitellä työelämässä mihin tahansa perusteeseen eikä pelkästään sukupuoleen ja sukupuoli-identiteettiin liittyviä syrjintävalituksia; että lautakunnalle annettaisiin valtuudet määrätä syrjinnän uhreille maksettavista korvauksista; ja että lautakunnan resursseja lisättäisiin tuntuvasti, jotta se voisi täysipainoisesti täyttää tehtävänsä.
• ECRI suosittaa, että viranomaisten tulisi ensisijassa – ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännön mukaisesti – muuttaa lakia transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta poistamalla siitä vaatimuksen, jonka mukaan muun kuin alun perin rekisteröidyn sukupuolensa tunnustamista hakevan tulee olla hedelmättömiä tai steriloituja juridisen tunnustamisen edellytyksenä.
Ministerikomitean suositukset kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan puiteyleissopimuksen täytäntöönpanosta Suomessa 2020 (CM/ResCMN(2020)1)
Ministerikomitea kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan puiteyleissopimuksen (jäljempänä ”puiteyleissopimus”) 24–26 artiklan nojalla toimien, ottaa huomioon päätöslauselman CM/Res(2019)49 puiteyleissopimuksen 24-26 artiklan mukaiset päivitetyt valvontajärjestelyt; ottaa huomioon sovellettavan äänestyssäännön; ottaa huomioon Suomen 3. lokakuuta 1997 tallettaman ratifioimiskirjan, palauttaa mieliin, että Suomen hallitus antoi viidettä puiteyleissopimuksen mukaista valvontakierrosta koskevan valtion raporttinsa 1. helmikuuta 2019, ja on tarkastellut neuvoa-antavan komitean 27. kesäkuuta 2019 antamaa viidettä raporttia Suomesta sekä 17. lokakuuta 2019 saatuja Suomen viranomaisten kirjallisia kommentteja; hyväksyy seuraavat Suomea koskevat päätelmät: Viranomaisia kehotetaan ottamaan huomioon neuvoa-antavan komitean viidennen raportin I ja II osassa olevat päätelmät ja suositukset. Viranomaisten olisi ryhdyttävä erityisesti seuraaviin toimiin tehostaakseen edelleen puiteyleissopimuksen täytäntöönpanoa:
Alkuperäinen suositusasiakirja