Brexitin vaikutus yrityksiin

EU ja Britannia saivat jouluaattona 2020 päätökseen neuvottelut kauppa- ja yhteistyösopimuksesta sekä sitä täydentävistä tietoturvaa ja ydinenergia-alan yhteistyötä koskevista sopimuksista. Sopimuksia on sovellettu  vuoden alusta 2021 lähtien.

Britannia erosi EU:n sisämarkkinoilta ja tulliunionista 1.1.2021. EU ja Britannia eriytyivät kahdeksi eri sääntely- ja oikeusalueeksi. Tavaroiden, palveluiden, ihmisten ja pääomien vapaa liikkuvuus lakkasi.

EU:n ja Britannian välinen kauppa- ja yhteistyösopimus on kaupan osalta kattava. Se käsittelee kattavasti vapaakauppasopimuksiin tyypillisesti sisältyviä aihealueita, kuten tavarakauppaa, palveluiden kauppaa, digitaalista kauppaa, investointeja, julkisia hankintoja,  teollis- ja tekijänoikeuksia, pieniä ja keskisuuria yrityksiä, energiaa, hyviä sääntelykäytänteitä ja sääntely-yhteistyötä sekä tasapuolisia kilpailuedellytyksiä tai kestävää kehitystä. Se tarjoaa muun muassa:

• täysin tullittoman ja kiintiöttömän pääsyn osapuolten markkinoille niille tuotteille, jotka ovat riittävässä määrin valmistettuja EU:n tai Britannian alueella (nk. alkuperäsäännöt),
• kattavat tasavertaisia kilpailuedellytyksiä koskevat säännöt sekä
• laajasti pääsyn Britannian julkisten hankintojen kilpailutuksiin.

Sopimus ei kuitenkaan korvaa sisämarkkinoita. Kaupankäyntiin EU:n ja Britannian välillä seurasi näin ollen merkittäviä muutoksia 1.1.2021 lähtien muun muassa uusien muodollisuuksien sekä lisääntyneen byrokratian muodossa.

Yksittäiselle yritykselle koituvat muutokset riippuvat muun muassa yrityksen toimialasta, sijaintipaikasta tai roolista tuotantoketjussa. Osa muutoksista on tuotekohtaisia.

• Lisätietoja ala- ja aihekohtaisista muutoksista saa valtioneuvoston kanslian verkkosivulta: Brexitin vaikutukset yrityksiinLinkki toiselle web-sivustolle.(avautuu uuteen ikkunaan)

Ulkoministeriön toimialaan kuuluvat kauppapoliittiset toimet mukaan lukien EU:n vapaakauppasopimukset.

EU:n vapaakauppasopimukset

EU:lla on yksi maailman kattavimmista vapaakauppasopimusverkostoista ja se kattaa yli 70 maata. Britannia ei ole enää 1.1.2021 lähtien EU:n kauppasopimusten osapuoli.

Tällä voi olla vaikutusta muun muassa sellaisten tuotteiden vientiin Suomesta tai EU:sta EU:n kauppasopimuskumppanimaihin, joissa käytetään brittiläistä sisältöä. Britanniasta peräisin olevaa sisältöä ei lasketa enää EU-sisällöksi, millä voi puolestaan olla vaikutusta siihen, saako tuote EU-alkuperää kolmannessa maassa ja pystyykö tuote hyötymään kauppasopimuksen tullietuisuuksista (esimerkiksi alemmat tullit tai nollatullit).

• Lisätietoja viennin ja tuonnin vaatimuksista sekä muun muassa eri sopimusten mukaisista alkuperäsäännöistä EU:n eri kauppasopimuksissa saa komission Access2Markets –tietokannasta.Linkki toiselle web-sivustolle.(avautuu uuteen ikkunaan)

Kaksikäyttötuotteiden vientivalvonta

EU:sta Britanniaan vietäville kaksikäyttötuotteille tarvitaan 1.1.2021 lähtien vientilupa. Vientilupana käytetään EU:n yleislupaa EU001, eli suomalaisille vientiyrityksille riittää, että ne ilmoittautuvat ulkoministeriön sähköisessä järjestelmässä kyseisen yleisluvan käyttäjäksi. Tämä edellyttää kyseisen yleisluvan ehtojen täyttämistä. Mikäli yleisluvan ehdot eivät täyty, viejän on haettava ulkoministeriöltä yksittäislupaa.