Vietnamissa siirrytään kehitysyhteistyöstä kauppaan

Vietnam on kehittynyt ja vaurastunut huomattavasti viime vuosikymmeninä. Vietnamista tuli alemman keskitulotason maa vuonna 2010. Suomen ja Vietnamin kahdenvälisen kehitysyhteistyön ohjelmat päättyivät vuonna 2018, ja parhaillaan siirrytään kohti kaupallis-taloudellista yhteistyötä ja kahdenvälistä kauppaa.

Siirtymävaiheen strategia Vietnamissa:

Cooperation between Finland and Vietnam 2016-2020

Vietnam on onnistunut merkittävästi vähentämään köyhyyttä. Äärimmäisessä köyhyydessä elävien määrä on laskenut noin kolmeen prosenttiin, kun se vielä 1990-luvun alkupuolella oli yli 50 prosenttia.  Köyhyys keskittyy tänä päivänä maaseudun syrjäisille alueille, ja kaupunkien asukkaiden tulotaso on maan keskiarvoa huomattavasti korkeampi.

Suomen pitkäaikainen kehitysyhteistyö Vietnamissa loi edellytykset sille, että suomalaisyritys rakensi Hai Phongiin sillan. Kuva: Juho Paavola/UM
Suomen pitkäaikainen kehitysyhteistyö Vietnamissa vaikutti siihen, että suomalaisyritys sai siltaurakan  Haiphongissa. Kuva: Juho Paavola/UM

Nopea talouskehitys ja kaupungistuminen ovat tuoneet mukanaan myös ongelmia. Ilman ja veden saasteet, puutteellinen jätteidenkäsittely ja ruoan turvallisuus huolestuttavat kansalaisia. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on elintärkeää Vietnamille, joka on yksi ilmastonmuutoksesta eniten kärsivistä maista koko maailmassa.

Kaupallinen yhteistyö

Vietnamin talous on kasvanut viime vuodet nopeasti.  Vuonna 2016 bruttokansantuote kasvoi kuusi prosenttia, ja maassa rekisteröitiin yli 100 000 uutta yritystä. Maa on avautunut vauhdilla kansainväliselle kaupalle: ulkomaisten investointien arvo on viime vuosina ollut kolminkertainen viralliseen kehitysapuun verrattuna.

Suomalaisten yritysten kiinnostus Vietnamia kohtaan on kasvanut. Keskeisin toimiala uusien yritysten osalta on ollut informaatioteknologia. Vietnamissa toimii noin 120 suomalaista yritystä, joista noin kolmanneksella on maahan perustettu yritys sekä vakituista toimintaa.

Kehitysyhteistyön pohjalta syntyneitä suhteita on hyödynnetty esimerkiksi sillanrakennuksessa, ja myös vesialalla on kaupallisia hankkeita meneillään.  Viileänveden kalanviljelystä lähtenyt yhteistyö on avannut mahdollisuuksia sektorin yrityksille Suomessa esimerkiksi kalanrehun osalta.

Siirtymävaiheessa Suomi edistää yritysyhteistyötä erityisesti seuraavilla aloilla:

- vesi
- metsä
- tiede, teknologia ja innovaatiot
- energia ja puhtaat ratkaisut
- koulutus

Yhteistyössä painotetaan talouden ja ympäristön kannalta kestäviä ratkaisuja.

Vietnamissa toimii vakituisesti noin neljäkymmentä suomalaisyritystä. Kuva on UPM Raflatacin tehtaalta. Kuva: Juho Paavola/UM
Vietnamissa toimii vakituisesti noin neljäkymmentä suomalaisyritystä. Kuva on UPM Raflatacin tehtaalta. Kuva: Juho Paavola/UM

Tuloksia

Suomen ja Vietnamin vesialan yhteistyö alkoi Hanoissa 1980-luvun puolivälissä ja Haiphongissa 1990-luvulla. Kehitysyhteistyön ansiosta miljoonat ihmiset saavat nyt puhdasta juomavettä, joka Hanoissa tunnetaan Suomi-veden nimellä.

Vesihuoltoa ja jäteveden puhdistusta on kehitetty myös 25 Pohjois-Vietnamin pienessä kaupungissa vuodesta 2004.  Näissä kaupungeissa hankkeiden ansiosta 150 000 ihmistä saa nykyään vesijohtovettä.

Vietnamin metsävarojen hallinta ja metsiä koskeva tiedonsaanti ovat parantuneet. Metsätietojärjestelmähanke FORMIS II:n (2013–2018) tuloksena on kehitetty avoimeen koodiin perustuva maanlaajuinen metsätietojärjestelmä, jota Vietnamin metsähallinto käyttää alan seurannassa, päätöksenteossa ja raportoinnissa.

Asiantuntemus ja osaaminen Vietnamin innovaatiojärjestelmän kehittämiseksi ovat parantuneet. Vietnamin innovaatiojärjestelmän kehittämistä tukeva Innovaatiokumppanuusohjelma IPP II (2014–2018) on parantanut yrittäjyys- ja innovaatiokoulutusta ja kasvuyritysten tukea. Se on vahvistanut innovaatiotoiminnalle keskeisten kansallisten, paikallisten sekä kansainvälisten verkostojen vahvistumista. Ohjelma on myös lisännyt yhteistyötä valtionhallinnon, tutkimuslaitosten, yrityskiihdyttämöjen ja muiden ekosysteemin kehittäjien sekä yritysten välillä.

Riskien hallinta

Vietnamissa on verrattain vakaa toimintaympäristö. Korruptio ja huono hallinto ovat kuitenkin yhteistyöhön liittyviä riskejä. Kansalais- ja poliittisia oikeuksia on Vietnamissa rajoitettu.

Riskien hallinta edellyttää jatkuvaa seurantaa ja prosessien valvontaa, mukaan lukien kenttävierailut ja ylimääräiset tilintarkastukset. Riskiarvio ja varautumistoimet päivitetään säännöllisesti.

Suomi on hankkeissaan edistänyt hallinnon prosessien läpinäkyvyyttä ja tiedon saatavuutta. Keskusteluissa hallinnon kanssa nostetaan esille epäkohtia.

Ohjelmat

Suomen tuki

Suomi suunnittelee tukevansa Vietnamia kehitysyhteistyövaroin kahdenvälisesti vuosina 2019-2020 yhteensä noin 3,6 miljoonalla eurolla. Lisäksi Vietnamin kehitystä tuetaan vesi-, ja meteorologian aloilla myös sekaluotoilla rahoitettavilla hankkeilla ja yksityisen sektorin instrumenttien, kuten BEAM ja Finnpartnership, kautta.

Vuosina 2019-2022 Vietnamissa toteutetaan useita valtion viranomaisten välisiä kapasiteetinrakennushankkeita, joita rahoitetaan instituutioiden välisen yhteistyön instrumentilla eli IKI:llä. Ilmastonmuutoksen hillintää ja sopeutumista tukevia hankkeita toteuttavat ja suunnittelevat vietnamilaisten kumppaneidensa kanssa GTK, SYKE sekä Ilmatieteen laitos. Ruokavirasto ja Luonnonvarakeskus jatkavat pitkää yhteistyötä kylmän veden kalanviljelyn parissa. Kehitystavoitteiden ohella näiden IKI-hankkeiden tavoitteena on tukea Suomen ja Vietnamin välisten suhteiden laaja-alaistumista ja kaupallista yhteistyötä.

IKI-yhteistyön lisäksi Suomi tukee Vietnamia julkisen infrastruktuurin vahvistamiseen keskittyvin korkotukiluotoin. Korkotukiluottohankkeiden yhteisarvo suomalaisyrityksille oli vuonna 2018 56,5 miljoonaa euroa. Lisäksi Vietnamiin on suunnitteilla investointituki kehitysmaille – eli PIF-rahoitusinstrumentilla rahoitettavia hankkeita.

Vietnamin innovaatiojärjestelmän tukemiseksi Suomi rahoittaa vuosina 2019-2021 Aasian kehityspankkiin yhden alan asiantuntijan. Paikallisen yhteistyön määrärahalla tuetaan korruptionvastaista toimintaa ja liiketoimintaympäristön kehitystä.

 

 

 

Tämän sivun sisällöstä vastaa: