Suomen suhteet ja kehitysyhteistyö Keski-Aasiassa
Suomen kehitysyhteistyö Kirgisiassa, Tadžikistanissa ja Uzbekistanissa kehittää oikeusvaltiota, synnyttää kestävää talouskasvua ja parantaa luonnonvarojen hallintaa.
Suomi tiivistää suhteitaan Keski-Aasian tukeakseen alueen vakautta, maiden sisäistä kehitystä ja alueellista yhteistyötä kehitysyhteistyön, poliittisen vuoropuhelun ja taloudellisen yhteistyön keinoin. Suomi toimii osana Euroopan unionia ja toteuttaa politiikallaan EU:n Keski-Aasian strategiaa.
Viime vuosina Keski-Aasian maat ovat parantaneet keskinäisiä suhteitaan ja lisänneet kansainvälistä kanssakäymistä. Etenkin alueen väkirikkain maa Uzbekistan on avautunut uudella tavalla kansainväliselle yhteistyölle ja käynnistänyt taloudellisia ja yhteiskunnallisia uudistuksia.
Kirgisialla, Tadžikistanilla ja Uzbekistanilla on ympäristöongelmia, ja ne ovat vuoristoisina maina erittäin herkkiä ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Mailla on haasteita oikeusvaltioperiaatteiden ja ihmisoikeuksien kunnioittamisessa. Valtionhallinto on heikkoa, korruptio yleistä ja kansalaisyhteiskunnan toiminta rajoitettua. Sukupuolten välinen tasa-arvo toteutuu heikosti, ja naisten osallistuminen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon on vähäistä.
Suomella on ollut vakiintunutta kahdenvälistä kehitysyhteistyötä Kirgisian ja Tadžikistanin kanssa vuodesta 2009 lähtien. Tuella on edistetty vastuullista yritystoimintaa ja ihmisarvoisten työpaikkojen luomista, ilmastonmuutokseen sopeutumista, luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä oikeuspalveluiden saatavuuden ja laadun kehittämistä. Uzbekistanin kanssa kahdenvälinen yhteistyö alkoi vuonna 2021.
Suomen kokonaisvaltaisen toiminnan tavoitteita Keski-Aasiassa kuvataan maastrategiassa ja kehitysyhteistyöhön keskittyvässä maaohjelmassa. Vuosina 2021–2024 voimassaolevan maastrategian päätavoitteita ovat Kirgisian, Tadžikistanin ja Uzbekistanin vakauden, kestävän kehityksen ja vaurauden lisääminen sekä oikeusvaltiokehityksen, ihmisoikeuksien ja yhteiskunnan kriisinsietokyvyn edistäminen. Tavoitteena on myös ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen sekä luonnonvarojen kestävä hallinnointi.
Suomen maastrategia Keski-Aasiassa 2021–2024 (englanniksi, PDF, 393 KB)
Suomen kehitysyhteistyön tavoitteet Keski-Aasiassa vuosina 2021–2024
Suomen kahdenvälinen yhteistyö Keski-Aasiassa suuntautuu vuosina 2021–2024 oikeusvaltion kehittämiseen, kestävän talouskasvun luomiseen ja luonnonvarojen hallinnan parantamiseen. Suomen tuki Kirgisialle, Tadžikistanille ja Uzbekistanille vuosina 2021–2024 on 25 miljoonaa euroa.
Suomen kehitysyhteistyön maaohjelma Keski-Aasiassa (englanniksi, PDF, 521 KB)
Vuosina 2018–2021 Suomen tuki Kirgisialle ja Tadžikistanille keskittyi niin ikään oikeusvaltion kehittämiseen, kestävän talouskasvun luomiseen ja luonnonvarojen kestävään hallintaan.
Suomen kehitysyhteistyö tasa-arvon, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen edistämiseksi
Suomen kehitysyhteistyöllä edistetään oikeusjärjestelmän kykyä varmistaa kansalaisten oikeuksien toteutuminen sekä lisätään kansalaisten tietoisuutta laillisista oikeuksista.
Tavoite: Yhteiskunnallinen tasa-arvo sekä ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen lisääntyvät
- Oikeusjärjestelmä ja sen instituutiot kykenevät vastaamaan kansalaisten tarpeisiin ja varmistamaan, että heidän oikeutensa toteutuvat
- Kansalaisten tietoisuus laillisista oikeuksista kasvaa, ja he kykenevät vetoamaan niihin
Meneillään olevat hankkeet ja ohjelmat
- Tuki YK:n kehitysohjelma UNDP:n toteuttamalle oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien vahvistamiselle Kirgisiassa ja Tadžikistanissa, 3,4 miljoonaa euroa vuosille 2018–2021
- Tuki oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien vahvistamiseksi Kirgisiassa, Tadžikistanissa ja Uzbekistanissa, 4,5 miljoonaa euroa vuosille 2022-2025
Suomen kehitysyhteistyö kestävän ja osallistavan markkinatalouden luomiseksi
Suomen kehitysyhteistyöllä tuetaan kauppapoliittisen osaamisen ja ulkomaankaupan kehittämistä sekä kaupan esteiden vähentämistä. Tällä tavoin edistetään osallistavaa ja köyhyyttä vähentävää taloudellista kehitystä.
Tavoite: Vapaisiin markkinoihin nojaavat taloudet ovat aiempaa kestävämpiä ja osallistavampia
- Osallistava markkinatalous tukee köyhyyden ja epätasa-arvon poistamista
- Kansalaisilla on aiempaa paremmat mahdollisuudet päästä hyötymään taloudellisesta kehityksestä
Meneillään olevat hankkeet ja ohjelmat
- Tuki YK:n kehitysohjelma UNDP:n toteuttamalle kaupanedistämishankkeelle Kirgisiassa, Tadžikistanissa ja Uzbekistanissa, 6,8 miljoonaa euroa vuosille 2022–2025
- Tuki Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki EBRD:n kestävien investointien rahastolle, 3 miljoonaa euroa vuosille 2023-2025
Suomen kehitysyhteistyö luonnonvarojen kestävän hallinnan ja ilmastokestävyyden puolesta
Suomen kehitysyhteistyöllä tuetaan luonnonvarojen kestävää hallintaa sekä ilmastonmuutoksen vaikutusten seurantaa ja niihin sopeutumista.
Tavoite: Luonnonvarojen hallinnointi on nykyistä kestävämpää ja ilmastokestävyys paranee
- Ympäristöviranomaisilla on aiempaa parempi kyky seurata ja arvioida luonnonvarojen käyttöä
- Ympäristöviranomaisilla on aiempaa parempi käsitys mineraalivarannoista ja kyky huomioida luonnonuhkia
- Ilmastonmuutokseen ja sään ääri-ilmiöihin liittyvät kuolemantapaukset, terveydelliset haitat ja omaisuudenmenetykset vähenevät
- Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen on yhä enemmän valmiuksia
Meneillään olevat hankkeet ja ohjelmat
- Tuki Suomen ympäristökeskuksen toteuttamalle Suomen vesiohjelmalle Kirgisiassa ja Tadžikistanissa, 1,6 miljoonaa euroa vuosille 2021–2023
- Tuki Geologian tutkimuskeskuksen toteuttamalle luonnonvarojen hallinnan vahvistamiselle Kirgisiassa, Tadžikistanissa ja Uzbekistanissa, 3 miljoona euroa vuosille 2022-2024
- Tuki Ilmatieteen laitoksen toteuttamalle meteorologian alan yhteistyölle Kirgisiassa, Tadžikistanissa ja Uzbekistanissa, 5 miljoonaa euroa vuosille 2018–2026
Maaohjelman tulosraportti 2022
Keski-Aasian maat suhtautuivat pidättäytyvästi Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainaa vastaan eivätkä ottaneet asiaan kantaa YK:ssa ja Etyjissä. Myönteisenä kehityksenä osassa alueen maita jatkettiin yhteiskunnallisten uudistusten toteuttamista, ja Keski-Aasian maiden alueellinen yhteistyö otti askelia eteenpäin. Perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisessa Keski-Aasiassa ilmenee kuitenkin yhä vakaviakin puutteita, joihin useat kansainväliset tarkkailijat kiinnittivät huomiota. Kirgisian ja Tadžikistanin raja-alueella pitkään jatkuneet jännitteet johtivat väkivaltaisuuksien lyhytaikaiseen kiihtymiseen syyskuussa.
Suomen UNDP:n kautta kanavoimalla tuella edistettiin oikeusvaltiokehitystä muun muassa tukemalla uusien lakien säätämistä liittyen maksuttomaan oikeusapuun. Vuoden aikana 12 700 kansalaista sai ilmaista tukea oikeusapukeskuksilta. UNDP laajensi oikeusvaltiotoimintaansa Uzbekistaniin. Suomen tuki Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin työlle Keski-Aasiassa jatkui.
UNDP:n kautta parannettiin myös Kirgisian, Tadžikistanin ja Uzbekistanin maaseutualueilla 2 347 pienen ja keskisuuren yrityksen ja maanviljelijän tuotantovalmiuksia 12 arvoketjussa. Vuoden aikana luotiin 156 uutta ihmisarvoista työpaikkaa ja tuettiin 772:ta naisjohtoista yritystä. Yhteistyön ansiosta vientisopimusten määrä kasvoi 31 miljoonalla dollarilla.
Luonnonvarojen kestävää käyttöä ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumista edistettiin Suomen geologian tutkimuskeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen viidellä eri yhteistyöhankkeella paikallisten instituutioiden kanssa. Hankkeissa keskityttiin pohja- ja pintavesien laadun seurantaan ja erilaisten valmiuksien parantamiseen.
Suomen yhteistyökumppanit Keski-Aasiassa
Suomi toimii Keski-Aasiassa osana Euroopan unionia. Suomen muita kumppaneita ovat YK, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö ETYJ ja kansainväliset rahoituslaitokset. Tulevina vuosina Suomi edistää yhdessä muiden avunantajien kanssa Kirgisian, Tadžikistanin ja Uzbekistanin pyrkimyksiä saavuttaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteet. Avunantajayhteisössä Suomi osallistuu myös Keski-Aasian maiden kanssa käytävään vuoropuheluun, jolla alueen maita kannustetaan edistämään yleismaailmallisia arvoja, kuten ihmisoikeuksia, tasa-arvoa ja oikeusvaltioperiaatetta.
Suomi tukee kansainvälisten kehitysrahoituslaitosten työtä alueella ja tarjoaa humanitaarista apua tarveperustaisesti erityisesti YK:n humanitaaristen järjestöjen ja suomalaisten kansalaisjärjestöjen kautta.
Useat suomalaiset kansalaisjärjestöt ovat tukeneet alueen maiden yhteiskunnallista kehitystä yhteistyössä kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa. Tuki on kohdistunut muun muassa kuurojen aseman parantamiseen ja terveydenhuollon kehittämiseen.
Kaupallinen yhteistyö
Keski-Aasian mailla on paljon kaupallista potentiaalia. Alueella asuu 70 miljoonaa kuluttajaa, ja maat ottavat askelia kohti markkinataloutta muun muassa kansainvälisten rahoituslaitosten ja EU:n tuella.
Suomi tiivistää taloudellisia suhteitaan alueen maihin sekä tukee suomalaisyritysten investointeja ja pääsyä markkinoille. Erityisesti Uzbekistanin vuonna 2016 alkanut poliittinen ja taloudellinen avautuminen on herättänyt yrityksissä kiinnostusta. Ensimmäinen Team Finland -vierailu maahan tehtiin vuonna 2019. Lupaavia toimialoja ovat muun muassa kaivosteollisuus, energiatehokkaat teknologiat, vesihuolto, informaatioteknologia, maatalous, matkailu ja opetusala.
Team Finland -verkosto Keski-Aasiassa(Linkki toiselle web-sivustolle.)
