Suomen suhteet ja kehitysyhteistyö Nepalissa

Suomen kehitysyhteistyöllä Nepalissa edistetään taloudellista kehitystä ja digitalisaatiota, vahvistetaan luonnonvarojen ilmastokestävää hallintaa ja parannetaan puhtaan juomaveden sekä sanitaation saatavuutta. Inklusiivisen opetuksen kehittäminen on edelleen keskeinen osa yhteistyötä.

Nepal on ottanut merkittäviä askelia kohti demokratiaa. Syvään juurtunut korruptio ja nuorten kokema näköalattomuus kärjistyivät syksyllä 2025 laajoiksi, nuorten johtamiksi mielenosoituksiksi, joiden seurauksena maahan asetettiin väliaikaishallitus. Ennenaikaiset vaalit järjestettiin maaliskuussa 2026. RSP‑puolue (Rastriya Swatantra Party) saavutti vaaleissa murskavoiton ja valta vaihtui. Puolue edustaa Kathmandun entisen pormestarin johdolla Z-sukupolvea ja turhautumista perinteisiin puolueisiin.

Nepalissa köyhyys on viime vuosikymmeninä vähentynyt merkittävästi, mutta yhä noin viidesosa väestöstä elää äärimmäisessä köyhyydessä. Monet nepalilaiset kärsivät kastisyrjinnästä, tai syrjinnästä sukupuolensa, etnisen taustansa tai asuinalueensa vuoksi. Vuoristoinen maa on poikkeuksellisen altis luonnonkatastrofeille ja ilmastouhkille.

Suomella ja Nepalilla on pitkäaikaiset suhteet, jotka ovat painottuneet kehitysyhteistyöhön. Suomi on tukenut Nepalia 1980-luvulta saakka muun muassa metsätaloudessa, vesihuollossa, sanitaation ja hygienian parantamisessa sekä opetusalalla. Suomi edistää yhdessä muiden avunantajien kanssa Nepalin pyrkimyksiä saavuttaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteet sekä nousta vähiten kehittyneiden maiden joukosta vuonna 2026.

Suomen kehitysyhteistyön tavoitteet Nepalissa vuosina 2025–2028

Suomen kahdenvälinen kehitysyhteistyön maaohjelma Nepalissa keskittyy vahvistamaan kestävää taloudellista kehitystä ja kumppanuuksia, parantamaan luonnonvarojen kestävää hallintaa ja ilmastokestävyyttä sekä edistämään inklusiivista koulutusjärjestelmää kaikille.

Suomen kehitysyhteistyön maaohjelma Nepalissa 2025–2028 (englanniksi)

Edellisellä ohjelmakaudella vuosina 2020–2024 Suomen tuki keskittyi puhtaan veden ja sanitaation saatavuuteen, koulutuksen kehittämiseen sekä naisten ja haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien vaikutusmahdollisuuksien parantamiseen.

Suomen kehitysyhteistyö edistää kestävää taloudellista kehitystä ja kumppanuuksia

Suomen kehitysyhteistyön tavoitteena on vahvistaa kestävää talouskasvua Nepalissa ja monipuolistaa talouden rakenteita sekä lisätä Suomen ja Nepalin välisiä kumppanuuksia. Nepal on siirtymässä kohti digitaalista, ilmastokestävää ja yhä markkinaohjautuvampaa taloutta. Suomi tukee tätä kehitystä vahvistamalla erityisesti naisten ja nuorten yrittäjyyttä ja työllistymistä sekä kehittämällä vihreää taloutta ja ilmastokestävien arvoketjujen toimintaa. Suomi edistää Nepalin yksityissektorin kasvua sekä yhteistyötä suomalaisten yritysten kanssa hyödyntämällä kehitysyhteistyön eri muotoja ja Team Finland ‑verkoston tukea.

Tavoite: Kestävä taloudellinen kehitys ja lisääntyneet kumppanuudet

• Vihreä talous ja ilmastokestävät arvoketjut vahvistuvat
• Digitaalinen siirtymä parantaa palveluita, läpinäkyvyyttä ja tuottavuutta
• Suomalais‑nepalilainen talous‑, kehitys‑ ja yritysyhteistyö syvenee

Meneillään olevat hankkeet ja ohjelmat

• Suomi tukee 4,5 miljoonalla eurolla UN Womenin maaohjelmaa Nepalissa vuosina 2023–2027. Hankkeessa tuetaan erityisesti naisten yrittäjyyttä ja elinkeinoja. Lue lisää: UN Women Nepal (EN).
• Suomi tukee yhdessä EU:n kanssa UNOPSin kautta toteutettavaa Cities4women-hanketta 2 miljoonalla eurolla vuosina 2025 ja 2026. Lue lisää: Cities4women Nepal (EN).

Taloudellista kehitystä ja kumppanuuksia edistävät myös seuraavat hankkeet:

• Kestäviä vesi- ja sanitaatiopalveluita kaikille (SUSWA) -hankkeessa edistetään digitaalisia vesihallintoratkaisuja ja suomalaisia kumppanuuksia mm. suomalaisen ammattikorkeakoulun kanssa.
• Luonnonvarat ja ilmastonmuutos kunnissa (LACC) -hankkeessa edistetään luonnonvaroihin pohjautuvaa pienyrittäjyyttä ja osuuskuntatoimintaa.
• Lisäksi opetussektorin hankkeissa edistetään koulutuksen digitaalisia ratkaisuja.

Suomen kehitysyhteistyö tukee luonnonvarojen kestävää hallinnointia

Suomen tuki Nepalissa pyrkii vahvistamaan ilmastokestävyyttä niin maaseutu‑ kuin kaupunkialueilla ja varmistamaan, että palvelut ja luonnonvarojen hallinta ovat kestäviä, yhdenvertaisia ja osallistavia. Nepal on erittäin altis ilmastoriskeille ja niiden vaikutukset kohdistuvat erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin. Suomi tukee paikallishallintojen kykyä vastata ilmastoriskeihin parantamalla vesihuoltoa, sanitaatiota, luonnonvarojen hallintaa, kaupunkien ilmastokestävyyttä ja katastrofivalmiutta.

Tavoite: Kestävä luonnonvarojen hallinta ja vahvistunut ilmastonkestävyys

• Vesihuolto, sanitaatio ja luonnonvarojen hallinta ovat kestävämpiä ja inklusiivisia
• Paikalliset ja kaupunkialueiden palvelut ovat ilmastokestäviä ja pystyvät vastaamaan kasvaviin riskeihin
• Naiset, vammaiset ja syrjityt ryhmät osallistuvat päätöksentekoon ja saavat äänensä kuuluviin luonnonvarojen ja ilmastopolitiikan suunnittelussa

Meneillään olevat hankkeet ja ohjelmat

• Kestäviä vesi- ja sanitaatiopalveluita kaikille -hanke: Sustainable WASH for All (SUSWA). Vuosina 2021–2027 toteutettava kahdenvälinen vesi-, sanitaatio- ja hygieniahanke Karnalin syrjäisessä provinssissa Nepalissa jatkaa Suomen vahvaa hankeyhteistyötä Nepalin ja EU:n kanssa. Suomen tuki hankkeelle on 9 miljoonaa euroa. Euroopan Unioni osallistuu hankkeeseen 10,1 miljoonalla eurolla. Lue lisää: SUSWA (EN, Nepali).
• Luonnonvarat ja ilmastonmuutos kunnissa -hanke: Local Adaptation to Climate Change (LACC). Vuosina 2024–2029 toteutettava kahdenvälinen luonnonvarojen hanke keskittyy erityisesti luonnonvarojen kestävään käyttöön ja ilmastotoimien kehittämiseen kuntatasolla. Suomen tuki hankkeelle on 13 miljoonaa euroa. Euroopan Unioni osallistuu hankkeeseen 18 miljoonalla eurolla. Lue lisää: LACC (EN, Nepali).
• Kohti kestävää pohjavesien hoitoa ja parannettuja vesipalveluita: Towards sustainable groundwater management and improved water supply services in Nepal (NEAS+). NEAS+-hankkeen tavoitteena on tehostaa pohjavesien kestävää hallintaa ja parantaa vesihuoltopalveluja Nepalissa. Suomen tuki on 1,5 miljoonaa euroa vuosina 2026–2029. Kyseessä on Suomen ympäristökeskuksen ja Geologian tutkimuskeskuksen yhteinen IKI-hanke. Lue lisää: NEAS+ GTK ja NEAS+ SYKE.

Suomi tukee inklusiivista opetusta

Suomi tukee Nepalissa laadukasta, turvallista ja osallistavaa koulutusjärjestelmää, joka tarjoaa kaikille lapsille ja nuorille yhdenvertaiset mahdollisuudet oppimiseen. Suomen pitkäaikainen yhteistyö opetussektorilla jatkuu opettajankoulutuksen kehittämisenä, oppimistulosten vahvistamisena ja digitaalisen oppimisen sekä inklusiivisten opetusmenetelmien edistämisenä. Suomi työskentelee tiiviisti kaikkien hallinnon tasojen kanssa: liittovaltion, provinssien ja paikallishallinnon sekä koulujen ja yliopistojen kanssa.

Tavoite: Inklusiivinen ja kestävä koulutusjärjestelmä, joka takaa yhtäläiset mahdollisuudet kaikille

• Oppimistulokset paranevat perus‑ ja toisen asteen koulutuksessa, ja erityisesti tyttöjen, vammaisten lasten ja syrjittyjen ryhmien osallistuminen ja koulussa pysyminen paranee
• Opettajankoulutus vahvistuu ja vastaa paremmin erilaisten oppijoiden tarpeisiin
• Kouluruokailu sekä paikallisten raaka-aineiden hyödyntämiseen perustuva malli vahvistuvat ja tukevat sekä oppimista että paikallisia elinkeinoja

Meneillään olevat hankkeet ja ohjelmat

• Tuki Nepalin uudelle opetusalan ohjelmalle (Nepal School Education Sector Plan) vuosina 2021–2030. Nepalin valtio kattaa noin 90 prosenttia ohjelman rahoituksesta. Suomi on yksi yhteensä kahdeksasta yhteistyökumppanista ja rahoittaa ohjelmaa 19 miljoonalla eurolla vuosina 2022–2026. Lue lisää: SESP (EN).
• Suomi tukee 4,2 miljoonalla eurolla Unicefin maaohjelmaa vuosina 2023–2027. Tuki kohdistetaan opetussektorille koulutuksen laadun ja kattavuuden kehittämiseen. Lue lisää: Unicef Nepal (EN).
• Tekninen yhteistyö Nepalin opetussektorilla (TECSES) -hanketta tuetaan vuosina 2024–2029 yhteensä 10 miljoonalla eurolla, joista 5 miljoonaa on Suomelta ja 5 miljoonaa EU:lta. Lue lisää: TECSES (EN).
• WFP:n ja UNDP:n kautta tuettavaa kouluruokailuhanketta tuetaan 620 000 eurolla vuosina 2025–2027. Lue lisää: School meals UNDP (EN).

Maaohjelman tuloksia vuosilta 2021–2024

Maaohjelmakaudella 2021–2024 Nepal kohtasi vakavia haasteita kuten koronapandemian ja luonnonkatastrofeja, mutta eteni myös kohti tavoitettaan nousta vähiten kehittyneiden maiden joukosta vuonna 2026. Talouskasvu pysyi maltillisena. Maatalous-, rakennus- ja energiasektorit sekä ulkomailta tulevat rahalähetykset tukivat talouden vahvistumista. Myönteisistä kehitystuloksista huolimatta Nepalilla oli myös suuria haasteita, kuten puhtaan juomaveden saatavuuden parantaminen ja naisten lukutaidon edistäminen.

Suomen tuki inklusiivisille ja ilmastokestäville vesi- ja sanitaatiopalveluille paransi merkittävästi yhteisöjen elinolosuhteita ja vahvisti kriisinkestävyyttä. Yli 370 000 ihmistä sai käyttöönsä puhdasta vettä, ja kouluihin sekä terveydenhuollon laitoksiin rakennettiin yli 600 käymälää. Lähes 45 000 ihmistä hyötyi kastelujärjestelmistä ja 89 000 ihmistä maaseudun neuvontapalveluista. Lisäksi 17 000 ihmistä otti käyttöönsä erilaisia ilmastokestäviä maanviljelykäytäntöjä, mikä nosti heidän tulojaan 53 prosentilla.

Vuonna 2023 Nepalin läntiseen Karnalin provinssiin iski tuhoisa maanjäristys, jonka vaikutuksista kärsi arviolta 250 000 ihmistä. Alue on yksi Nepalin köyhimmistä, joten katastrofi pahensi alueen jo ennestään korkeaa haavoittuvuutta sekä heikensi elinkeinoja ja paikallistaloutta. Suomen vesihankkeissa pystyttiin vastaamaan järistyksen tuhoihin nopeasti klooraamalla vesijärjestelmiä sekä järjestämällä tilapäisiä käymälä- ja hygieniapalveluita. Suomi tuki koulunkäynnin jatkuvuutta järistysalueella YK:n lastenrahasto Unicefin kautta. Järjestö pystytti 56 tilapäistä oppimistilaa, jakoi oppimateriaalia yli 2 200 oppilaalle ja tarjosi psykososiaalista tukea kouluyhteisöille.

Nepalin hallituksen opetussektorille myöntämän rahoituksen osuus koko budjetista kohosi 10,9 prosentista 13,3 prosenttiin. Toisen asteen koulutuksen osallistumisaste nousi 50,9 prosentista 57,9 prosenttiin vuosien 2021–2024 aikana, ja myös tyttöjen osallistuminen kasvoi merkittävästi. Perusopetuksessa oppilasmäärät ja osallistumisaste laskivat kuitenkin lievästi. Suomi tuki kouluruokailua osana sektoribudjettitukea, ja maaohjelman loppupuolella yli kolme miljoonaa lasta sai päivittäisen kouluaterian.

Suomi rahoitti UN Womenin Nepalin maaohjelmaa, joka tuki naisten ammatillista koulutusta ja yrittäjyyttä. Lähes 18 000 naista ja haavoittuvassa asemassa olevaa henkilöä työllistyi tai heidän toimeentulomahdollisuutensa paranivat. Koronapandemian aikana ohjelma jakoi tietoa kansalaisten oikeuksista ja pandemiaan liittyvistä terveyskäytännöistä sekä auttoi naisia ja lapsia saamaan tärkeitä asiakirjoja ja rahoituspalveluita. Lisäksi noin 16 000 viranomaista ja päättäjää sai koulutusta sukupuolten tasa-arvoon ja sukupuolittuneen väkivallan ehkäisyyn liittyvissä teemoissa.

Suomen yhteistyökumppanit Nepalissa

Suomi toimii Nepalissa osana Euroopan unionia ja avunantajien yhteisöä. EU:n jäsenenä Suomi on mukana muun muassa Nepalin hallituksen kanssa käytävässä vuoropuhelussa, jolla maata kannustetaan ihmisoikeuksien edistämiseen ja hyvän hallinnon kehittämiseen. 

Suomi tukee Nepalin taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä myös rahoittamalla YK-järjestöjen sekä kansainvälisten kehitysrahoituslaitosten työtä. Lisäksi Suomi tarjoaa humanitaarista apua tarveperustaisesti erityisesti YK:n humanitaaristen järjestöjen ja suomalaisten kansalaisjärjestöjen kautta.

Useat suomalaiset kansalaisjärjestöt tukevat Nepalin yhteiskunnallista kehitystä yhteistyössä maan kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa. Tuki kohdistuu esimerkiksi opetukseen, terveyteen, vammaisten henkilöiden oikeuksiin ja ruokaturvan parantamiseen.

Team Finland -yhteistyö

Team Finland pyrkii Nepalissa edistämään Suomi-kuvaa ja tuomaan esiin maamme vahvuuksia sekä edistämään Suomen ja Nepalin välisiä kaupallis-taloudellisia suhteita. Nepal on Suomen pitkäaikainen kehitysyhteistyökumppani ja Suomi tukee Nepalia usein eri rahoitusinstrumentein.

Suomen ja Nepalin välinen taloudellinen yhteistyö on toistaiseksi suhteellisen vaatimatonta. Kauppasuhteita kuitenkin pyritään kehittämään etenkin sektoreilla, joilla on Suomelle suhteellista etua ja joilla on sidonnaisuuksia Suomen pitkäaikaiseen kehitysyhteistyöhön sekä sen tuomiin kokemuksiin, verkostoihin ja asiantuntemukseen.

Näitä sektoreita ovat esim. koulutus, vesi ja sanitaatio sekä ilmastokestävyys ja elinkeinokehitys. Myös sektoreissa kuten cleantech (ml. uusiutuva energia ja älykkäät energiaratkaisut), ICT, digitalisaatio, vesivoima, meteorologia ja kaupunkisuunnittelu on potentiaalia. Maiden välillä on olemassa investointisuojasopimus.

Kaupallis-taloudellisen yhteistyön kehittäminen perinteisen kehitysyhteistyön rinnalla on Suomen päätavoitteita Nepalissa vuosina 2025–2028. Kehitysyhteistyö tukee tavoitetta, sillä sen kautta esimerkiksi parannetaan eri tavoin liiketoimintaympäristöä. 

Team Finland -verkosto Nepalissa