Suomen suhteet ja kehitysyhteistyö Nepalissa

Suomen kehitysyhteistyö Nepalissa parantaa opetusta, puhtaan juomaveden ja sanitaation saatavuutta, ilmastokestävyyttä ja elinkeinokehitystä sekä sukupuolten tasa-arvoa ja sosiaalista osallisuutta.

Suomen tukemat vesihankkeet ovat tuoneet noin 2 miljoonalle nepalilaiselle puhdasta vettä. Kaukolännen vesivarainhankkeessa juomavettä on saanut käyttöönsä jo yli 380 500 henkeä. Koulujen yhteyteen on rakennettu vessoja ja vesipisteitä, mikä edistää terveyttä ja erityisesti tyttöjen koulunkäyntiä. Kuva: Hanna Päivärinta / UM

Nepal on ottanut ripeitä askelia kohti demokratiaa. Kymmenvuotinen sisällissota päättyi vuonna 2006. Uusi perustuslaki vuonna 2015 vahvisti paikallistason hallintoa ja naisten osallistumista päätöksentekoon. Demokratia on kuitenkin vielä hauras, ja hallitukset vaihtuvat tiuhaan. 

Köyhyys on viime vuosikymmeninä vähentynyt merkittävästi, mutta yhä noin viidesosa väestöstä elää äärimmäisessä köyhyydessä. Monet nepalilaiset kärsivät syrjinnästä sukupuolensa, kastinsa, etnisen taustansa tai asuinalueensa vuoksi. Vuoristoinen maa on poikkeuksellisen altis luonnonkatastrofeille ja ilmastouhkille.

Suomella ja Nepalilla on pitkäaikaiset suhteet, jotka ovat painottuneet kehitysyhteistyöhön. Suomi on tukenut Nepalia 1980-luvulta saakka muun muassa metsätaloudessa, vesihuollossa, sanitaation ja hygienian parantamisessa sekä opetusalalla. Suomi edistää yhdessä muiden avunantajien kanssa Nepalin pyrkimyksiä saavuttaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteet sekä nousta keskituloisten maiden joukkoon lähivuosina.

Suomen kokonaisvaltaisen toiminnan tavoitteita Nepalissa kuvataan maastrategiassa ja kehitysyhteistyöhön keskittyvässä maaohjelmassa. Vuosina 2021–2024 voimassaolevan maastrategian päätavoitteita ovat yhteiskunnallisen epätasa-arvon vähentäminen, kestävän kehityksen sekä ilmasto- ja katastrofikestävyyden tukeminen. Tavoitteena on lisäksi Suomen ja Nepalin välisten poliittisten ja taloudellisten suhteiden monipuolistaminen ja edistäminen. 

Suomen maastrategia Nepalissa 2021–2024 (englanniksi, PDF, 380 KB)

Suomen kehitysyhteistyön tavoitteet Nepalissa vuosina 2021–2024

Suomen kahdenvälinen kehitysyhteistyö Nepalissa suuntautuu vuosina 2021–2024 pääasiassa inklusiivisen opetusjärjestelmän tukemiseen sekä ilmastokestävyyden ja terveyden parantamiseen kestävän vesihuollon, sanitaation ja hygienian kautta. Kehitysyhteistyö tukee alueiden elinkeinokehitystä sekä sukupuolten tasa-arvon ja sosiaalisen osallisuuden toteutumista. Suomen tuki Nepalille vuosina 2021–2024 on 56 miljoonaa euroa.

Suomen kehitysyhteistyön maaohjelma Nepalissa 2021–2024 (englanniksi, PDF, 546 KB)

Edellisellä ohjelmakaudella vuosina 2016–2019 Suomen tuki keskittyi puhtaan veden ja sanitaation saatavuuteen, koulutuksen kehittämiseen sekä naisten ja haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien vaikutusmahdollisuuksien parantamiseen.

Suomen kehitysyhteistyö opetusalalla

Suomen kehitysyhteistyöllä tuetaan Nepalin taloudellista tasa-arvoa ja demokratiakehitystä edistävää koulujärjestelmää sekä inklusiivista opetusta.

Tavoite: Inklusiivinen opetusjärjestelmä tarjoaa oppilaille tietoja ja taitoja, jotka edistävät Nepalin taloudellista ja demokraattista kehitystä

• Perusasteen ja toisen asteen opetuksen laatu ja tulokset paranevat
• Opetukseen pääsy helpottuu, osallisuus ja tasa-arvo voimistuvat sekä oppilaiden erilaiset tarpeet otetaan huomioon nykyistä paremmin

Meneillään olevat hankkeet ja ohjelmat

• Tuki Nepalin uudelle opetusalan ohjelmalle (Nepal School Education Sector Plan, SESP) vuosina 2021–2030. Nepalin valtio kattaa noin 90 prosenttia ohjelman rahoituksesta. Suomi on yksi yhteensä kahdeksasta yhteistyökumppanista. Suomi rahoittaa ohjelmaa 19 miljoonalla eurolla vuosina 2022–2026.
• Unicefin maaohjelmaa (CPAP 2023–2027) tuetaan 4,2 miljoonalla eurolla, joka kohdistetaan opetussektorille koulutuksen laadun ja kattavuuden kehittämiseen.

Suomen kehitysyhteistyö vesihuollossa, sanitaatiossa ja ilmastokestävyydessä

Suomi tukee nepalilaisten yhteisöjen terveyttä ja kykyä kohdata ilmastouhkia parantamalla puhtaan veden ja sanitaation saatavuutta sekä elinkeinokehitystä.

Tavoite: Yhteisöjen ilmastokestävyys ja terveys paranee

• Kyläyhteisöjen jäsenillä on aiempaa kestävämpi vesihuolto, sanitaatio ja hygienia
• Ihmiset hyötyvät kestävämmistä elinkeinoista ja arvoketjuista

Meneillään olevat hankkeet ja ohjelmat

• Kestäviä vesi-, sanitaatio- ja hygieniapalveluita kaikille -hanke: Sustainable WASH for All (SUSWA). Vuosina 2021–2027 toteutettava kahdenvälinen vesi-, sanitaatio- ja hygieniahanke Karnalin syrjäisessä provinssissa Nepalissa. Suomen tuki hankkeelle on 9 miljoonaa euroa. Euroopan unioni osallistuu hankkeeseen 10,1 miljoonalla eurolla. Lue lisää: SUSWA(Linkki toiselle web-sivustolle.)
• Vihreä ja vahva Länsi -hanke. Vuosina 2021–2024 Karnalin ja Kaukolännen provinsseissa toteutettava hanke tähtää ilmastokestävään vihreän talouden kasvuun arvoketjujen kautta. Hankkeen yhteisrahoittajina toimivat Saksa, Suomi ja Euroopan unioni. Suomen rahoitusosuus on 4 miljoonaa euroa. Lue lisää: Green Resilient Agricultural Productive Ecosystems (GRAPE)(Linkki toiselle web-sivustolle.)
• Tuki Nepalin hallitukselle säästä ja ilmastosta johtuviin lisääntyneisiin luonnonkatastrofeihin vastaamiseksi 2018–2023. Hankkeen toimeenpanijana on Ilmatieteen laitos, ja sen budjetti on 621 900 euroa.
• Arseenipitoisen juomaveden käytön vähentäminen Nepalissa vuosina 2020–2024. Hanketta toimeenpanevat Suomen ympäristökeskus ja Geologian tutkimuskeskus, ja sen budjetti on miljoona euroa. Lue lisää: Suomen ympäristökeskus(Linkki toiselle web-sivustolle.)

Suomen kehitysyhteistyö sukupuolten tasa-arvon ja sosiaalisen osallisuuden puolesta

Suomen kehitysyhteistyöllä tuetaan naisten ja tyttöjen tasa-arvoisia mahdollisuuksia ja hyvinvointia sekä parannetaan erityisesti vammaisten ja haavoittuvassa asemassa olevien naisten asemaa. Sukupuolten tasa-arvo ja sosiaalinen osallisuus ovat tavoitteina kaikessa kehitysyhteistyössä.

Tavoite: Naisten, myös vammaisten ja haavoittuvassa asemassa olevien, yhteiskunnallinen tasa-arvo ja hyvinvointi paranevat

• Naiset saavuttavat nykyistä suuremman taloudellisen itsenäisyyden ja ovat poliittisesti aktiivisempia
• Naisiin kohdistuva väkivalta ja kulttuurinen syrjintä vähenevät sekä julkisessa tilassa että yksityiselämässä

Meneillään olevat hankkeet ja ohjelmat

• Tuki YK:n tasa-arvojärjestön UN Womenin maastrategialle vuosina 2023–2027. Suomen osuus on yhteensä 4,54 miljoonaa euroa. Maastrategia keskittyy sukupuolten tasa-arvon huomioivan lainsäädännön kehittämiseen, vihreään makrotalouteen, kestävään ja kunnolliseen toimeentuloon, sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseen ja koordinoinnin vahvistamineen kaikilla kolmella hallinnon tasolla.

Maaohjelman tuloksia vuodelta 2022

Nepalin nuori demokratia vahvistui vuonna 2022 järjestettyjen paikallis-, maakunta- ja valtakunnallisten vaalien myötä. Vaikka Nepalin talouskasvu on hidastunut, maa pyrkii edelleen pääsemään pois vähiten kehittyneiden maiden joukosta vuoteen 2026 mennessä. 

Vuoden 2022 lopulla päättyi 16 vuotta kestänyt Kaukolännen vesivarainhoitohanke, joka synnytti merkittäviä tuloksia loppuun saakka. Vuonna 2022 Suomen rahoittamien hankkeiden kautta yhteensä 147 000 ihmistä sai puhdasta vettä ja kastelujärjestelmistä hyötyi 18 000 ihmistä. Suomi jatkaa  vesi-ja sanitaatiosektorin tukemista ja uudessa vesi-, sanitaatio- ja hygieniahankkeessa keskitytään  kuukautisiin liittyvän häpeän poistamiseen ja kuukautishygieniaan Karnalin maakunnassa. Unicefin kanssa vuoden aikana parannettiin 233 oppilaitoksen vesi-, sanitaatio- ja hygieniatiloja. Suomi osallistui myös koulutussektorin kehityssuunnitelman laadintaan ja edisti sitä kautta muun muassa vesi-, sanitaatio- ja hygieniastandardien käyttöönottoa Nepalin kouluissa. 

Opetusalan kansalliset tulokset olivat hyviä. Koronapandemian aiheuttamista pitkistä koulusuluista huolimatta yhä suurempi osa ikäluokasta kävi koulua vuonna 2022. Oppilaat palasivat kouluun, ja peruskoulun käyneiden määrä jatkoi kasvamista. Kouluruokailuohjelmaa laajennettiin, ja yli kolme miljoonaa lasta sai ilmaisen aterian. Aineenopettajien määrä on kasvanut peruskouluissa, ja yhä useampi nuori käy peruskoulun loppuun. Kaikkien lasten yhdenvertainen mahdollisuus päästä perus- ja keskiasteen koulutukseen edistyi huomattavasti. 

Nepalin hallitus hyväksyi YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmia 1325 ja 1820 koskevan toisen kansallisen toimintasuunnitelmansa, joka on antanut etenkin konfliktista selvinneille naisille toivoa aiempaa turvallisemmasta ja arvokkaammasta elämästä. Suomen tukema UN Women -järjestö avusti hallitusta toimintasuunnitelman laadinnassa.

Suomen yhteistyökumppanit Nepalissa

Suomi toimii Nepalissa osana Euroopan unionia ja avunantajien yhteisöä. EU:n jäsenenä Suomi on mukana muun muassa Nepalin hallituksen kanssa käytävässä vuoropuhelussa, jolla maata kannustetaan ihmisoikeuksien edistämiseen ja hyvän hallinnon kehittämiseen. 

Suomi tukee Nepalin taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä myös rahoittamalla YK-järjestöjen sekä kansainvälisten kehitysrahoituslaitosten työtä. Lisäksi Suomi tarjoaa humanitaarista apua tarveperustaisesti erityisesti YK:n humanitaaristen järjestöjen ja suomalaisten kansalaisjärjestöjen kautta.

Useat suomalaiset kansalaisjärjestöt tukevat Nepalin yhteiskunnallista kehitystä yhteistyössä maan kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa. Tuki kohdistuu esimerkiksi opetukseen, terveyteen, vammaisten henkilöiden oikeuksiin ja ruokaturvan parantamiseen.

Team Finland -yhteistyö

Team Finland pyrkii Nepalissa edistämään Suomi-kuvaa ja tuomaan esiin maamme vahvuuksia sekä edistämään Suomen ja Nepalin välisiä kaupallis-taloudellisia suhteita. Nepal on Suomen pitkäaikainen kehitysyhteistyökumppani ja Suomi tukee Nepalia usein eri rahoitusinstrumentein.

Suomen ja Nepalin välinen taloudellinen yhteistyö on toistaiseksi suhteellisen vaatimatonta. Kauppasuhteita kuitenkin pyritään kehittämään etenkin sektoreilla, joilla on Suomelle suhteellista etua ja joilla on sidonnaisuuksia Suomen pitkäaikaiseen kehitysyhteistyöhön sekä sen tuomiin kokemuksiin, verkostoihin ja asiantuntemukseen.

Näitä sektoreita ovat esim. koulutus, vesi ja sanitaatio sekä ilmastokestävyys ja elinkeinokehitys. Myös sektoreissa kuten cleantech (ml. uusiutuva energia ja älykkäät energiaratkaisut), ICT, digitalisaatio, vesivoima, meteorologia ja kaupunkisuunnittelu on potentiaalia. Maiden välillä on olemassa investointisuojasopimus.

Kaupallis-taloudellisen yhteistyön kehittäminen perinteisen kehitysyhteistyön rinnalla on Suomen päätavoitteita Nepalissa vuosina 2021–2024. Kehitysyhteistyö tukee tavoitetta, sillä sen kautta esimerkiksi parannetaan eri tavoin liiketoimintaympäristöä. 

Team Finland -verkosto Nepalissa(Linkki toiselle web-sivustolle.)