Humanitaarinen apu Afganistanissa

Afganistanin humanitaarinen tilanne on jo vuosia jatkunut vaikeana. Puolet väestöstä on humanitaarisen avun tarpeessa. Syitä tähän ovat laaja-alaisen ja pitkään kestäneen köyhyyden mukanaan tuomat ongelmat, vaikea turvallisuustilanne, ilmastonmuutoksen kiihdyttämät luonnonkatastrofit ja koronaviruspandemia. Humanitaarinen kriisi on pahentunut entisestään Talibanin valtaannousun myötä.

Afganistanista on kehkeytymässä yksi maailman pahimmista humanitaarisista kriiseistä. Yli puolet Afganistanin 40 miljoonan hengen väestöstä arvioidaan olevan humanitaarisen avun tarpeessa. Humanitaarinen ja poliittinen tilanne Afganistanissa on vaikea. YK:n yli viiden miljardin dollarin hätäapuvetoomus vuoden 2022 alussa on suurin, joka yhden valtion auttamiseksi on koskaan tehty.

Pakistanissa, Iranissa ja muissa Afganistanin naapurimaissa on yli kaksi miljoonaa rekisteröityä afgaanipakolaista. Lisäksi rekisteröimättömiä pakolaisia on paljon, sillä elokuun 2021 jälkeen muuttoliikkeiden tilastointi on merkittävästi vaikeutunut.

Palaavien pakolaisten uudelleenintegrointi yhteiskuntaan on Afganistanille jatkuva haaste. Afgaanit ovat toiseksi suurin pakolaisväestö maailmassa.

Suomi on antanut Afganistaniin humanitaarista apua koko 2000-luvun. Apua on kanavoitu muun muassa YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n, YK:n lastenrahaston Unicefin, Suomen Punaisen Ristin, Punaisen Ristin kansainvälisen komitean ICRC:n ja Maailman ruokaohjelman WFP:n kautta.

Talibanin valtaannousun myötä Suomi suuntasi kehitysyhteistyövaroja   humanitaariseen apuun. Vuonna 2021 Suomen humanitaarinen apu Afganistaniin nelinkertaistui 12,5 miljoonaan euroon. Rahoituksen avulla jaettiin ruoka-apua ja puhdasta vettä, hoidettiin aliravittuja lapsia, tarjottiin suojelua pakolaisille, hoidettiin sodassa vammautuneita ihmisiä ja ehkäistiin koronaviruksen leviämistä.

Humanitaarinen miinatoiminta

Suomi tukee humanitaarista miinatoimintaa Afganistanissa, joka on yksi maailman miinoitetuimmista maista. Miinojen ja muiden räjähtämättömien jäänteiden raivausta tehdään etenkin Afganistanin pohjois- ja keskiosissa.

Suomi tukee miinanraivausta Afganistanin pohjois- ja keskiosissa.
Suomi tukee miinanraivausta Afganistanin pohjois- ja keskiosissa. Kuva: Halo Trust

Suomen apu humanitaariseen miinatoimintaan kohdentuu YK:n (United Nations Mine Action Service UNMAS) ja brittiläisen järjestön HALO Trustin kautta. Miinanraivauksen lisäksi koulutetaan miehiä ja naisia miinojen riskeistä sekä kuntoutetaan uhreja.

Toiminta luo edellytyksiä yksilöiden varhaiselle toipumiselle, yhteisöjen jälleenrakennukselle ja pidemmän aikavälin yhteiskuntakehitykselle.

Suomi on tukenut humanitaarista miinatoimintaa Afganistanissa vuodesta 1991. Kokonaisbudjetti UNMASin ja HALO Trustin toiminnan tukemiselle Afganistanissa vuosina 2021–2024 on neljä miljoonaa euroa.