Yhteiskunnalliset toimijat

Monet eri toimijat suomalaisessa yhteiskunnassa osallistuvat kehitysyhteistyön ja kehityspolitiikan tekemiseen. Ulkoministeriö tukee tätä työtä. Kehitysyhteistyö lisää myös suomalaisten osaamista. 

Mies ja kaksi naista katsovat tietokoneen näyttöä Nepalissa.
Kalpana Gyawali (keskellä) kouluttaa opettajankouluttajia käyttämään etäopetuksen menetelmiä Tribhuvanin yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun yhteisessä hankkeessa. Kuva: Marja-Leena Kultanen / Kehityslehti

Johdonmukaisuudella on suomalaisessa kehityspolitiikassa tärkeä rooli. Suomi pyrkii siihen, että kaikki sen toimet tukevat kehittyviä maita, eivätkä ole keskenään ristiriidassa.

Johdonmukaisen politiikan näkökulmasta erityisen tärkeitä toimijoita ovat maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö, puolustusministeriö, sisäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö sekä valtionvarainministeriö.

Myös kunnat, korkeakoulut ja valtion eri laitokset osallistuvat kehitysyhteistyöhön. Niillä on runsaasti yhteishankkeita kehitysmaiden instituutioiden kanssa sekä erilaisia vaihto-ohjelmia. 

Tutkijat, toimittajat, kuvaajat ja kulttuuritoimijat vahvistavat suomalaisten tietämystä kehittyvistä maista ja edistävät kehityskysymyksistä käytävää julkista keskustelua.

Valtion toimijoiden kehitysyhteistyö vahvistaa kehitysmaiden julkisen sektorin osaamista

Suomalaiset ministeriöt ja valtion laitokset tekevät yhteistyötä kehittyvien maiden julkisen sektorin kanssa. Yhteistyön tavoitteena on vahvistaa kehittyvien maiden virkamiesten osaamista ja organisaatioiden toimintaa. 

Ulkoministeriö rahoittaa valtion toimijoiden yhteistyötä niin kutsutulla instituutioiden välisen kehitysyhteistyön instrumentilla (IKI). IKI-rahoitusta voidaan käyttää erilaista osaamista vahvistaviin hankkeisiin. 

IKI-instrumentti myös edistää nuorten suomalaisten asiantuntijoiden mahdollisuuksia osallistua kehitysyhteistyöhön. Se on hyvä esimerkki siitä, kuinka kehitysyhteistyö vahvistaa sekä kehitysmaakumppaneiden että suomalaisten toimijoiden osaamista.

Yksi IKI-hankkeiden suomalaisista toteuttajista on Ilmatieteen laitos. Voit lukea Ilmatieteen laitoksen asiantuntijoiden kokemuksia kehitysyhteistyöstä blogisivulta Meteorologiaa maailmalla(Linkki toiselle verkkosivustolle).

Yksityiskohtaiset tiedot IKI-hankkeiden rahoitushausta

Korkeakoulujen yhteistyö vahvistaa korkeakoulujen laatua ja vastavuoroista oppimista

Suomi tukee yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kumppanuuksia kehittyvien maiden korkeakoulujen kanssa. Yhteistyöllä vahvistetaan kehittyvien maiden korkeakoulutuksen laatua ja suomalaisten korkeakoulujen osaamista. Yhteistyö perustuu kehitysmaakumppanin määrittelemiin tarpeisiin. Periaatteina ovat tasavertainen kumppanuus ja vastavuoroinen oppiminen. Kumppanikorkeakoulut sitoutuvat hankkeiden toteutukseen ja käyttävät niihin myös omia resurssejaan.

Korkeakoulujen välisiä yhteistyöhankkeita toteuttavan ohjelman nimi on HEI ICI (Higher Education Institutions’ Institutional Cooperation Instrument). Ohjelma uudistetaan vuoden 2022 aikana uudeksi korkeakoulujen HEPP-kumppanuusohjelmaksi (Higher Education Partnership Program).

Hankkeissa kehitetään korkeakoulujen opintoalakohtaisia, metodologisia, pedagogisia ja hallinnollisia valmiuksia. Niissä on mukana vähintään kaksi korkeakoulua, toinen Suomesta ja toinen jostakin kehittyvästä maasta. Hankkeilla pyritään saamaan aikaan laajaa yhteiskunnallista vaikuttavuutta kohdemaissa.

Ohjelmaa rahoitetaan Suomen kehitysyhteistyövaroista, ja sen hallinnoinnista vastaa opetushallitus.

Käynnissä olevalle ohjelmakaudelle 2020–2024 ulkoministeriö on myöntänyt HEI ICI -rahoitusta 11,2 miljoonaa euroa. 

Ohjelmakaudelta 2017-2020:

Tampereen yliopisto vahvistaa korkeakoulujen johto- ja hallinto-osaamista Itä-Afrikassa

Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu  on vuodesta 2011 lähtien koordinoinut ja toteuttanut hanketta, jonka tavoitteena on korkeakoulujen hallinnon modernisaatio(Linkki toiselle verkkosivustolle). Hankkeesta vastaa korkeakouluhallinnon ja -talouden tutkimus- ja koulutusyksikkö.

Yhteistyön kohdemaana oli ensin Uganda. Nykyisessä hankkeessa toiminta keskittyy Etiopiaan, jossa viime vuosien aikana korkeakoulujen määrä on lisääntynyt huomattavasti. 

Toiminnan tuloksena on muun muassa kehitetty Makereren yliopiston jatkokoulutusohjelmaa Ugandassa. Lisäksi on modernisoitu maisteri- ja tohtoritason koulutusohjelmia johtamista ja hallintoa tukemalla Ugandassa ja Etelä-Afrikassa. Yhteistyön avulla on myös  kehitetty korkeakouluhallinnon laadunvarmistusjärjestelmää sekä perustettu akateeminen Ancherd-verkosto.

Hankkeen rahoitus vuosille 20172020 on 699 000 euroa. Edellisellä ohjelmakaudella 20132015 rahoitus oli 483 000 euroa.

Tarkemmat tiedot HEI ICI -ohjelmasta löydät opetushallituksen sivuilta(Linkki toiselle verkkosivustolle).

Kunta-ala tukee paikallishallintoa

Myös suomalaiset kunnat ja kuntayhtymät ovat mukana kehitysyhteistyössä. Niiden yhteistyöhankkeilla tuetaan kehittyvien maiden kuntien demokratiakehitystä ja paikallishallintojen osaamista. 

Hankkeilla edistetään kansalaisten osallistumista ja parannetaan kehitysmaiden kykyä tarjota palveluita vaikuttavasti, taloudellisesti ja eri väestöryhmien tarpeet ja osallistumismahdollisuudet huomioiden. Yhteistyössä voi olla mukana myös muita toimijoita, esimerkiksi oppilaitoksia tai yrityksiä.

Kunnat voivat hakea tukea kansalaisjärjestöille suunnatun haun yhteydessä. 

Tutkijat syventävät tietoa kehityksestä

Kestävän kehityksen tavoitteisiin pääsemisen tueksi tarvitaan uutta tietoa ja tuoreita näkökulmia. Tietoa tarvitsevat niin päätöksentekijät kuin kansalaisetkin. Kehityspoliittinen tutkimus on tutkijoiden tapa vaikuttaa kehityspolitiikan ja -yhteistyön suuntiin. 

Ulkoministeriö rahoittaa kehitykseen ja kehittyviin maihin keskittyvää tutkimusta, joka auttaa ymmärtämään köyhyyttä ja kehitystä sekä niiden syy-seuraus-suhteita. Samalla ylläpidetään ja kehitetään tutkijoiden yhteyksiä ja verkostoitumista Suomessa, kehitysmaissa ja kansainvälisissä tutkimuslaitoksissa. 

Ulkoministeriö ja Suomen Akatemia rahoittavat yhdessä Suomen Akatemian kehitystutkimusta. Tutkimushankkeet ovat yleensä monivuotisia. Hakuohjeet löytyvät Suomen Akatemian kehitystutkimus-verkkosivuilta(Linkki toiselle verkkosivustolle).

Ulkoministeriö myöntää tukea myös kansainvälisille tutkimuslaitoksille ja -hankkeille. Tällaisia ovat esimerkiksi Pohjoismainen Afrikka-instituutti (englanniksi)(Linkki toiselle verkkosivustolle) ja EU:n kehityspolitiikkaa tutkiva ajatushautomo European Centre for Development Policy Management (ECDPM)(Linkki toiselle verkkosivustolle).

Lisäksi ulkoministeriö tukee useiden monenkeskisten järjestöjen tutkimuslaitoksia ja -ohjelmia, kuten Maailmanpankin Knowledge for Change -ohjelmaa (KCP, englanniksi)(Linkki toiselle verkkosivustolle) ja YK:n Wider-instituuttia (englanniksi)(Linkki toiselle verkkosivustolle). Kehitystutkimusta tuetaan myös osana maa- ja alueohjelmia.

Toimittajat ja valokuvaajat välittävät tietoa kehityskysymyksistä

Toimittajat ja valokuvaajat lisäävät suomalaisten tietämystä kehittyvistä maista ja kehityskysymyksistä. Ulkoministeriön kestävän kehityksen ja kaupan viestinnän yksikkö tukee suomalaisten toimittajien perehtymistä kehityspolitiikan toteutukseen ja kehitysyhteistyöhön järjestämällä kehityskysymysten perehdyttämisohjelman toimittajille

 

Tämän sivun sisällöstä vastaa