Suomen kehitysyhteistyö Afganistanissa

Afganistan on köyhä ja hauras valtio - ja varsin riippuvainen kansainvälisen yhteisön tuesta. Afganistan saa Suomen kehitysyhteistyön kumppanimaista eniten tukea, vuosittain noin 28 miljoonaa euroa. Sen avulla muun muassa parannetaan tyttöjen koulunkäyntimahdollisuuksia, siviilipoliisin toimintaa ja naisten oikeuksia perhesuunnitteluun.

Suomen kehitysyhteistyörahoitus tukee Afganistanin omia kehitysohjelmia ja -tavoitteita. Suomen avun painopisteet on määritelty Afganistan-selonteossa vuodelta 2018.  Rahoitus jakautuu kolmeen kokonaisuuteen, jotka ovat suoraan kytköksissä Afganistanin rauhan- ja valtionrakentamisen tavoitteisiin:

  • oikeus ja turvallisuus, erityisesti ihmisoikeuskysymykset ja hyvä hallinto sisältäen siviilipoliisin toiminnan kehittämisen
  • peruspalvelujen kehittäminen, erityisesti opetussektori, mukaan lukien tyttöjen koulunkäynnin turvaaminen sekä naisten lukutaito
  • talouden perustan kehittäminen, erityisesti maaseudun elinkeinojen tuki sekä Afganistanin luonnonvarojen kestävän käytön edellytysten parantaminen.
Suomi tukee Afganistanissa naisten ja tyttöjen aseman ja mahdollisuuksien parantamista. Kuva on otettu terveysklínikalta. Kuva: Marie Stopes International
Suomi tukee Afganistanissa naisten ja tyttöjen aseman ja mahdollisuuksien parantamista. Kuva on otettu terveysklínikalta. Kuva: Marie Stopes International

Suomen kehitysyhteistyörahoitus Afganistanille kanavoidaan pääosin monenkeskisten toimijoiden kuten YK-järjestöjen ja Maailmanpankin kautta. Kehitysyhteistyörahoitukseen lasketaan myös humanitaarinen apu ja tuki kansalaisjärjestöille, sekä OECD:n kehitysyhteistyön kriteerit täyttävä siviilikriisinhallinnan rahoitus.

Afganistanin heikko sisäinen turvallisuus on suuri ongelma ja este maan kehitykselle. Köyhyys ja työttömyys ovat viime aikoina lisääntyneet ponnisteluista huolimatta. Yksi keskeisimpiä haasteita Afganistanissa on kehityksen aikaansaaminen maaseudulla.

Afganistanin äiti- ja lapsikuolleisuusluvut ovat edelleen maailman korkeimpia, ja naisten asema on yksi maailman heikoimmista. Myös lapset, vammaiset ja muut haavoittuvat ryhmät, kuten vangit, ovat alttiina ihmisoikeusloukkauksille ja hyväksikäytölle. Kansalaisten tietämys oikeuksistaan on puutteellinen, ja muut oikeusjärjestelmän epäkohdat ovat merkittävä ongelma.

Kansalaisjärjestöyhteistyö

Vuonna 2019 Afganistanissa on toimintaa neljällä suomalaisella kansalaisjärjestöllä: Fida International, Frikyrklig Samverkan, Suomen Punainen Risti ja Väestöliitto. Suomi tukee kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhankkeita Afganistanissa vuonna 2019 yhteensä reilulla 600 000 eurolla.

Järjestöjen toiminta keskittyy haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen ja etnisten vähemmistöjen voimaannuttamiseen.

Tuloksia:

Afganistan on ollut Suomen kehitysyhteistyön kumppanimaa vuodesta 2002. Afganistanin kehitystilastojen mukaan huomattavaa edistystä on tapahtunut esimerkiksi peruskoulutuksen ja terveydenhoidon saralla, mutta kaikilla sektoreilla kehitys ei ole ollut yhtä myönteistä.

  • Äitien ja lasten terveyttä on saatu parannettua ja äitikuolleisuutta vähennettyä. Seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluja tarjotaan vaikeissa olosuhteissa esimerkiksi mobiiliklinikoiden ja puhelinpalvelun avulla. Suomen tukema järjestö Marie Stopes International on onnistunut vaikuttamaan mielipiteisiin perhesuunnittelulle suopeammaksi. Kun vuonna 2014 järjestön perhesuunnittelun palveluja käytti noin 160 000 naista, vuonna 2017 asiakkaita oli jo yli 280 000.

  • Naisten ja tyttöjen lukutaitoa on saatu parannettua, ja tyttöjen koulunkäynti on lisääntynyt. Nyt koulua käyviä tyttöjä on yli kolme miljoonaa, kun 2000-luvun alussa tytöt eivät päässeet juuri lainkaan kouluun. Naisopettajien koulutukseen on panostettu ja heitä on rohkaistu pysymään työssään − myös tätä kautta tuetaan tyttöjen opiskelumahdollisuuksia.

  • Afganistanin jälleenrakennusrahaston (ARTF) hankkeiden kautta kymmenissä tuhansissa kylissä asukkaiden elinolot ovat parantuneet. Ihmisten tärkeimpiin tarpeisiin on vastattu rakentamalla terveysasemia, kouluja ja teitä.

  • YK:n kehitysohjelma UNDP:n laki- ja oikeusrahasto (LOTFA) on vuodesta 2001 alkaen yhdessä Afganistanin hallituksen kanssa rakentanut Afganistaniin toimivaa siviilipoliisiorganisaatiota ja oikeusvaltiota. Poliisien määrä ja osaamistaso on kasvanut vähitellen; vuonna 2018 heitä on noin 160 000. Naispoliiseja on koulutettu noin 2 000. LOTFA on parantanut siviiliväestön turvallisuutta, ja se on pystynyt takaamaan poliisien ja vanginvartijoiden säännöllisen palkanmaksun.

Riskien hallinta

Kehitysyhteistyöhön liittyviä riskejä pienennetään hankkeiden ja ohjelmien tiiviillä seurannalla sekä yhteydenpidolla yhteistyökumppaneiden ja maan hallinnon kanssa.

Jokaisella Suomen rahoittamalla hankkeella on riskienhallintajärjestelmä, jonka avulla riskejä kartoitetaan ja minimoidaan. Tärkeää on myös valmistella hankkeet huolella ennen niiden aloittamista ja ottaa huomioon jo päättyneistä hankkeista saadut kokemukset.

Meneillään olevat ohjelmat

Suomen tuki

Talouden ja talouskasvun tukeminen

  • Maailmanpankin Afganistanin jälleenrakennusrahasto (Afghanistan Reconstruction Trust Fund, ARTF) on Afganistanin tärkein kehitysinstrumentti. Se tukee maan keskeisimpiä valtionbudjetista rahoitettavia investointiohjelmia, erityisesti talouden perustan ja peruspalvelujen kehittämisessä. Suomen tuki ARTF:lle on vakiintunut 10 miljoonaan euroon vuodessa.

  • Maaseudun kehittämisohjelma (Citizens Charter, CC) tukee taloudellisen toiminnan elpymistä erityisesti köyhillä syrjäseuduilla. Sen rahoitus tulee Afganistanin jälleenrakennusrahasto ARTF:n kautta, ja sitä hallinnoi Maailmanpankki. Suomen tuesta ARTF:lle menee maaseudun kehittämisohjelmaan neljännes eli noin 2,5 miljoonaa euroa per vuosi.

  • Suomen geologian tutkimuskeskus toteuttaa jatkohanketta, jonka tavoitteena on edelleen parantaa Afganistanin geologisen tutkimuslaitoksen geofyysikoiden ja maan kaivosministeriön valmiuksia maan mineraalivarojen etsimisessä ja hallinnassa. Viranomaisten, oppilaitosten ja yritysmaailman yhteistyön edistäminen on hankkeen tärkeä tavoite. Suomi tukee hanketta vuosina 2018–2021 runsaalla miljoonalla eurolla.

Hyvä hallinto, demokratia ja oikeusvaltioperiaatteiden edistäminen

  • YK:n kehitysohjelma UNDP:n perustama laki- ja oikeusrahasto (Law and Order Trust Fund, LOTFA) on tärkein Afganistanin poliisitoimintaa tukeva ja uudistava avustuskanava. Suomi on tukenut rahastoa noin 4,5 miljoonalla eurolla vuosittain.

  • Suomi tukee YK:n rikollisuuden ja huumeiden vastaisen toimiston alueellista hanketta. Se pyrkii lisäämään alueen maiden yhteistyötä huumeiden vastaisessa toiminnassa.

Ihmisoikeudet ja tasa-arvo

  • Marie Stopes Internationalin eli MSI:n lisääntymisterveyshankkeen avulla Suomi pyrkii vähentämään Afganistanin äitiys- ja lapsikuolleisuutta ja hillitsemään nopeaa väestönkasvua. MSI kouluttaa kätilöitä ja lääkäreitä sekä kyläyhteisöjen naisia terveysneuvojiksi ja tekee vaikuttamistyötä. Suomi tukee MSI:n työtä viidellä miljoonalla eurolla vuosina 2017–2020.

  • Maan perustuslakiin perustuva riippumaton ihmisoikeuskomissio (Afghanistan Independent Human Rights Commission, AIHRC) on maan tärkein ihmisoikeustoimija. Ihmisoikeuskomission päätehtäviä ovat naisten, lasten ja vammaisten oikeuksien edistäminen sekä ihmisoikeuksien seuranta ja koulutus. Ihmisoikeuskomissio tukee Afganistanin hallitusta neuvoa antavana elimenä ihmisoikeuskysymyksissä. Se antaa suoraa tukea myös kansalaisille. Suomi on tukenut ihmisoikeuskomission työtä 2,2 miljoonalla eurolla vuosina 2014–2018.

  • Suomi tukee naisten mahdollisuuksia osallistua rauhanrakentamiseen, jälleenrakennukseen ja konfliktien ehkäisyyn. Työ perustuu YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmaan 1325 "Naiset, rauha ja turvallisuus". Afganistanilla on kansallinen toimintasuunnitelma päätöslauselman toimeenpanemiseksi. Suomi tukee suunnitelman toimeenpanoa YK:n tasa-arvojärjestön UN Womenin kautta yhteensä 600 000 eurolla vuosina 2017–2019.

  • Suomi tukee Unescon hanketta, joka parantaa erityisesti naisten ja tyttöjen lukutaitoa. Opetussektoria tuetaan myös ARTF:n EQRA-ohjelman kautta. Suomi rahoittaa näitä hankkeita 3,5 miljoonalla eurolla vuodessa.


Tämän sivun sisällöstä vastaa