Brexit ja ulkoministeriö. Kuva: Pixabay.

Brexit ja ulkoministeriö

31.01.2019

Ulkoministeriö seuraa Ison-Britannian eroa EU:sta. Täältä löydät tietoa brexitin vaikutuksista kansalaisille ja yrityksille. 


Brexit

Moni asia muuttui, kun Ison-Britannian EU-ero tuli täysimääräisesti voimaan 1.1.2021. Vaikutukset näkyvät myös suomalaisten sekä Suomessa toimivien ja Britanniaan kauppaa käyvien yritysten elämässä. EU:n ja Britannian uusi suhde on selvästi aiempaa etäisempi. 

Euroopan komissio ja Iso-Britannia pääsivät yhteisymmärrykseen jouluaattona 24.12. 2020 kauppa-ja yhteistyösopimuksesta sekä sitä täydentävistä tietoturvaa ja ydinenergia-alan yhteistyöstä koskevista sopimuksista.  EU-maat päättivät 29.12.2020, että jouluksi valmistunutta kolmea sopimusta voidaan soveltaa väliaikaisesti 1.1.2021 alkaen.   Näin vältettiin sopimukseton tila EU:n ja Ison-Britannian välillä, kun Britannian EU-eron siirtymäkausi päättyi 31.12.2020.

Väliaikainen soveltamisen on määrä jatkua enintään 30.4.2021 saakka. Tarkoituksena on, että siihen mennessä Euroopan parlamentti ehtii antaa sopimuksille hyväksyntänsä. Tämän jälkeen neuvosto eli jäsenmaat tekevät vielä erillisen päätöksen sopimusten hyväksymisestä ja ne tulevat lopullisesti voimaan.  

Britannian erosopimusta, joka astui voimaan 1.2.2020, sovelletaan rinnakkain nyt tehdyn Kauppa- ja yhteistyösopimuksen kanssa sekä mahdollisesti myöhemmin tehtävien sopimusten kanssa. Erosopimuksessa suojellaan muun muassa EU:n ja Ison-Britannian kansalaisten oikeuksia, sovitaan Ison-Britannian EU-jäsenyytensä aikana tekemistä taloudellisista velvoitteista ja sovitaan muun muassa Irlannin ja Pohjois-Irlannin rajajärjestelyistä Irlannin saaren rauhanprosessia kunnioittaen.

Ajankohtaisinta tietoa sopimuksesta saa Euroopan komission verkkosivuiltaLinkki toiselle web-sivustolle.(avautuu uuteen ikkunaan).

 Brexit-koordinaatio Suomessa

Kukin ministeriö vastaa brexitistä oman toimialansa osalta. Kokonaiskoordinaatiosta vastaa valtioneuvoston kanslia, jonka sivuille on koottu kattavasti tietoa brexitistä aihepiireittäin. 

Ulkoministeriön hallinnonalalla Ison-Britannian EU-ero koskettaa kauppapolitiikkaa, maahantulopalveluita, ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa sekä kehityspolitiikkaa. Ulkoministeriö vastaa myös yleisesti Suomen ja Ison-Britannian välisistä kahdenvälisistä suhteista.

Kauppapolitiikka: Vienti- ja tuontiyritysten paperityö lisääntyy

EU:n ja Ison-Britannian välinen kauppa- ja yhteistyösopimus sisältää laajan kauppaosuuden, jossa käsitellään EU:n vapaakauppasopimuksiin tyypillisesti sisältyviä aiheita kuten tavarakauppaa, palvelukauppaa, investointeja tai julkisia hankintoja. Sopimus on kauppasopimuksena kattava ja se tuo kaupankäyntiin varmuutta, mutta se ei korvaa sisämarkkinoita.

Ison-Britannian ero EU:n sisämarkkinoilta ja tulliunionista tarkoittaa, että erilaiset kaupanesteet ja muodollisuudet ja byrokratia lisääntyvät vienti- ja tuontiyrityksille sekä investoinneille sopimuksesta huolimatta.

Vaikutukset kansalaisiin: Ihmisten vapaa liikkuvuus on päättynyt

EU-kansalaisten vapaa liikkuvuus EU-maiden ja Ison-Britannian välillä päättyi Britannian erottua EU:n sisämarkkinoilta 31.12.2020.  Erosopimuksella turvataan Britanniaan ennen 31.12.2020 muuttaneiden EU-kansalaisten oikeudet tai vastaavasti EU:hun muuttaneiden Britannian kansalaisten oikeudet.

Kauppa- ja yhteistyösopimuksessa sovitaan viisumivapaasta matkustamisesta ja oleskelusta Britanniassa ja EU:ssa. Tällä hetkellä Ison-Britannian kansalaiset voivat vierailla Schengen-alueella ilman viisumia korkeintaan 90 päivää 180 päivän ajanjaksolla. EU-kansalaiset voivat matkustaa Britanniaan ja oleskella Britanniassa kuusi kuukautta ilman viisumia. Tätä pidempään oleskelua tai työntekoa varten saattaa tarvita oleskelu- tai työluvan.

Ulko- ja turvallisuuspolitikka: Yhteistyö jatkuu

EU:n ja Ison-Britannian uusi kauppa- ja yhteistyösopimus ei sisällä ulko- ja turvallisuuspolitiikan alan yhteistyötä, sillä Britannia ei ollut halukas neuvottelemaan sopimukseen perustuvasta suhteesta tällä alueella.

Iso-Britannia on Suomelle läheinen kumppani, jonka kanssa Suomi osana EU:ta rakentaa uutta suhdetta. Suomi pitää tärkeänä, että ulko- ja turvallisuuspoliittinen sekä puolustusyhteistyö EU:n ja Ison-Britannian välillä jatkuu mahdollisimman tiiviinä. EU-tason yhteyksien rinnalla vahvistetaan kahdenvälisiä suhteita.

Kehityspolitiikka: Yhteistyö Ison-Britannian kanssa jatkuu EU:n ulkopuolisena avunantajana

Osana ulkosuhteiden alan yhteistyötä EU:n neuvottelutekstit sisälsivät aloitteita myös kehityspolitiikan alan yhteistyöstä, mutta tästä kokonaisuudesta ei käyty neuvotteluita. EU kuitenkin koordinoi kehitysyhteistyötään EU:n ulkopuolisten avunantajien kanssa, joten yhteistyö Ison-Britannian kanssa jatkuu, mutta yhteistyön muoto muuttuu etäisemmäksi nyt kun Iso-Britannia on EU:n ulkopuolinen avunantaja.

 

Brexit-tietoa muualla verkossa: