Alueellinen kehitysyhteistyö

Alueellista kehitysyhteistyötä toteutetaan useamman valtion alueella. Sen avulla tuetaan rajat ylittävien ongelmien ratkaisua ja alueellista yhdentymistä. Alueellinen yhteistyö täydentää muita avun muotoja.

Suomi rahoittaa ja toteuttaa alueellista yhteistyötä monilla aloilla, joilla Suomella on erityisosaamista. Näitä ovat muun muassa innovaatiotoiminta, rauhanrakentaminen, vammaisten oikeudet, tasa-arvon edistäminen, energia ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Eri maantieteellisillä alueilla lähestymistavat voivat vaihdella.

Rahoitus kanavoidaan usein kansainvälisten järjestöjen, alueellisten talous- ja yhteistyöjärjestöjen sekä kansainvälisten kansalaisjärjestöjen kautta.

 

Saharan etelänpuoleisessa Afrikassa Suomen tuki monipuolista

Alueellisen yhteistyön tukemisella Suomi vaikuttaa valtioiden rajat ylittäviin teemoihin. Itäisessä Afrikassa Suomi tukee alueellisen kaupan edistämistä, alueellista integraatiota ja rauhanvälitystä. Eteläisessä Afrikassa Suomi keskittyy tieteen, teknologian ja innovaatioiden edistämiseen sekä ilmastonmuutoksen hillitsemiseen.

Uusiutuvaa energiaa ja työpaikkoja

Suomen tukema Energy and Partnership Programme (EEP) on tuonut uusiutuvan energian yli 800 000 kotitalouden ulottuville eteläisessä ja itäisessä Afrikassa. Samalla ohjelman tuella on luotu yli 6 500 työpaikkaa. 

Kolmessatoista Afrikan maassa toteutettavan ohjelman tavoitteena on lisätä energiaturvallisuutta. Samalla pyritään parantamaan energiatehokkuutta ja siten lieventämään ilmastonmuutosta.

Ohjelma rahoittaa erilaisia uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden hankkeita. Niiden toteuttajat ovat pääasiassa yksityisiä yrityksiä. Myös kansalaisjärjestöt ovat saaneet tukea. Rahoitettavat hankkeet valitaan avoimella haulla. Keskeistä valinnassa on hankkeen laatu ja se, että hankkeissa saatuja oppeja voidaan hyödyntää myös muissa energiasektorin hankkeissa alueella. 

Suomi on ohjelman ohjelma päärahoittaja. Merkittäviä rahoittajia ovat myös Iso-Britannia ja Itävalta. Ohjelman toinen vaihe päättyy vuoden 2017 lopussa, ja kolmas alkaa vuonna 2018.

Lisätietoja ohjelmassa rahoitetuista hankkeista ja niiden saavutuksista voit lukea englanniksi täältä.

EEP-ohjelmaa käsitteleviä tutkimuksia ja tulosraportteja löydät englanniksi täältä.

 

Vuonna 2017 käynnissä olleet alueelliset hankkeet, joita Suomi rahoittaa yli miljoonalla eurolla: 

  • Energia- ja ympäristökumppanuusohjelma EEP yhteensä 13 eteläisen ja itäisen Afrikan maassa. Toteuttajana EEP-ohjelman oma organisaatio. Suomen tuki 12,5 miljoonaa euroa ohjelman vaiheessa II eli vuosina 2013-2017.
  • Alueellisen biotieteiden verkoston kehittäminen eteläisessä Afrikassa, SANBio. Mukana 12 eteläisen Afrikan maata. Suomen tuki 6 miljoonaa euroa ohjelman vaiheessa II, vuosina 2015-2018.
  • Talouskasvua ja köyhyyden vähentämistä edistävä eteläisen Afrikan innovaatiotukihanke SAIS. Hanke tarjoaa Team Finland -toimijoille tietoa paikallisista markkinoista. Botswana, Etelä-Afrikka, Namibia, Sambia ja Tansania. Vaihe II: vuodet 2017-2021, Suomen rahoitus 8,7 miljoonaa euroa.
  • Eteläisen ja itäisen Afrikan tullien kapasiteetin kehittämishanke, joka tukee alueen maiden osallistumista kansainväliseen kauppaan. Mukana 24 maata. 3 miljoonaa euroa. Toteuttajana Maailman tullijärjestö WCO. 2016-2018.
  • Tuki Itä-Afrikan yhteisön taloudelliselle integraatiolle ja kaupan edellytysten parantamiselle. Toteuttajana kauppa tukevan kehitykseen keskittyvä voittoa tuottamaton yritys Trade Mark East Africa (TMEA). Suomen rahoitus on 9,8 miljoonaa euroa vuosina 2017-2020.
  • Suomi tukee Afrikan Sarven yhteistyöjärjestö IGADin vahvistamista. Järjestön tavoitteena on edistää alueellista rauhaa ja kehitystä. Suomen rahoitus on 1,5 miljoonaa euroa vuosina 2016-2018. 
  • Tuki Itä-Afrikan alueellisen integraation vahvistamiselle muun muassa tullialuetta vakauttamalla ja infrastruktuuria kehittämällä. Toteuttajana Itä-Afrikan yhteisön EAC:n kumppanuusrahasto. Suomen rahoitus on miljoona euroa vuosille 2017-2018.

Keski-Aasiassa Suomi tukee köyhimpiä maita

Suomen kehitysyhteistyö Keski-Aasiassa keskittyy alueen köyhimpiin maihin Kirgisiaan ja Tadzhikistaniin. Yhteistyöllä edistetään vastuullista yritystoimintaa ja ihmisarvoisten työpaikkojen luomista, ruokaturvaa, ilmastonmuutokseen sopeutumista,  luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä oikeuspalveluiden saatavuuden ja laadun kehittämistä erityisesti haavoittuvimmille väestöryhmille.

Kalatalous kymmenkertaistui Kirgisiassa 

Suomi tuki kalantuotantoa Kirgisiassa vuodesta 2009 vuoteen 2017. Sinä aikana kalantuotanto kymmenkertaistui yli kahteen tuhanteen tonniin kalaa vuodessa. 

Kirgisiassa rakennettiin kalankasvattamoja, kalahautomo ja rehulaitos. Samalla parannettiin vesivarojen hoitoa. Kalankasvatusyhdistyksiin kuuluvien maaseudun vähävaraisten viljelijöiden tulot ovat kasvoivat. 

Kirgisiassa on erinomaiset luontaiset edellytykset kalantuotannolle, joka alkoi jo 1930-luvulla. Tuotanto kuitenkin romahti, kun maa itsenäistyi Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. 

Kestävään kalatalouteen ja kalanviljelyn kehittämiseen keskittyvän hankkeen toteutti YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO. Vuosina 2009-2017 Suomi tuki hanketta 3,2 miljoonalla eurolla. 

Hankkeet, joita Suomi rahoitti vuonna 2017:

  • Kauppaa tukeva kehitysyhteistyöhanke Keski-Aasiassa. 9 miljoonaa euroa. Toteuttajana YK:n kehitysohjelma UNDP.  2014-2018.
  • Suomen vesiohjelma Kirgisiassa ja Tadzhikistanissa, 7,8  miljoonaa euroa. Toteuttajana Suomen ympäristökeskus SYKE.  2014-2018.
  • Ihmisarvoisen työn edistäminen Kirgisiassa ja Tadzhikistanissa. 4 miljoonaa euroa. Toteuttajana kansainvälinen työjärjestö ILO.  2014-2018.
  • Kohti kestävää kalataloutta Kirgisiassa. Vaiheen II tuki 1,5 miljoonaa euroa. Toteuttajana YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO.  2014-2017.
  • Luonnonvarojen hallinnan vahvistaminen Kirgisiassa. 1,6 miljoonaa euroa. Toteuttajana Geologian tutkimuskeskus.  2014-2018.
  • Luonnonvarojen hallinnan vahvistaminen Tadzhikistanissa. 1,6 miljoonaa euroa. Toteuttajana Geologian tutkimuskeskus.  2014-2018.
  • Oikeuspalvelujen saatavuuden laajentaminen oikeudelliseksi voimaannuttamiseksi Kirgisiassa. 2 miljoonaa euroa. Toteuttajana YK:n kehitysohjelma UNDP.  2014-2018.
  • Oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien vahvistaminen kansalaisten voimaannuttamiseksi Tadzhikistanissa. 2 miljoonaa euroa. Toteuttajana YK:n kehitysohjelma UNDP.  2014-2018.
  • Meteorologian alan vahvistaminen Kirgisiassa. 550 000 euroa. Toteuttajana Ilmatieteen laitos. 2014-2017.
  • Meteorologian alan vahvistaminen Tadzhikistanissa. 550 000 euroa. Toteuttajana Ilmatieteen laitos. 2014-2017. 

Mekongjoen alueella edistetään uusiutuvaa energiaa

Mekongjoen alueella Kaakkois-Aasiassa Suomi rahoittaa energia- ja ympäristökumppanuusohjelma EEP Mekongia. Sen tavoitteena on edistää uusiutuvan energian ja puhtaamman teknologian laajempaa käyttöä. Pyrkimyksenä on parantaa energiatehokkuutta, lisätä energian saatavuutta, vähentää kasvihuonekaasupäästöjä sekä torjua ilmastonmuutosta. 

Alueellisessa EEP-yhteistyössä ovat mukana Mekongjoen suistoalueen maat Thaimaa, Myanmar, Kambodzha, Laos ja Vietnam. Ohjelman lähestymistapa suosii yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuuksia. Uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen pyritään käytännönläheisellä yhteistyöllä. Vuoden 2017 loppuun mennessä ohjelmassa on rahoitettu 37 erikokoista hanketta, kansalaisjärjestöjen pienistä hankkeista aina suuriin teollisuushankkeisiin. Koko EEP Mekong -ohjelman budjetti vuosille 2009-2018 on 17,9 miljoonaa euroa. 

Lue lisää EEP Mekong -ohjelmasta englanniksi täältä.

 

 

Tässä palvelussa myös

Tämän sivun sisällöstä vastaa