Suomen kehitysyhteistyö Sambiassa

Sambia on poliittisesti vakaa ja turvallinen maa, jonka talous kasvaa nopeasti. Maa pyrkii keskituloisten maiden joukkoon vuoteen 2030 mennessä. Tavoitetta hidastavat talouden yksipuolinen rakenne, suuri riippuvuus kuparin viennistä ja maailman nopeimpiin kuuluva väestönkasvu. Yli puolet sambialaisista elää köyhyydessä, ja maan sisäinen taloudellinen eriarvoisuus on jyrkkä. Suomi tukee Sambiassa yksityissektorin kehitystä, tuottavuuden parantamista ja työpaikkojen luomista nuorille.

Sambian maaohjelma:

Country Strategy for Development Cooperation,  Zambia 2016–2019

Sambian infograafi

Kaupallinen yhteistyö

Suomen harjoittama perinteinen kehitysyhteistyö Sambiassa vähenee tulevina vuosina. Samanaikaisesti etsitään keinoja maiden välisten taloudellisten suhteiden saattamiseksi laajemmalle pohjalle. Team Finland –toiminnassa käytetään kaupalliseen yhteistyöhön tarkoitettuja rahoitusinstrumentteja.  Myös maaohjelmaan sisältyvä yksityissektorin kehittämiseen tähtäävä ohjelma toimii samansuuntaisesti.

Kansalaisjärjestöyhteistyö

Suomalaisten järjestöjen toimintaa Sambiassa tuetaan erityisesti aloilla, jotka liittyvät osallistavamman ja paremmin toimivan yhteiskunnan kehittämiseen ja hallinnon vahvistamiseen. Erityisesti tuetaan naisten poliittisen osallistumiseen ja lasten asemaan liittyvää yhteistyötä.

Tuloksia:

  • Suomen tuella on toteutettu Sambian ensimmäinen koko maan kattava metsäinventointi. Se on laajin Sambiassa koskaan toteutettu luonnonvarojen kartoitus maa- ja metsävarojen käytön ja metsähallinnon kehittämisen tueksi.
  • Suomen tuella on päivitetty Sambian metsäpolitiikka ja –lainsäädäntö. Lainsäädäntö mahdollistaa mm. yhteisöjen oikeudet käyttämiinsä metsäalueisiin. Metsä- ja luonnonvaraohjelman tukemana on saatu yli 30 000 hehtaaria metsää lain tunnustamana yhteisöjen hallintaan ensimmäistä kertaa Sambiassa.

  • Sambian perusturvaohjelma on vähentänyt köyhyyttä selvästi kohdealueillaan. Tulokset on todettu vuotuisissa luotettavissa tutkimuksissa. Ohjelma on laajentunut ja se on myös piristänyt paikallista taloutta. Sambian sosiaalipolitiikka on kehittynyt, mutta toisaalta valtion budjetti sosiaaliturvaan ei ole kasvanut odotusten mukaisesti.

  • Rahoitussektorin kehittämisohjelma on ylittänyt tavoitteensa saada puolet sambialaisista rahoituspalvelujen piiriin. Erityisesti naisten osuus rahoituspalvelujen käyttäjistä on kasvanut. Mobiiliratkaisuihin perustuvat rahoituspalvelut tavoittavat jo 14 prosenttia aikuisväestöstä, eli yli miljoona sambialaista käyttää palveluja.

  • Vihreää taloutta ja työpaikkoja edistävä ohjelma on lisännyt ympäristöystävällisten menetelmien käyttöä sekä luonut satoja työpaikkoja. On myös tuettu ympäristön huomioon ottamista koulutusohjelmissa sekä koulutettu kestävän rakentamisen ja liiketoiminnan osaajia.

Riskien hallinta

Kehitysyhteistyöhön liittyviä riskejä pienennetään jatkuvalla hankkeiden ja ohjelmien seurannalla sekä keskustelemalla yhteistyökumppaneiden ja maan hallinnon kanssa. Samalla edistetään kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa maansa kehitykseen.

Suurimmat kehitysyhteistyöohjelman toteutuksen riskit Sambiassa liittyvät riittämättömään osaamiseen ja hallintoon.

Riskejä pyritään hallitsemaan valmistelemalla hankkeet huolella ennen niiden aloittamista, seuraamalla aktiivisesti meneillään olevaa toimintaa ja ottamalla huomioon jo päättyneistä hankkeista saadut kokemukset.

Meneillään olevat ohjelmat

Yksityissekorin kehitys:

  • Yksityissektorin kehittämissohjelma (Accelerated Growth for SME’s in Zambia): 9 miljoonaa euroa 2018-2022

  • Vihreät työpaikat –ohjelma (Zambia Green Jobs): 8,5 miljoonaa euroa vuosina 2014–2018

  • Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistyö Sambian kansallisen eläkelaitoksen kanssa (THL-NAPSA): 1 miljoona euroa 2018–2020

  • Paikallisen yhteistyön määräraha: 0,9 miljoonaa euroa vuosina 2016-19

Demokraattisempi ja tasa-arvoisempi yhteiskunta:

  • Sosiaaliturvaohjelma (Zambia social protection expansion programme): 9,6 miljoonaa euroa vuosina 2016–2018

  • Kansalaisjärjestötuki sosiaaliturvaan (NGO support to social protection by Save the Children Finland)

  • Metsä- ja luonnonvaraohjelma (Decentralized forest and other natural resources management programme): 4,4 miljoonaa euroa vuosina 2015–2018

  • Ympäristöalan kansalaisjärjestöjen rahasto (Civil Society Environment Fund II): 4,6 miljoonaa euroa vuosina 2015– 2019

​​​​​​​

 

 

 

Tämän sivun sisällöstä vastaa