Suomi Ukrainassa
Suomi tuomitsee vahvasti Venäjän laittoman hyökkäyssodan Ukrainassa. Suomi tukee Ukrainaa poliittisesti sekä antamalla puolustusmateriaalitukea ja muuta materiaalitukea. Suomi tukee Ukrainaa myös laaja-alaisesti kehitysyhteistyön, humanitaarisen miinatoiminnan, humanitaarisen avun, siviilikriisinhallinnan kuin myös Euroopan neuvoston, kansalaisjärjestöjen ja Nato-rahastojen kautta. Ukraina on Suomen suurin kehitysyhteistyön kumppani ja humanitaarisen avun kohdemaa.
Ukraina on sitoutunut laaja-alaisiin uudistuksiin osana EU-lähentymistään. Ukrainalle myönnettiin kesäkuussa 2022 Euroopan Unionin ehdokasmaa-asema, ja joulukuussa 2023 aloitettiin liittymisneuvottelut. Ukrainan jo toimeenpanemat uudistukset ovat tuoneet konkreettista hyötyä kansalaisille sekä parantaneet maan kykyä vastata erilaisiin sisäisiin ja ulkoisiin uhkiin. Venäjän aloittamasta sodasta huolimatta Ukrainan valtionhallinto ja viranomaiset ovat kyenneet jatkamaan toimintaansa.
Suomen tavoitteet Ukrainassa
Suomen toiminnan tavoitteita on kuvattu pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaisesti kansallisissa Ukraina-jälleenrakennussuunnitelmissa ja huhtikuussa 2024 Kiovassa allekirjoitetussa kahdenvälisessä turvallisuusyhteistyösopimuksessa. Suunnitelman ensimmäinen osa julkaistiin joulukuussa 2023, ja toinen osa joulukuussa 2024. Ukrainan kanssa tehtävän kehitysyhteistyön suuntaviivat on määritelty heinäkuussa 2025 julkaistussa maaohjelma (2025-2028).
Suomi tukee Ukrainaa kokonaisvaltaisesti. Suomen tavoitteena on tukea Ukrainaa oikeudenmukaisen ja kestävän rauhan tavoittelussa. Muita tavoitteita ovat kahdenvälisten suhteiden vahvistaminen ja yhteistyön laajentaminen, Ukrainan yhteiskunnan kestokyvyn ja kansalaisten elinolojen parantaminen sekä Euroopan unionin ja Ukrainan välisten suhteiden vahvistaminen.
- Country Programme for Development Cooperation: Ukraine 2025–2028
- Ukrainan jälleenrakentaminen: Suomen kansallinen suunnitelma, 1. osa
- Ukrainan jälleenrakentaminen: Suomen kansallinen suunnitelma, 2. osa
Suomen yhteistyökumppanit Ukrainassa
Suomen kumppaneita Ukrainassa ovat Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj, Euroopan neuvosto ja kansainväliset kehitysrahoituslaitokset. Yhteistyötä tehdään myös YK-järjestöjen kanssa. Suomi toimii osana Euroopan unionia ja edistää EU–Ukraina-sopimusten toimeenpanoa ja niihin liittyvää yhteistyötä, mukaan lukien Ukrainan jäsenyysneuvotteluita ja Ukraina-tukivälineen toimeenpanoa.
Suomi rahoittaa Ukrainassa humanitaarista miinatoimintaa sekä myöntää humanitaarista apua tarveperustaisesti. EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta on lähetetty siviilipuolen materiaaliapua Ukrainaan. EU:n neuvonantajaoperaatio EUAM tukee Ukrainaa siviiliturvallisuussektorin uudistamisessa. Suomi tukee myös EUMAM-operaatiota (EU Military Assistance Mission), joka kouluttaa Ukrainan asevoimia.
Suomi tukee Euroopan neuvoston toimintaohjelmaa, joka kannustaa Ukrainaa lisäämään tuomioistuinten itsenäisyyttä, edistämään eurooppalaisten ihmisoikeusperiaatteiden toimeenpanoa, harjoittamaan hyvää hallintoa sekä suojelemaan vähemmistöjen ja sisäisessä maanpaossa olevien kansalaisten oikeuksia.
Suomi tukee Ukrainan julkisen sektorin kestävyyttä ja toimintakykyä Maailmanpankin yhteistukirahastojen kautta. Rahastoista maksetaan työntekijöiden palkkoja, sosiaalitukia ja eläkkeitä.
Suomalaiset kansalaisjärjestöt ovat tukeneet Ukrainan yhteiskunnallista kehitystä yhteistyössä maan kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa. Tuki on kohdistunut muun muassa rauhanvälitykseen ja vammaisten henkilöiden aseman parantamiseen.
Kaupallinen yhteistyö
Ukrainan jälleenrakentaminen kestää useita vuosia ja sen on arvioitu maksavan satoja miljardeja euroja. Jälleenrakentaminen tulee vaatimaan paljon kansainvälistä tukea. Suomella ja suomalaisyrityksillä on runsaasti hyödyllistä osaamista Ukrainan jälleenrakennukseen muun muassa vihreän siirtymän, digitalisaation ja telekommunikaation, energiasektorin, ekologisesti kestävän rakentamisen, opetuksen, vesi- ja jätehuollon, suunnitteluosaamisen, maatalouden ja terveydenhuollon osalta. Team Finland -verkosto tukee suomalaisyritysten valmistautumista ja osallistumista Ukrainan jälleenrakennukseen.
Suomen kansallinen jälleenrakennussuunnitelma esittelee toimia suomalaisyritysten osallistumisedellytyksien parantamiseksi. Suunnitelmassa kerrotaan Ukrainan jälleenrakennuksen tarpeista ja sen kansainvälisestä järjestämisestä sekä esitetään rahoitusratkaisuja, joita suomalaisyritykset voisivat hyödyntää markkinaselvityksiin, kumppanihakuun, viennin rahoittamiseen sekä investointeihin. Jälleenrakennussuunnitelman ensimmäinen osa julkistettiin joulukuussa 2023 ja toinen osa joulukuussa 2024.
Kesällä 2025 julkaistussa kehitysyhteistyön maaohjelmassa esitellään mahdollisuuksia kaupallisen yhteistyön syventämiseen ja Ukrainan taloudellisen kehityksen tukemiseen. Esimerkiksi Finnpartnership-liikekumppanuusohjelmaan on myönnetty kahdeksan miljoonan euron lisärahoitus Ukrainaan. Liikekumppanuustukea voi saada Ukrainassa toteutettaviin hankkeisiin, joissa on mukana suomalaisia yrityksiä. Myös Finnfund sijoittaa Ukrainassa hankkeisiin, joissa suomalaisyritykset ovat mukana. Finnfundin 25 miljoonan euron pääomankorotus on kohdennettu investointeihin Ukrainassa.
Euroopan unionin ja Ukrainan välinen vapaakauppasopimus on lisännyt EU:n ja Ukrainan välistä kauppaa. Euroopan unioni on tukenut Venäjän hyökkäyssodan kohteeksi joutunutta Ukrainaa myös kauppapolitiikan keinoin yksipuolisten kaupanhelpotusten kautta. Helmikuussa 2024 EU hyväksyi 50 miljardin euron Ukraina-tukivälineen, jolla tuetaan vuosina 2024–2027 Ukrainan lyhyen välin rahoitustarpeita, keskipitkän aikavälin jälleenrakentamista ja EU-lähentämiseen liittyviä uudistuksia.
