Pohjoismainen ulko- ja turvallisuuspoliittinen yhteistyö

Pohjoismaat ovat Suomen lähimmät kansainväliset yhteistyökumppanit. Pohjoismaat jakavat yhteisen turvallisuusympäristön ja tekevät tiivistä ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittista yhteistyötä. Pohjoismaiselle yhteistyölle on laaja poliittinen ja kansalaisten tuki.

Pohjoismaiden lippuja Rautatientorilla Helsingissä.
Pohjolan päivän liputus. Rautatientori, Helsinki 23.3.2021. Kuva: UM

Pohjoismaisella ulko- ja turvallisuuspoliittisella yhteistyöllä on pitkä historia. Yhteistyötä on tehty vuosikymmenten ajan esimerkiksi rauhanturva- ja kriisinhallintaoperaatioissa sekä ihmisoikeuksien edistämiseksi.

Viime vuosina pohjoismainen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittinen yhteistyö on syventynyt entisestään. Hyvä esimerkki syventyneestä yhteistyöstä on Pohjoismainen puolustusyhteistyö Nordefco.

Pohjoismaat jakavat yhteisen turvallisuusympäristön ja tekevät tiivistä yhteistyötä, vaikka maat eroavatkin puolustusratkaisujen osalta toisistaan. Pohjoismaista ulko- ja turvallisuuspoliittista yhteistyötä tehdään sekä kahden- että monenvälisesti yhteisten intressien pohjalta.

Suomen yhteistyö muiden Pohjoismaiden ja etenkin Ruotsin kanssa on viime vuosina lisääntynyt ja monipuolistunut mm. Itämeren ja muun lähialueen heikentyneen turvallisuustilanteen vuoksi. Yhteistyötä tehdään laaja-alaisesti eri viranomaisten kesken ja se on usein hyvin konkreettista.

Yhteisten intressien pohjalta yhdessä toimien Pohjoismaat voivat vahvistaa oman alueensa turvallisuutta sekä lisätä panostaan globaalin turvallisuuden edistämisessä. Pohjoismaiselle ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittiselle yhteistyölle on laaja poliittinen ja kansalaisten tuki. Pohjoismaisessa kanssakäymisessä voidaan valikoidusti edistää myös muita Suomelle keskeisiä turvallisuus- ja puolustuspolitiikan pilareita, EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa ja Nato-yhteistyötä.

Samalla turvallisuusuhkien moninaisuus Suomen lähialueilla on lisääntynyt, esimerkkeinä hybridivaikuttaminen, hallitsematon muuttoliike ja terrorismi sekä uusiin teknologioihin liittyvät turvallisuushaasteet. Kansainvälisen oikeuden ja sääntöperustaisen kansainvälisen järjestelmän puolustaminen on entistä tärkeämpää.

Muutokset vaikuttavat pohjoismaiseen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen agendaan ja tarjoavat haasteiden lisäksi uusia mahdollisuuksia ja tarpeita yhteistyölle.

Pohjoismaiden ja Baltian maiden ulko- ja turvallisuuspoliittinen yhteistyö

Pohjoismaiden ja Baltian maiden keskinäistä yhteistyötä (Nordic-Baltic, NB8) on tehty 1990-luvulta alkaen. Pohjoismaiden ja Baltian maiden ulkoministerien ensimmäinen yhteinen kokous järjestettiin vuonna 1990, joten vuonna 2020 on vietetty yhteistyön 30-vuotisjuhlaa.

Yhteistyöhön osallistuvat maat vuorottelevat puheenjohtajina – tällä hetkellä NB8-yhteistyötä johtaa Liettua. Suomi toimi edellisen kerran puheenjohtajana vuonna 2021.

Pohjoismaat ja Baltian maat ovat Suomelle läheisiä yhteistyökumppaneita monella alalla. NB8-ryhmän kesken käsitellään ajankohtaisia ulko- ja turvallisuuspolitiikan asioita sekä globaalista että Euroopan näkökulmasta. Viime aikoina agendalle on noussut mm. digitalisaatioon ja ilmastonmuutokseen liittyviä asioita. NB8-yhteistyö täydentää EU-integraatiota sekä Pohjoismaiden välistä N5 yhteistyötä ja dialogia.

Tämän sivun sisällöstä vastaa