Pohjoismainen ulko- ja turvallisuuspoliittinen yhteistyö

Pohjoismaat ovat Suomen lähimmät kansainväliset yhteistyökumppanit. Pohjoismaat jakavat yhteisen turvallisuusympäristön ja tekevät tiivistä ulko- ja turvallisuuspoliittista yhteistyötä, jolle on laaja poliittinen ja kansalaisten tuki.

Pohjoismaiden lippuja Rautatientorilla Helsingissä.
Pohjolan päivän liputus. Rautatientori, Helsinki 23.3.2021. Kuva: UM

Pohjoismaisella ulko- ja turvallisuuspoliittisella yhteistyöllä on pitkä historia. Yhteistyötä on tehty esimerkiksi rauhanturva- ja kriisinhallintaoperaatioissa sekä ihmisoikeuksien edistämiseksi. Viime vuosina yhteistyö on syventynyt entisestään.

Kaikki Pohjoismaat ovat olleet puolustusliitto Naton jäseniä maaliskuusta 2024 lähtien. Pohjoismaiden Nato-jäsenyys vahvistaa sekä Pohjoismaiden että Itämeren alueen turvallisuutta ja vakautta.

Itämeren ja muun lähialueen turvallisuus on heikentynyt Venäjän Ukrainassa aloittaman laittoman hyökkäyssodan johdosta. Samalla turvallisuusuhkien moninaisuus Suomen lähialueilla on lisääntynyt, esimerkkeinä hybridivaikuttaminen, hallitsematon muuttoliike ja terrorismi sekä uusiin teknologioihin liittyvät turvallisuushaasteet. Muutokset vaikuttavat pohjoismaiseen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen agendaan sekä tarjoavat haasteiden lisäksi uusia mahdollisuuksia ja tarpeita yhteistyölle.

Pohjoismaiden ulko- ja turvallisuuspoliittinen yhteistyö (N5)

Pohjoismaat käsittelevät ulko- ja turvallisuuspoliittisia kysymyksiä niin kutsutussa N5-yhteistyöformaatissa (Nordic 5: Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti). Yhteisten tavoitteiden pohjalta yhdessä toimien Pohjoismaat voivat sekä vahvistaa oman alueensa turvallisuutta että edistää globaalia turvallisuutta.

Pohjoismaista ulko- ja turvallisuuspoliittista yhteistyötä tehdään sekä kahden- että monenvälisesti yhteisten tavoitteiden pohjalta. Yhteistyötä tehdään laaja-alaisesti eri viranomaisten kesken ja se on usein hyvin konkreettista.

Kansainvälisen oikeuden ja sääntöperustaisen kansainvälisen järjestelmän puolustaminen on entistä tärkeämpää. Pohjoismaisessa kanssakäymisessä voidaan valikoidusti edistää myös muita Suomelle keskeisiä ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteita, EU:n turvallisuuspolitiikkaa sekä Nato-yhteistyötä.

Myös muilla sektoreilla harjoitetaan pohjoismaista yhteistyötä. Niissä yhteyksissä, missä ei ole erikseen sovittua omaa puheenjohtajuusvuorottelua, noudatetaan usein Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajuuskiertoa.

Pohjoismaiden ja Baltian maiden ulko- ja turvallisuuspoliittinen yhteistyö (NB8)

Pohjoismaat ja Baltian maat ovat Suomelle läheisiä yhteistyökumppaneita. Maat ovat tehneet ulko- ja turvallisuuspoliittista yhteistyötä 1990-luvun alusta lähtien. Yhteisiä ulko- ja turvallisuuspoliittisia kysymyksiä käsitellään NB8-formaatissa (Nordic-Baltic 8, NB8: Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Islanti, Viro, Latvia, Liettua).

NB8-ryhmän kesken vaihdetaan näkemyksiä ajankohtaisista ulko- ja turvallisuuspolitiikan asioista säännöllisesti niin ministeri- kuin virkamiestasolla. NB8-yhteistyö täydentää EU-integraatiota sekä Pohjoismaiden välistä N5-yhteistyötä ja -dialogia.

NB8-yhteistyöllä ei ole kiinteitä rakenteita tai sihteeristöä, vaan yhteistyöhön osallistuvat maat vuorottelevat puheenjohtajina.

Tämän sivun sisällöstä vastaa