Ulko- ja turvallisuuspolitiikka

Valtioneuvosto antoi 5. joulukuuta Natoon liittymistä koskevan hallituksen esityksen eduskunnalle. Esitysluonnoksesta saatiin noin 1 600 lausuntoa. Lausuntopalautteen perusteella esityksen perusteluja on täydennetty muun muassa siltä osin, kun kyse on valtioneuvoston ja tasavallan presidentin välisestä yhteistyöstä, eduskunnan asemasta Nato-asioiden käsittelyssä ja päätöksenteossa sekä Ahvenanmaan kansainvälisoikeudellisesta asemasta.

Suomi on yksi viidestä maasta, jotka osallistuvat sekä arktiseen että antarktiseen päätöksentekoon. Suomen tavoitteena Etelämantereella on suojella alueen ainutlaatuista ympäristöä ja säilyttää Etelämanner poliittisesti mahdollisimman jännitteettömänä muuttuvissa olosuhteissa. Kesällä 2023 Etelämanner-yleissopimuksen osapuolikokous (ATCM) järjestetään ensimmäistä kertaa Suomessa.

Lähes puolet kansainväliseen tutkimukseen vastanneista kertoo mielikuviensa Suomesta muuttuneen myönteisemmiksi viimeisen vuoden aikana. Suomen Nato-prosessilla on suuri rooli sekä näkyvyyden kasvussa että myönteisten mielikuvien syntymisessä.

Suomen Addis Abeban -suurlähettiläs Outi Holopainen kuvailee arkipäivää Etiopiassa ajoittain jännitteiseksi, mutta samalla myös erittäin antoisaksi. Afrikan unionin päämaja on Addis Abebassa, minkä myötä kaupunki on eräänlainen Afrikan diplomatian keskus.

Ulkoministeri Pekka Haavisto osallistuu Naton ulkoministerikokoukseen Bukarestissa, Romaniassa 29.–30. marraskuuta.