Kyberturvallisuus ja kybertoimintaympäristö

Kybertoimintaympäristö ja kyberturvallisuus on noussut tärkeäksi osaksi Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Koska kyberuhat eivät tunne valtioiden rajoja, tarvitaan kyberturvallisuuden vahvistamiseksi ennen kaikkea kansainvälistä yhteistyötä. Ulkoministeriö osaltaan koordinoi tätä kansainvälistä toimintaa.

Kybertoimintaympäristöllä tarkoitetaan ihmisten luomaa digitaalista rinnakkaistodellisuutta, joka maailmanlaajuisesti yhdistää informaatioteknologian, automatisoitujen ohjausjärjestelmien, internetin ja sosiaalisen median kautta toisiinsa ihmisiä ja laitteita valtioiden rajojen yli.

Yhteiskuntamme jokapäiväiset elintärkeät toiminnot, kuten teollisuus, vesi- ja energiahuolto-, pankkijärjestelmä-, terveydenhuolto ja liikenne ovat riippuvaisia digitaalisista verkoista.

Tietotekniikan nopea kehittyminen ja digitaaliset globaalit verkot, kuten internet ja siinä toimiva sosiaalinen media, ovat tuoneet mukanaan suuria mahdollisuuksia taloudelliseen kasvuun, innovaatioihin, yritysten luomiseen ja kasvamiseen. Ne myös edistävät sosiaalista osallistumista ja demokratiakehitystä.

Digitaaliset verkot ovat kuitenkin haavoittuvia ja niiden myötä on syntynyt uudenlaisia uhkia kuten kyberrikollisuutta, kybervakoilua ja kyberhyökkäyksiä.

Jotta valtiot, yritykset ja yksityiset kansalaiset voivat hyödyntää kybertoimintaympäristön tuomat mahdollisuudet, on tärkeä varmistaa, että nämä verkot toimivat mahdollisimman luotettavasti ja turvallisesti.

Suomen kyberturvallisuusstrategia

Suomen kansallisen kyberturvallisuusstrategian tavoitteena on vastata kyberuhkiin, vahvistaa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta ja varmistaa kybertoimintaympäristön toimivuus kaikissa oloissa.

Strategiassa esitetään kymmenen tavoitetta, jotka toteuttamalla Suomi kykenee kansallisesti hallitsemaan kybertoimintaympäristön tahallisia ja tahattomia haittavaikutuksia sekä vastaamaan ja toipumaan niistä.

Yksi tavoitteista on se, että Suomen tulee vahvistaa kansallista kyberturvallisuuttaan osallistumalla aktiivisesti ja tehokkaasti asiaa koskevaan kansainväliseen keskusteluun ja yhteistyöhön.

Ulkoministeriö osaltaan koordinoi tätä kansainvälistä toimintaa.

Suomen kyberturvallisuusstrategian täytäntöönpanoa seuraa Turvallisuuskomitea.

Kansainvälinen yhteistyö kyberasioissa

Koska kyberuhat eivät tunne valtioiden rajoja, tarvitaan kyberturvallisuuden vahvistamiseksi ennen kaikkea kansainvälistä yhteistyötä. Siihen pyritään tiivistämällä valtioiden välistä keskustelua kybertoimintaympäristöön liittyvistä kysymyksistä niin monenvälisesti, alueellisesti kuin kahdenvälisestikin.

EU:n ohella kybertoimintaympäristökeskustelua käydään muun muassa YK:ssä, Etyjissä, Euroopan neuvostossa, OECD:ssä ja Natossa. Myös useat alueelliset järjestöt käsittelevät kyberkysymyksiä.

Ulkoministeriö osallistuu aktiivisesti kybertoimintaympäristöä koskevaan globaaliin, alueelliseen ja kahdenväliseen keskusteluun ja vaikuttaa kansainvälisellä kyberagendalla olevien kysymysten edistämiseen Suomen etujen mukaisesti.

Suomi yhdessä muiden EU-maiden kanssa katsoo, että kansainvälistä oikeutta koskevat sopimukset ja normit ovat sovellettavissa myös kybertoimintaympäristöön ja niiden tulkintaa tulee tältä osin syventää. Kansainvälisessä keskustelussa edistämme avoimen tiedonvälityksen ja sananvapauden johdonmukaista toteutumista sekä painotamme syrjimättömyyttä.

Suomelle kyberturvallisuuskysymyksissä erityisesti EU on keskeinen toimija ja sitä koskevissa kyberkysymyksissä valtioneuvoston kanslia toimii valtionhallinnon koordinoijana. EU on viime vuosina aktivoitunut kyberagendan kysymyksissä. Se on tehnyt useita yhteisiä kyberiä koskevia linjauksia, muun muassa Euroopan unionin neuvoston helmikuussa 2015 hyväksymät päätelmät EU:n kyberdiplomatiasta. EU:n kyberstrategia päivitettiin vuonna 2017. Samana vuonna EU:n neuvosto hyväksyi toimintalinjat EU:n diplomaattisista keinoista reagoida kyberhyökkäyksiin.

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj on usean vuoden ajan toiminut kyberkysymyksissä aktiivisesti. Etyjin osallistujavaltiot ovat neuvotelleet ja hyväksyneet joukon luottamusta lisääviä toimia kybertoimintaympäristön vakauden edistämiseksi.

Naton edistyneenä kumppanuusmaana Suomi tekee yhteistyötä myös Naton kanssa kyberturvallisuusasioissa.

Tärkeitä globaaleja kysymyksiä ovat muun muassa kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien, kuten sananvapauden ja yksityisyyden suojan soveltaminen kybertoimintaympäristöön, luottamusta lisäävät toimet, internetin hallinta, kybervalmiuksien kehittäminen sekä turvallisuuden lisääminen kybertoimintaympäristössä.

Ulkoministeriössä on toiminut kybersuurlähettiläs vuodesta 2014. Tällä hetkellä Jarmo Sareva hoitaa kybersuurlähettilään tehtävää.

 

Tämän sivun sisällöstä vastaa