Asevalvonta ja aseidenriisunta

Asevalvonnalla pyritään rajoittamaan kahdenvälisin tai monenkeskisin sopimuksin tai järjestelyin aseiden määrää tai niiden hallintaa. Aseidenriisunnalla puolestaan tavoitellaan kokonaisten asekategorioiden poistamista. Joukkotuhoaseiden leviäminen on vakava uhka kansainväliselle turvallisuudelle.

Asevalvonta on osa turvallisuuspolitiikkaa. Kuva: Jukka Pajarinen

Asevalvonta ja aseriisunta ovat konkreettista ihmisoikeuksien ja humanitaarisen oikeuden toimeenpanoa ja osa turvallisuuspoliittista kokonaisuutta.

Asevalvontasopimuksia täydentää kansainvälinen vientivalvontayhteistyö, joka on viime vuosina tiivistynyt ja jonka merkitys korostuu esimerkiksi terrorisminvastaisessa toiminnassa ja ihmisoikeuksien toteuttamisessa.

Suomi pyrkii toimillaan vahvistamaan kansainvälisiä asevalvontasopimuksia ja järjestelyjä. Suomi toimii aktiivisesti ydinaseriisuntaa ja joukkotuhoaseiden leviämisen estämistä koskevien kansainvälisten prosessien edistämiseksi ja niiden toimeenpanon tukemiseksi.

Kansainvälisen asekauppasopimuksen suhteen Suomi  pyrkii edistämään allekirjoittaneiden ja ratifioineiden maiden määrää.

Joukkotuhoaseet

Joukkotuhoaseisiin lukeutuvat ydinaseet, biologiset ja kemialliset aseet.
YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1540 edellyttää, että jäsenmaat pidättäytyvät tarjoamasta minkäänlaista tukea valtioista riippumattomille toimijoille, jotka pyrkivät hankkimaan joukkotuhoaseita.

Päätöslauselma velvoittaa valtioita kehittämään rikoslainsäädäntöään sekä lisäämään kansainvälistä yhteistyötä joukkotuhoaseiden leviämisen estämiseksi. Jäsenmaiden on otettava käyttöön ydinaseiden, kemiallisten aseiden, biologisten aseiden, niiden maaliinsaattamisjärjestelmien sekä niihin liittyvän materiaalin tehokas vienti- ja kauttakulkuvalvonta.

Suomi on mukana kaikissa keskeisissä asevalvontasopimuksissa, joita ovat:

Ydinsulkusopimus

Ydinsulkusopimuksen (NPT) tavoite on ydinaseiden leviämisen estäminen, kansainvälisen yhteistyön lisääminen ydinenergian rauhanomaisessa käytössä ja ydinaseriisunnan edistäminen.

Security Council Summit on Nuclear Non-proliferation and Disarmament. Kuva: UN Photo
Security Council Summit on Nuclear Non-proliferation and Disarmament. Kuva: UN Photo

Suomi on muun muassa tukenut Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) ydinmateriaalivalvonnan kehittämistä useiden vuosien aikana erityisen vapaaehtoisen tukiohjelman kautta.

Suomi on myös tukenut pyrkimyksiä etsiä ratkaisu Iranin ydinohjelmaan.

Täydellinen ydinkoekieltosopimus

Täydellinen ydinkoekieltosopimus (CTBT) pyrkii estämään kaikki ydinkokeet maailmanlaajuisesti. Se kieltää pysyvästi kaikki ydinaseiden koeräjäytykset ja muut ydinräjäytykset. Sopimus tulee voimaan, kun kaikki sen osapuolet ovat ratifioineet sen.

Suomi tukee aktiivisesti sopimuksen voimaantuloon tähtäävää toimintaa.  Valmistelutoimiin kuuluu muun muassa kattava havainnointiverkosto. Yksi tarkkailuasemista (International Monitoring System, IMS) on Suomessa Sysmässä.

Säännöstö pitkän kantomatkan ohjusten leviämisen estämiseksi

Säännöstö pitkän kantomatkan ohjusten leviämisen estämiseksi (HCOC) on ensimmäinen maailmanlaajuinen instrumentti pitkänmatkan ohjusten leviämisen estämisessä.

Poliittisesti sitovan säännöstön tarkoituksena on luottamusta lisäävien toimien avulla täydentää aseidenriisuntaan ja joukkotuhoaseiden leviämisen estämiseen keskittyviä järjestelyjä.

Säännöstöllä pyritään rajoittamaan ballististen ohjusten kehittelyä, kokeilua, käyttöä ja leviämistä. Se ei kiellä ohjusten omistamista eikä niiden käyttöä ulkoavaruudessa rauhanomaisessa tarkoituksessa.

Kemiallisten aseiden kieltosopimus

Kemiallisten aseiden kieltosopimus (CWC) kieltää kemiallisten aseiden kehittämisen, valmistamisen, käytön ja luovuttamisen sekä tähtää niiden hävittämiseen kaikkialta maailmasta.

Suomi tukee kemiallisten aseiden kieltosopimuksen vahvistamista monilla toimenpiteillä.

Ulkoministeriön rahoittama Kemiallisen aseen kieltosopimuksen instituutti (Finnish Institute for Verification of the Chemical Weapons Convention, VERIFIN) on maailman johtavia laboratorioita kemiallisen taisteluaineiden analytiikassa. VERIFIN myös kouluttaa kehitysmaiden kemistejä analytiikassa ja viranomaisia sopimuksen edellyttämässä kansallisessa toimeenpanossa.

Verifin ja Suomi ovat osallistuneet keskeisellä tavalla myös Syyrian kemiallisten aseiden purkamistyöhön.

Biologisten aseiden kieltosopimus

Biologisten aseiden kieltosopimus (BTWC) kieltää biologisten aseiden ja niiden levityslaitteiden käytön, kehittelyn, valmistuksen ja varastoinnin. Sopimukseen ei sisälly toimeenpanojärjestöä eikä sopijaosapuolia sitovia todentamismenettelyjä sopimuksen noudattamisen valvomiseksi.

Global Health Security Agenda

Maailmanlaajuisesti terveysturvallisuutta edistävä Global Health Security Agenda (GHSA) on helmikuussa 2014 perustettu useita politiikka-alueita yhdistävä ohjelma. Viisivuotiseksi ohjelmaksi tarkoitettu GHSA keskittyy tartuntatautien ehkäisemiseen, niiden aiheuttamien biouhkien nopeaan havaitsemiseen sekä niihin vastaamiseen.

Tällä hetkellä mukana on yli 40 maata keskeisten kansainvälisten järjestöjen lisäksi (WHO, FAO, OIE, Interpol, Maailmanpankki ja EU). Tartuntatautien osalta on tärkeää, että maassa on olemassa riittävä valmiusjärjestelmä, kyky tunnistaa, eristää ja hoitaa näitä sairauksia.

Suomi on vahvasti mukana kansainvälisessä rintamassa vastaamassa globaaleihin terveys- ja biouhkiin muun muassa GHSA:n kautta. Suomi on ollut mukana GHSA:ssa sen perustamisesta alkaen ja toimi GHSA:n ohjausryhmän puheenjohtajamaana vuonna 2015.

Poliittiset aloitteet

Suomi on mukana myös useissa erilaisissa poliittisissa aloitteissa, joita on syntynyt viime vuosina erityisesti estämään joukkotuhoaseiden leviämistä terroristien käsiin.

Näihin kuuluvat G7:n alainen Globaali kumppanuus (Global Partnership), Proliferation Security Initiative (PSI) ja Kansainvälinen ydinterrorismin vastainen aloite (GICNT).

Suomi on ollut aktiivisesti mukana erityisesti GICNT:n toiminnassa: Suomi isännöi yleiskokouksen vuonna 2015 ja on toiminut yhden työryhmän puheenjohtajana. Vuonna 2017 Suomi (suurlähettiläs Jari Luoto) valittiin yhteistyön valmistelusta ja koordinaatiosta vastaavaksi politiikkakoordinaattoriksi kahden vuoden mittaiselle kaudelle.

Tavanomaiset aseet

Tavanomaisilla aseilla tarkoitetaan periaatteessa kaikkia muita asekategorioita paitsi joukkotuhoaseita.

Miinanraivausta toteutetaan vaikeissa olosuhteissa. Kuva: Jukka Pajarinen

Olivatpa kyseessä kranaatinheittimet, miinat, tankit, laserit, avaruusaseet tai autonomiset asejärjestelmät käsitellään niitä tavanomaisten aseiden foorumeilla.

Keskeiset tavanomaisia aseita koskevat sopimukset ovat:

Eräitä tavanomaisia aseita koskeva yleissopimus

Eräitä tavanomaisia aseita koskeva yleissopimus (CCW) kieltää ja rajoittaa sellaisten tavanomaisten aseiden käyttöä, joiden voidaan katsoa aiheuttavan tarpeettoman vakavia vammoja tai olevan vaikutuksiltaan umpimähkäisiä.

Sopimukseen sisältyy viisi pöytäkirjaa ja Suomi on liittynyt niihin kaikkiin.

CCW-sopimuksen puitteissa on aloitettu keskustelu autonomisista asejärjestelmistä eli niin sanotuista robottiaseista. On tärkeää, että teknologinen kehitys huomioidaan asevalvonta- ja aseriisuntakeskusteluissa.

Autonomisiin asejärjestelmiin liittyy paljon kysymyksiä, jotka koskevat teknisiä, operatiivisia, eettisiä ja oikeudellisia seikkoja.

Ottawan sopimus

Ottawan sopimus henkilömiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirtojen täyskiellosta ja niiden tuhoamisesta on osoittanut tehonsa – käytännössä jalkaväkimiinojen markkinat ovat näivettyneet. Miinat ja muut räjähteet ovat kuitenkin edelleen vakava uhka siviileille monilla alueilla.

Suomi noudattaa Ottawan sopimuksen kaikkia velvoitteita, joihin se on liityttyään sitoutunut: jalkaväkimiinavarastot on tuhottu vuoteen 2016 mennessä ja avunantovelvoitetta toteutetaan tukemalla humanitaarista miinatoimintaa. Humanitaarinen miinatoiminta kohdistetaan vuosina 2016–2020 Afganistaniin, Somaliaan, Irakiin, Syyriaan ja Ukrainaan.

Kansainvälinen rypäleasesopimus (Oslon sopimus)

Kansainvälinen rypäleasesopimus, eli Oslon sopimus (CCM) sisältää kattavan rypäleasekiellon sekä merkittäviä raivaamiseen ja uhrien avustamiseen liittyviä velvoitteita.

Suomi ei ole Oslon sopimuksen osapuoli. Koska rypäleaseilla luotavaa suorituskykyä ei lähitulevaisuudessa kyetä korvaamaan, ei perusteita Oslon sopimukseen liittymiselle nykyisellään ole.

Suomi seuraa tiiviisti vaihtoehtoisten ja korvaavien suorituskykyjen kehitystä ja tukee sopimuksen humanitaarisia tavoitteita.

Asekauppasopimus

Asekauppasopimusta (ATT) valmisteltiin vuosia. Sopimus astui kansainvälisesti voimaan 24. joulukuuta 2014. Suomi oli yksi seitsemästä asekauppasopimusprosessin aloitteentekijämaasta ja allekirjoitti sopimuksen ensimmäisten joukossa.

Asekauppasopimuksella pyritään muun muassa estämään laitonta asekauppaa. Kuva: Jukka Pajarinen

Sopimus on ensimmäinen tavanomaisten aseiden laillista kauppaa sääntelevä sopimus. Siinä määrätään vientiin, tuontiin, kauttakulkuun, kauttakuljetukseen ja välitykseen liittyvistä aseiden siirroista.

Sopimuksella pyritään myös estämään laitonta asekauppaa erityisesti turvaamalla aseiden siirrot ainoastaan laillisille loppukäyttäjille.

Sopimuksessa on vahvat kansainvälistä humanitaarista oikeutta ja ihmisoikeuksia koskevat aseiden siirtojen edellytyksiä koskevat kriteerit, joihin sisältyy myös sukupuolittuneen väkivallan käsite. Käsite on asekauppasopimuksessa hyväksytty ensimmäistä kertaa kansainväliseen asiakirjaan.

Elokuussa 2016 suurlähettiläs Klaus Korhonen valittiin sopimuksen puheenjohtajaksi. Vuoden mittaisen puheenjohtajuuskauden painopisteinä olivat sopimuksen universalisaatio eli osallistujapohjan laajentaminen sekä toimeenpanon tukeminen.

Avaruuden aseistamisen estäminen

Avaruuden rauhanomaisesta käytöstä ja aseistamisen estämisestä käydään keskustelua Geneven aseriisuntakonferenssissa tavanomaisiin aseisiin liittyen.

EU:n aloite avaruuden käytännesäännöistä tukee YK:ssa julkituotua tavoitetta lisätä avoimuutta ja läpinäkyvyyttä avaruuteen liittyvässä toiminnassa.

Pienaseet

Pienaseina pidetään tuliaseita, joita yksittäinen henkilö voi kantaa mukanaan. Suurin osa aseellisen väkivallan uhreista kuolee nimenomaan pienaseiden kautta.

Pienaseiden laittoman ja tarkoituksenvastaisen leviämisen ylläpitämät jatkuvat konfliktit häivyttävät aseellisen konfliktin ja rikollisuuden välistä rajaa.

Pienaseiden leviämistä pyritään rajoittamaan kansainvälisten järjestöjen piirissä tehtävällä työllä.

YK:n pienasetoimintaohjelma

YK:n pienasetoimintaohjelma on poliittinen julistus ja tärkeä ensimmäinen askel kansainvälisissä pyrkimyksissä, jotka tähtäävät pienaseiden laittoman kaupan ja väärinkäytön aiheuttamien inhimillisten kärsimysten vähentämiseen.

Asekauppasopimus täydentää myönteisesti pienasetoimintaohjelmaa. Suomi tukee toimintaohjelman tavoitteita kehitysyhteistyön avulla.

Etyjin asiakirja pienaseista ja kevyestä aseistuksesta

Etyjin asiakirja pienaseista ja kevyestä aseistuksesta (OSCE Document on Small Arms and Light Weapons) tähtää pienaseiden hallitsemattoman leviämisen ja siitä aiheutuvien turvallisuusongelmien ehkäisemiseen.

Poliittisesti sitovalla pienaseasiakirjalla ei ole juridista sopimusluonnetta, mutta sen vahvuutena pidetään kattavuutta.

Asiakirja sisältää pidemmälle meneviä säännöksiä aseiden merkinnästä, hävittämisestä sekä aseiden välityksen, viennin ja valmistuksen valvonnasta kuin esimerkiksi YK:n vastaava pienasetoimintaohjelma.

Suomi on johdonmukaisesti toiminut Etyjin pienasenormiston vahvistamiseksi.

EU:n pienasestrategia

EU:n pienasestrategia pyrkii pienaseiden ja niissä käytettävien ammusten hallitsemattoman leviämisen ja laittoman kaupan ehkäisemiseen.

Pienasestrategian toimintaohjelma on joustava ja sopeutettavissa kansainvälisen turvallisuusympäristön muutoksiin.

EU-maiden ulkoministerit tarkastelevat pienasestrategian toimeenpanoa puolivuosittain.

Tuliasepöytäkirja

Tuliasepöytäkirja (Firearms Protocol) on YK:n järjestäytynyttä rikollisuutta koskevan yleissopimuksen (niin sanottu Palermon sopimus) lisäpöytäkirja.

Se käsittelee nimenomaan laitonta asekauppaa, mutta sisältää säännöksiä myös aseiden laillisista siirroista.

Pöytäkirjan kohteena on kansainvälinen rikollisuus, muun muassa huumeliigojen ja terroristien pienasearsenaalit.

Pöytäkirja sisältää määräykset vientiluvituksesta, rekisterien pidosta, viranomaisten välisestä tietojen vaihdosta sekä aseiden merkitsemisestä valmistuksen sekä viennin ja tuonnin yhteydessä.

Tämän sivun sisällöstä vastaa