Asevalvonta ja aseidenriisunta

Asevalvonta ja aseriisunta ovat tärkeitä keinoja kansallisen ja kansainvälisen turvallisuuden edistämiseksi. Asevalvonnalla tuetaan myös humanitaarisen oikeuden toimeenpanoa. 

Asevalvontasopimuksia täydentää kansainvälinen vientivalvontayhteistyö, jonka merkitys korostuu esimerkiksi terrorisminvastaisessa toiminnassa ja ihmisoikeuksien toteuttamisessa. Suomi pyrkii toimillaan vahvistamaan kansainvälisiä asevalvontasopimuksia ja järjestelyjä. Suomi edistää aktiivisesti ydinaseriisuntaa ja joukkotuhoaseiden leviämisen estämistä. 

Nato-jäsenyys ei muuta Suomen aseriisunta- ja asevalvontalinjaa. Pitkäaikainen linjamme perustuu sopimusten ja niiden noudattamisen sekä toimeenpanon korostamiseen. Suomi jatkaa aktiivista ja rakentavaa aseriisunta- ja asevalvontalinjaansa kansainvälisen turvallisuuden edistämiseksi, heikentämättä tai kyseenalaistamatta Naton ydinpelotetta.

Joukkotuhoaseet

Joukkotuhoaseisiin lukeutuvat ydinaseet sekä biologiset ja kemialliset aseet. Joukkotuhoaseiden leviäminen on vakava uhka kansainväliselle turvallisuudelle. 

YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1540 edellyttää, että jäsenmaat pidättäytyvät tarjoamasta minkäänlaista tukea valtioista riippumattomille toimijoille, jotka pyrkivät hankkimaan joukkotuhoaseita.

Päätöslauselma velvoittaa valtioita kehittämään rikoslainsäädäntöään sekä lisäämään kansainvälistä yhteistyötä joukkotuhoaseiden leviämisen estämiseksi. Jäsenmaiden on otettava käyttöön ydinaseiden, kemiallisten aseiden, biologisten aseiden, niiden maaliinsaattamisjärjestelmien sekä niihin liittyvän materiaalin tehokas vienti- ja kauttakulkuvalvonta.

Joukkotuhoaseita koskevat keskeiset asevalvontasopimukset

Ydinsulkusopimus

Ydinsulkusopimuksen (NPT) tavoite on ydinaseiden leviämisen estäminen, kansainvälisen yhteistyön lisääminen ydinenergian rauhanomaisessa käytössä ja ydinaseriisunnan edistäminen.

Kansainvälisen atomienergiajärjestö (IAEA) valvoo ydinmateriaalien rauhanomaista käyttöä, jottei niitä voitaisi käyttää ydinaseiden valmistamiseen. Suomi on toiminut vuorollaan järjestön hallintoneuvoston jäsenenä, viimeksi vuosina 2021–2024.

Suomi on tukenut IAEA:n ydinmateriaalivalvonnan kehittämistä useiden vuosien aikana erityisen vapaaehtoisen tukiohjelman kautta.

Suomi on myös tukenut ydinturvallisuuden vahvistamista Ukrainassa Venäjän hyökkäyssodan johdosta sekä pyrkimyksiä etsiä ratkaisu Iranin ydinohjelmaan.

Täydellinen ydinkoekieltosopimus

Täydellinen ydinkoekieltosopimus (CTBT) pyrkii estämään kaikki ydinkokeet maailmanlaajuisesti. Se kieltää pysyvästi kaikki ydinaseiden koeräjäytykset ja muut ydinräjäytykset. Sopimus tulee voimaan, kun kaikki sen osapuolet ovat ratifioineet sen.

Suomi tukee aktiivisesti sopimuksen voimaantuloon tähtäävää toimintaa. Valmistelutoimiin kuuluu muun muassa kattava havainnointiverkosto. Yksi tarkkailuasemista (International Monitoring System, IMS) on Suomessa Sysmässä.

Säännöstö pitkän kantomatkan ohjusten leviämisen estämiseksi

Säännöstö pitkän kantomatkan ohjusten leviämisen estämiseksi (HCOC) on ensimmäinen maailmanlaajuinen instrumentti pitkänmatkan ohjusten leviämisen estämisessä.

Poliittisesti sitovan säännöstön tarkoituksena on luottamusta lisäävien toimien avulla täydentää aseidenriisuntaan ja joukkotuhoaseiden leviämisen estämiseen keskittyviä järjestelyjä.

Säännöstöllä pyritään rajoittamaan ballististen ohjusten kehittelyä, kokeilua, käyttöä ja leviämistä. Se ei kiellä ohjusten omistamista eikä niiden käyttöä ulkoavaruudessa rauhanomaisessa tarkoituksessa.

Kemiallisten aseiden kieltosopimus

Kemiallisten aseiden kieltosopimus (CWC) kieltää kemiallisten aseiden kehittämisen, valmistamisen, käytön ja luovuttamisen sekä tähtää niiden hävittämiseen kaikkialta maailmasta.

Suomi tukee kemiallisten aseiden kieltosopimuksen vahvistamista monilla toimenpiteillä.

Ulkoministeriön rahoittama Kemiallisen aseen kieltosopimuksen instituutti (Finnish Institute for Verification of the Chemical Weapons Convention, VERIFIN) on maailman johtavia laboratorioita kemiallisen taisteluaineiden analytiikassa. VERIFIN myös kouluttaa kehitysmaiden kemistejä analytiikassa ja viranomaisia sopimuksen edellyttämässä kansallisessa toimeenpanossa.

Biologisten aseiden kieltosopimus

Biologisten aseiden kieltosopimus (BTWC) kieltää biologisten aseiden ja niiden levityslaitteiden käytön, kehittelyn, valmistuksen ja varastoinnin. Sopimukseen ei sisälly toimeenpanojärjestöä eikä sopijaosapuolia sitovia todentamismenettelyjä sopimuksen noudattamisen valvomiseksi. 

Koronapandemian myötä sopimuksen tärkeys ja relevanssi on tullut aikaisempaa selvemmin esille. Joulukuussa 2022 pidetty biologisten aseiden kieltosopimuksen yhdeksäs tarkastelukonferenssi päätti perustaa sopimuksen vahvistamista käsittelevän työryhmän. Työryhmä on mm. aloittanut uudelleen pitkään tauolla olleet keskustelut sopimuksen verifikaatiomekanismista. 

Avaruuden yleissopimus

YK:n avaruuden yleissopimus kieltää ydinaseiden tai muiden joukkotuhoaseiden lähettämisen maata kiertävälle radalle sekä niiden sijoittamisen taivaankappaleihin tai ulkoavaruuteen millään muulla tavalla.

Sopimuksella taataan myös kaikkien valtioiden oikeus avaruuden tutkimiseen ja käyttöön. Parhaillaan YK:ssa ovat käynnissä keskustelut avaruuden vastuullisesta käytöstä ja asevarustelun kieltämisestä avaruudessa.

Ydinasekieltosopimus

Suomi ei pidä ydinasekieltosopimusta (TPNW) tehokkaana keinona ydinaseriisunnan edistämiseksi eikä ole liittynyt siihen. Sopimus on myös yhteensovittamaton Suomen NATO-jäsenyyden kanssa. Myöskään muut liittokunnan jäsenet eivät ole liittyneet TPNW:hen.

Poliittiset aloitteet

Suomi on mukana myös useissa erilaisissa poliittisissa aloitteissa, joita on syntynyt erityisesti estämään joukkotuhoaseiden leviämistä terroristien käsiin.

Näihin kuuluvat G7:n alainen Globaali kumppanuus (Global Partnership), Proliferation Security Initiative (PSI),sekä Creating an Environment for Nuclear Disarmament (CEND) -aloite.

Suomi toimii CEND:n ydinaseriskien vähentämistä käsittelevän työryhmän rinnakkaispuheenjohtajana. 
 

Tavanomaiset aseet

Tavanomaisilla aseilla tarkoitetaan muita asekategorioita paitsi joukkotuhoaseita. Tavanomaisia aseita ovat esimerkiksi kranaatinheittimet, miinat, tankit, laserit, avaruusaseet tai autonomiset asejärjestelmät.

Tavanomaisia aseita koskevat keskeiset sopimukset

Eräitä tavanomaisia aseita koskeva yleissopimus

Eräitä tavanomaisia aseita koskeva yleissopimus (CCW) kieltää ja rajoittaa sellaisten tavanomaisten aseiden käyttöä, joiden voidaan katsoa aiheuttavan tarpeettoman vakavia vammoja tai olevan vaikutuksiltaan umpimähkäisiä.

Sopimukseen sisältyy viisi pöytäkirjaa ja Suomi on liittynyt niihin kaikkiin.

CCW-sopimuksen puitteissa keskustellaan myös autonomisista asejärjestelmistä eli niin sanotuista robottiaseista. On tärkeää, että teknologinen kehitys huomioidaan asevalvonta- ja aseriisuntakeskusteluissa. Autonomisiin asejärjestelmiin liittyy paljon kysymyksiä, jotka koskevat teknisiä, operatiivisia, eettisiä ja oikeudellisia seikkoja.

Jalkaväkimiinoja koskeva yleissopimus (Ottawan sopimus)

Ottawan sopimus henkilömiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirtojen täyskiellosta ja niiden tuhoamisesta on osoittanut tehonsa – käytännössä jalkaväkimiinojen markkinat ovat näivettyneet. Miinat ja muut räjähteet ovat kuitenkin edelleen vakava uhka siviileille monilla alueilla.

Suomi noudattaa Ottawan sopimuksen kaikkia velvoitteita, joihin se on liityttyään sitoutunut ja toteuttaa avunantovelvoitetta tukemalla humanitaarista miinatoimintaa. Humanitaarinen miinatoiminta kohdistetaan vuosina 2021–2025 Ukrainaan, Afganistaniin, Irakiin, Syyriaan ja Somaliaan.

Kansainvälinen rypäleasesopimus (Oslon sopimus)

Kansainvälinen rypäleasesopimus, eli Oslon sopimus (CCM) sisältää kattavan rypäleasekiellon sekä merkittäviä raivaamiseen ja uhrien avustamiseen liittyviä velvoitteita.

Suomi ei ole Oslon sopimuksen osapuoli. Koska rypäleaseilla luotavaa suorituskykyä ei lähitulevaisuudessa kyetä korvaamaan, ei perusteita Oslon sopimukseen liittymiselle nykyisellään ole.

Suomi seuraa tiiviisti vaihtoehtoisten ja korvaavien suorituskykyjen kehitystä ja tukee sopimuksen humanitaarisia tavoitteita.

Asekauppasopimus

Asekauppasopimusta (ATT) valmisteltiin vuosia. Sopimus astui kansainvälisesti voimaan vuonna 2014. Suomi oli yksi seitsemästä sopimuksen aloitteentekijämaasta ja allekirjoitti sen ensimmäisten joukossa.

Sopimus on ensimmäinen tavanomaisten aseiden laillista kauppaa ja muita siirtoja sääntelevä sopimus. Sillä pyritään myös estämään laitonta asekauppaa ja aseiden päätymistä vääriin käsiin. Sopimuksessa on määräyksiä, jotka koskevat aseiden vientiä, tuontia, kauttakuljetusta ja välittämistä.

Sopimus sisältää vahvat kansainväliseen humanitaariseen oikeuteen ja ihmisoikeuksiin liittyvät kriteerit aseiden siirrolle. Niihin sisältyy myös sukupuolittuneen väkivallan käsite. Käsite on asekauppasopimuksessa hyväksytty ensimmäistä kertaa kansainväliseen asiakirjaan.

Suomi pyrkii edistämään kansainväliseen asekauppasopimukseen liittyneiden maiden määrää sekä tehostamaan sopimuksen toimeenpanoa. 

Pienaseet

Pienaseina pidetään tuliaseita, joita yksittäinen henkilö voi kantaa mukanaan. Suurin osa aseellisen väkivallan uhreista kuolee nimenomaan pienaseiden kautta.

Pienaseiden laittoman ja tarkoituksenvastaisen leviämisen ylläpitämät jatkuvat konfliktit häivyttävät aseellisen konfliktin ja rikollisuuden välistä rajaa.

Pienaseiden leviämistä pyritään rajoittamaan kansainvälisten järjestöjen piirissä tehtävällä työllä.

YK:n pienasetoimintaohjelma

YK:n pienasetoimintaohjelma on poliittinen julistus ja tärkeä ensimmäinen askel kansainvälisissä pyrkimyksissä, jotka tähtäävät pienaseiden laittoman kaupan ja väärinkäytön aiheuttamien inhimillisten kärsimysten vähentämiseen.

Asekauppasopimus täydentää myönteisesti pienasetoimintaohjelmaa. Suomi tukee toimintaohjelman tavoitteita kehitysyhteistyön avulla.

Etyjin asiakirja pienaseista ja kevyestä aseistuksesta

Etyjin asiakirja pienaseista ja kevyestä aseistuksesta (OSCE Document on Small Arms and Light Weapons) tähtää pienaseiden hallitsemattoman leviämisen ja siitä aiheutuvien turvallisuusongelmien ehkäisemiseen.

Poliittisesti sitovalla pienaseasiakirjalla ei ole juridista sopimusluonnetta, mutta sen vahvuutena pidetään kattavuutta.

Asiakirja sisältää pidemmälle meneviä säännöksiä aseiden merkinnästä, hävittämisestä sekä aseiden välityksen, viennin ja valmistuksen valvonnasta kuin esimerkiksi YK:n vastaava pienasetoimintaohjelma.

Suomi on johdonmukaisesti toiminut Etyjin pienasenormiston vahvistamiseksi.

EU:n pienasestrategia

EU:n pienasestrategia pyrkii pienaseiden ja niissä käytettävien ammusten hallitsemattoman leviämisen ja laittoman kaupan ehkäisemiseen.

Pienasestrategian toimintaohjelma on joustava ja sopeutettavissa kansainvälisen turvallisuusympäristön muutoksiin.

Tuliasepöytäkirja

Tuliasepöytäkirja (Firearms Protocol) on YK:n järjestäytynyttä rikollisuutta koskevan yleissopimuksen (niin sanottu Palermon sopimus) lisäpöytäkirja. Se käsittelee nimenomaan laitonta asekauppaa mutta sisältää säännöksiä myös aseiden laillisista siirroista.

Pöytäkirjan kohteena on kansainvälinen rikollisuus, muun muassa huumeliigojen ja terroristien pienasearsenaalit.

Pöytäkirja sisältää määräykset vientiluvituksesta, rekisterien pidosta, viranomaisten välisestä tietojen vaihdosta sekä aseiden merkitsemisestä valmistuksen sekä viennin ja tuonnin yhteydessä.