EU:n yhteinen kauppapolitiikka

Suomi ja muut jäsenmaat ajavat kauppapoliittisia etujaan EU:n kautta. EU:n yhteinen kauppapolitiikka kattaa tavaroiden ja palveluiden kaupan, henkisen omaisuuden kauppanäkökohdat, julkiset hankinnat sekä ulkomaiset suorat investoinnit.

 
EU flags at the European Commission Berlaymont building

    Euroopan komission tiedonanto kauppapolitiikan tarkastelusta(Linkki toiselle web-sivustolle.) julkistettiin helmikuussa 2021. Tiedonannossa viitoitetaan EU:n kauppapolitiikan suuntaa ja tavoitteita tulevina vuosina. Sen pohjalta jäsenmaiden keskuudessa käytävän keskustelun päätteeksi toukokuussa 2021 on tarkoitus hyväksyä neuvoston päätelmät. 

    Kauppapoliittinen päätöksenteko EU:ssa

    EU:n yhteisen kauppapolitiikan määrittelyyn osallistuvat EU:n komissio, EU:n jäsenmaat (neuvosto) ja Euroopan parlamentti.  

    Kauppapolitiikka eroaa esimerkiksi EU:n yhteisestä turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta ratkaisevasti siten, että kauppapolitiikka on lähes kokonaan unionin yksinomaisessa toimivallassa.

    Yksinomainen toimivalta kauppapolitiikassa tarkoittaa sitä, että EU:n komissio tekee yhteistä kauppapolitiikkaa koskevat aloitteet ja ehdotukset sekä neuvottelee kauppasopimuksista kolmansien maiden kanssa.

    Vaikka komission asema kauppapolitiikassa on vahva ja näkyvä, komissio toimii kuitenkin jäsenmaiden ohjauksessa. Jäsenvaltioiden hallitusten edustajista koostuva Euroopan unionin neuvosto(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) (ministerineuvosto) päättää neuvottelumandaateista sekä kansainvälisistä sopimuksista samoin kuin erilaisista kauppapoliittisista toimista.

    Vuonna 2009 voimaan tullut Lissabonin sopimus(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) toi Euroopan parlamentin tiiviimmin mukaan kauppapolitiikkaan. Esimerkiksi neuvotelluille vapaakauppasopimuksille ja kauppapoliittisille lainsäädäntötoimille vaaditaan ministerineuvoston ohella myös parlamentin hyväksyntä.

    Kauppapolitiikkaan liittyvät kysymykset valmistellaan  EU:n neuvoston kauppapoliittisessa komiteassa(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) (Trade Policy Committee, TPC), jossa ovat edustettuina kaikki jäsenvaltiot.

    Komitea kokoontuu säännöllisesti myös eri asiantuntijakokoonpanoissa (mm. palvelut ja investoinnit).

    Myös EU:n kahdenvälisillä suhteilla tärkeiden kauppakumppaneiden, kuten Yhdysvaltojen, Venäjän, Kiinan, Intian, Brasilian ja Japanin kanssa on merkittävä rooli EU:n kauppapolitiikassa.

    Suomi valvoo etuaan Euroopan unionissa

    Euroopan unionin jäsenvaltiona Suomen kauppapoliittinen edunvalvonta hoidetaan osana EU:n yhteistä kauppapolitiikkaa. EU:n kauppapolitiikan valmistelu ja yhteensovittaminen on ulkoministeriön tehtävä.

    EU:n komissiolla on velvollisuus konsultoida jäsenvaltioita säännöllisesti. Näin ollen jäsenvaltiot kuten Suomi vaikuttavat aktiivisesti EU:n kauppapolitiikan sisältöön kysymysten eri käsittelyvaiheissa.

    Suomen kannat kauppapoliittiseen komiteaan valmistellaan EU-asioiden komitean(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) alaisessa EU2-valmistelujaostossa, joka koostuu eri hallinnonalojen edustajista. Tämän suppean kokoonpanon lisäksi jaosto kokoontuu laajassa kokoonpanossa, jossa valtionhallinnon lisäksi edustettuina ovat myös eri sidosryhmät.

    Tarvittaessa Suomen kanta käsitellään ministeriöiden kansliapäälliköistä tai heidän edustajistaan koostuvassa EU-asioiden komiteassa ja viime kädessä hallituksen EU-ministerivaliokunnassa. Valtioneuvostolla on velvollisuus informoida eduskuntaa merkittävistä kauppapoliittisista kysymyksistä niin, että eduskunta viime kädessä vahvistaa Suomen kannan. Lisäksi esimerkiksi sellaisten kauppaneuvottelujen päättäminen, joihin sisältyy jäsenmaiden toimivaltaan kuuluvia alueita, edellyttää eduskunnan hyväksyntää.

    Maailman kauppajärjestö WTO

    WTO:n pääjohtaja Ngozi Okonjo-Iweala
    Kuva: WTO

    Sveitsin Genevessä toimiva Maailman kauppajärjestö (World Trade Organization) on vuonna 1995 perustettu hallitustenvälinen järjestö, johon kuuluu 164 jäsentä. WTO:n uusi pääjohtaja, Nigerian Ngozi Okonjo-Iweala, aloitti maaliskuussa 2021. Hänen toimikautensa jatkuu elokuun loppuun 2025 saakka.

    WTO:n piirissä tapahtuvat monenkeskiset kauppaneuvottelut ovat keskeinen osa Suomen kauppapolitiikkaa. WTO:ssa EU-jäsenmaita edustaa EU:n komissio. Suomessa päävastuu WTO-neuvotteluista on ulkoministeriöllä.

    WTO:n päätehtäviä on kolme: pysyvä kauppaneuvottelujen foorumi, kauppasopimusten hallinnointi ja kauppariitojen ratkaisu. WTO-jäsenten kauppa kattaa noin 98 prosenttia maailmankaupasta.

    Dohassa vuonna 2001 aloitetun kauppaneuvottelukierroksen (Doha Development Agenda, DDA) tavoitteena oli helpottaa markkinoillepääsyä mm. maataloudessa ja palveluissa, vähentää kaupan esteitä ja päivittää kauppasääntöjä. Erityisenä tavoitteena oli parantaa kehitysmaiden mahdollisuuksia osallistua kansainväliseen kauppaan. Neuvotteluissa ei ole juurikaan edistytty.  Vuonna 2013 saavutettiin yhteisymmärrys kaupan helpottamisesta koskevasta sopimuksesta. Lisäksi vuoden 2015 ministerikokouksessa hyväksyttiin päätös maatalouden vientitukien poistamisesta. Nämä ovat kuitenkin jääneet ainoiksi merkittäviksi tuloksiksi neuvotteluissa. Käytännössä Dohan kierros on pysähdyksissä.

    WTO on siis pitkään ollut kriisissä. Pääosin 1980-luvulta periytyvät säännöt eivät vastaa nykypäivän todellisuutta, riitojenratkaisujärjestelmä ei toimi valituselimen halvaantumisen johdosta ja WTO:n säännönmukaisessa komiteatyössä sekä sopimusvelvoitteiden noudattamisen valvonnassa on tehostamisen varaa.

    WTO:n uudistaminen on EU:n keskeinen tavoite

    Komission helmikuussa 2021 julkistamassa tiedonannossa kauppapolitiikan tarkastelusta suuri huomio kohdistuu monenväliseen kauppajärjestelmään ja WTO:hon. Ensimmäiseksi prioriteetiksi asetetaan toimivan riitojenratkaisujärjestelmän palauttaminen. Myös WTO:n neuvottelutoiminnan vahvistaminen nähdään keskeisenä osana, koska sääntöjä tulisi monelta osin päivittää. On myös tärkeää pohtia, miten useanväliset neuvottelut paremmin integroidaan osaksi WTO-järjestelmää. 

    Koronakriisin seurauksena WTO:ssa ovat nousseet esiin myös kauppa ja terveys ja kestävä kehitys sekä laajemmin järjestön rooli pandemian jälkeisessä taloudellisessa elpymisessä kaupan keinoin.

    Suomi tukee monenkeskisen, sääntöpohjaisen kauppajärjestelmän ylläpitämistä ja vahvistamista. Suomi katsoo, että komission tiedonannossa esitetyt tavoitteet WTO:n uudistamiseksi ovat oikeansuuntaisia ja kannatettavia.

    WTO:n seuraava ministerikokous (MC12) järjestetään marraskuussa 2021. WTO:n ja monenvälisen kauppajärjestelmän uskottavuuden kannalta olisi tärkeää, että kokouksessa pystyttäisiin tekemään päätöksiä WTO:n uudistamisesta.

    Tämän sivun sisällöstä vastaa