Suomi Afganistanissa

Taliban otti vallan Afganistanissa elokuussa 2021 ja on hallinnut maata siitä lähtien. Suomen suurlähetystö Kabulissa on ollut väliaikaisesti suljettuna vuodesta 2021 alkaen ja se suljetaan kokonaan vuoden 2026 aikana. Suomen kahdenvälinen kehitysyhteistyö Afganistaniin lopetettiin Talibanin valtaannousun myötä, koska yhteistyö Taliban-hallinnon kanssa ei ole mahdollista. Suomi on suunnannut kehitysyhteistyövaroja humanitaariseen apuun.

Tyttöjoukko kulkee tien vartta, heillä on valkoiset huivit ja mustat vaatteet, käsissä sateenvarjoja. Taustalla verkkoaidan takana isoja koneita, kadun varressa on uudehko auto.
Suomi on panostanut Afganistanissa erityisesti naisten ja tyttöjen oikeuksien edistämiseen. Saavutukset ja kehityksen jatkuvuus pyritään turvaamaan myös jatkossa olosuhteiden salliessa.

Afganistania koettelee syvä humanitaarinen ja taloudellinen kriisi. Yli puolet Afganistanin 40 miljoonan hengen väestöstä on humanitaarisen avun tarpeessa. Jo ennen Talibanin valtaannousua pitkittynyt konflikti, köyhyys, luonnonkatastrofit, viljasatoja tuhonnut kuivuus ja koronaviruspandemia heikensivät humanitaarista tilannetta. Humanitaarinen apu on välttämätöntä, mutta se ei riitä vastaamaan kaikkien ihmisten perustarpeisiin.  

Afganistanin naapurimaissa, erityisesti Pakistanissa ja Iranissa, on miljoonia afgaanipakolaisia. Vuonna 2023 noin 2 miljoonaa afgaania palasi Afganistaniin, mukaan lukien lähes puoli miljoonaa Pakistanista karkotettua afgaania. Palaavien pakolaisten sopeuttaminen yhteiskuntaan on Afganistanille valtava haaste. 

Taloudellisen ja humanitaarisen tilanteen ohella myös ihmisoikeustilanne on erittäin huolestuttava. Erityistä huolta herättävät naisten ja tyttöjen oikeudet sekä heidän asemansa yhteiskunnassa.

Suomen nykyinen tuki Afganistanille

Suomen kahdenvälinen maaohjelma Afganistanin kanssa päättyi vuonna 2024. Suomen tuki Afganistanille on pienentynyt, mutta jatkuu edelleen humanitaarisena apuna sekä kansalaisjärjestöjen kautta. Suomi tukee naisten ja tyttöjen seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluiden tarjoamista pitkäaikaisen kumppaninsa MSI Reproductive Choices -järjestön kautta. Suomen tuki ohjataan YK:n, muiden kansainvälisten järjestöjen ja kansalaisjärjestöjen kautta. Varoja ei ohjata Taliban-hallinnon kautta.

Vuonna 2023 Suomen humanitaarinen apu Afganistaniin oli 11,5 miljoonaa euroa. Rahoituksen avulla jaettiin muun muassa ruoka-apua ja puhdasta vettä, hoidettiin aliravittuja lapsia sekä tarjottiin suojelua pakolaisille. Suomi on antanut Afganistaniin humanitaarista apua koko 2000-luvun muun muassa YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n, YK:n alaisen Maailman ruokaohjelma WFP:n, YK:n lastenrahaston Unicefin sekä Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun kautta.

Vakaa ja rauhallinen Afganistan, joka kunnioittaa ihmisoikeuksia ja noudattaa oikeusvaltion periaatteita, on edelleen Suomen ja kansainvälisen yhteisön tavoite. Suomi tekee yhteistyötä läheisesti YK:n, Nordic+-ryhmittymän, EU:n ja muiden avunantajien kanssa, jotta apu olisi mahdollisimman koordinoitua ja tehokasta.

Suomi työskentelee sen puolesta, että YK jatkaa ihmisoikeustilanteen valvontaa ja että ihmisoikeusjärjestöillä on mahdollisuus toimia maassa. Suomi edistää näitä tavoitteita muun muassa YK-foorumeilla, mukaan lukien YK:n ihmisoikeusneuvostossa. 

Kehitysyhteistyön tuloksia pitkällä aikavälillä

Afganistan on ollut Suomen kehitysyhteistyön kumppanimaa vuodesta 2002. Korkeimmillaan vuonna 2021 tuki oli noin 30 miljoonaa euroa.

Ennen Talibanin valtaannousua Suomen tuen avulla parannettiin lasten koulunkäyntimahdollisuuksia, tuettiin peruspalveluiden tarjontaa, edistettiin sukupuolten tasa-arvon toteutumista ja vahvistettiin afgaanien oikeuksia ja mahdollisuuksia perhesuunnitteluun.

Afganistanin kehitystilastojen mukaan huomattavaa edistystä oli tapahtunut 2020-luvulle tultaessa erityisesti peruskoulutuksen ja terveydenhoidon saralla. Äitien ja lasten terveys parani ja äitiyskuolleisuus väheni. Seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluja tarjottiin vaikeissa olosuhteissa esimerkiksi mobiiliklinikoiden ja puhelinpalvelun avulla.

  • Suomen tukema järjestö MSI Reproductive Choices onnistui vahvistamaan perhesuunnittelua. Vuoden 2016 jälkeen MSI Reproductive Choices tarjosi seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluita yli 2,1 miljoonalle afgaanille ja esti yli 2 000 äitiyskuolemaa.
  • Naisten ja tyttöjen lukutaito parani, ja tyttöjen koulunkäynti lisääntyi. Koulua käyviä tyttöjä oli 2020-luvun alussa yli 3,5 miljoonaa, kun 2000-luvun alussa tytöt eivät päässeet juuri lainkaan kouluun. Naisopettajien koulutukseen panostettiin: 37 prosenttia peruskoulutuksen opettajista oli naisia, millä tuettiin tyttöjen opiskelumahdollisuuksia.
  • Hallituksen toteuttamat ja Afganistanin jälleenrakennusrahaston ARTF:n kautta rahoitetut hankkeet paransivat asukkaiden elinoloja kymmenissä tuhansissa kylissä. Ihmisten tärkeimpiin tarpeisiin vastattiin rakentamalla terveysasemia, kouluja ja teitä.
  • Unicefin WASH-ohjelman kautta Afganistanissa lisättiin väestön pääsyä puhtaan juomaveden piiriin, parannettiin sanitaatiota ja edistettiin hygieniaa. Yli 200 000 ihmistä 123 yhteisössä 21 maakunnan alueella pääsi kunnollisen juomaveden piiriin. Sanitaation kehittämisessä hyödynsaajia oli 526 000.
  • Suomi on tukenut elämää pelastavaa miinanraivaustyötä Afganistanissa Halo Trust - järjestön kautta vuodesta 2017 alkaen. Vuoden 2024 loppuun mennessä arviolta yli 8 miljoonaa kuutiometriä maapinta-alaa on raivattu miinoista ja palautettu takaisin yhteisöjen käyttöön.

Maaohjelman tuloksia vuosilta 2021-2024

Ohjelmakauden alkupuolella elokuussa 2021 tapahtunut Taleban-liikkeen valtaannousu heikensi merkittävästi Afganistanin humanitaarista tilannetta. Vuoden 2024 lopulla jo noin 23 miljoonaa afganistanilaista - puolet maan väestöstä - oli humanitaarisen avun tarpeessa. Taleban rajoitti naisten ja tyttöjen elämää merkittävällä tavalla ja loukkasi näiden ihmisoikeuksia. Naisilta ja tytöiltä evättiin muun muassa oikeus kouluttautua kuudetta luokkaa pidemmälle sekä tehdä työtä, saada suojelua ja liikkua vapaasti. Tilannetta heikensivät Iranin ja Pakistanin toimeenpanemat palautukset, joiden myötä 1,5 miljoonaa afgaanipakolaista palautettiin maahan yksinomaan vuoden 2024 aikana. Talous kasvoi vuosina 2023–2024, mutta ei riittävästi, jotta sillä olisi ollut merkittävää vaikutusta inhimilliseen kehitykseen.

Suomi jatkoi afganistanilaisten tukemista kansainvälisten järjestöjen kautta. Keskeinen kanava perustarpeiden tukemiseen oli YK:n Afganistanin erityisrahasto STFA. Sen kautta tarjottiin muun muassa toimeentuloon liittyvää tukea 412 000 afganistanilaiselle, joista 25 prosenttia oli naisia. Lisäksi 148 000 ihmistä hyötyi käteistä työstä -toiminnasta.

Suomi jatkoi myös seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelujen tukemista MSI Reproductive Choices -järjestön kautta, ja sen avulla yli miljoona naista ja tyttöä sai elintärkeitä palveluita. Lisäksi Suomi tuki muiden avunantajien joukossa yhteensä 68 miljoonan avunsaajan selviytymistä Maailman ruokaohjelman WFP:n kautta ohjelmakauden aikana.