Suomi Afganistanissa

Taliban otti vallan Afganistanissa elokuussa 2021 ja on hallinnut maata siitä lähtien. Suomi on sulkenut suurlähetystönsä Kabulissa väliaikaisesti. Suomen kahdenvälinen kehitysyhteistyö Afganistaniin lopetettiin Talibanin valtaannousun myötä, koska yhteistyö Taliban-hallinnon kanssa ei ole mahdollista.

Tyttöjoukko kulkee tien vartta, heillä on valkoiset huivit ja mustat vaatteet, käsissä sateenvarjoja. Taustalla verkkoaidan takana isoja koneita, kadun varressa on uudehko auto.
Suomi on panostanut Afganistanissa erityisesti naisten ja tyttöjen oikeuksien edistämiseen. Saavutukset ja kehityksen jatkuvuus pyritään turvaamaan myös jatkossa olosuhteiden salliessa.

Suomi lakkauttaa Afganistanin maaohjelman vuodesta 2024. Suomi antaa Afganistaniin kuitenkin humanitaarista apua ja tukee ihmisten, erityisesti naisten ja tyttöjen, perustarpeita, mutta aiempaa selkeästi pienemmillä euromäärillä. Suomen tuki ohjataan YK:n, muiden kansainvälisten järjestöjen ja kansalaisjärjestöjen kautta. Varoja ei ohjata Taliban-hallinnon kautta. Vakaa ja rauhallinen Afganistan, joka kunnioittaa ihmisoikeuksia ja noudattaa oikeusvaltion periaatteita, on edelleen Suomen ja kansainvälisen yhteisön tavoite.

Afganistania koettelee syvä talous- ja humanitaarinen kriisi. Jo ennen Talibanin valtaannousua Afganistanissa vallitsi pitkittyneen konfliktin, köyhyyden, luonnonkatastrofien ja viljasatoja tuhonneen kuivuuden sekä koronaviruspandemian aiheuttama humanitaarinen kriisi. Humanitaarinen apu on välttämätöntä, mutta se ei riitä vastaamaan ihmisten perustarpeisiin. Myös Afganistanin ihmisoikeustilanne on heikko. Erityisesti naisten ja tyttöjen oikeudet sekä heidän asemansa yhteiskunnassa ovat heikentyneet entisestään, ja Afganistanin tilannetta pidetäänkin maailman suurimpana naisten ja tyttöjen oikeuksien kriisinä.

Viimeisten 20 vuoden aikana Suomen ja kansainvälisen yhteisön tuella saavutettiin paljon. Naisten ja lasten asema Afganistanissa muuttui paremmaksi: sekä äiti- että lapsikuolleisuus puolittuivat ja miljoonat tytöt pääsivät kouluun. Naisten yhteiskunnallinen osallistuminen kasvoi. Avun myötä miljoonat ihmiset pääsivät terveydenhuollon, vesihuollon ja sanitaation piiriin. Myös sananvapaus lisääntyi ja yksityisen sektorin toimintaedellytykset parantuivat. Kansainvälinen yhteisö ponnistelee, jotta ainakin osa saavutetuista tuloksista säilyisi.

Suomen tavoitteet Afganistanissa 

Suomen tavoitteena on edelleen vakaa Afganistan, jossa ihmisillä on mahdollisuus inhimilliseen elämään ja joka kunnioittaa ihmisoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatteita. Suomi jatkaa afganistanilaisten hädän lievittämistä humanitaarisen avun lisäksi tukemalla ihmisten perustarpeiden toteutumista sekä puolustamalla ihmisoikeuksia, erityisesti naisten ja tyttöjen oikeuksia.

Afganistanin ihmisoikeustilanne on äärimmäisen huolestuttava. Erityistä huolta herättävät naisten ja tyttöjen oikeudet sekä heidän asemansa yhteiskunnassa. On olennaista, että YK jatkaa ihmisoikeustilanteen valvontaa ja että ihmisoikeusjärjestöillä on mahdollisuus toimia Afganistanissa. Suomi jatkaa näiden asioiden puolustamista muun muassa YK-foorumeilla, mukaanlukien ihmisoikeusneuvostossa. 

Suomen kehitysyhteistyö Afganistanissa

Suomi tukee apua tarvitsevia ja humanitaarisen kriisin keskellä eläviä afganistanilaisia. Talibanin valtaannousun myötä elokuussa 2021 Suomen apua sopeutettiin muuttuneeseen tilanteeseen ja sitä on jatkettu YK:n sekä muiden Afganistanissa toimivien kansainvälisten järjestöjen kautta Taliban-hallinnon ohi ja sitä tukematta. Lisäksi Suomi on jatkanut humanitaarisen avun antamista Afganistanille. 

Vuodesta 2024 Suomen apu Afganistanille pienenee ja maaohjelma lakkautetaan. Suomi jatkaa tukeaan alueosaston hallinnoimasta maa- ja aluekohtaisesta kehitysyhteistyön määrärahasta erityisesti Afganistanin naisten ja tyttöjen seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluiden tarjoamiseksi. Lisäksi Afganistaniin suunnataan humanitaarista apua tarveharkinnan mukaisesti sekä tuetaan kansalaisjärjestöhankkeita ja humanitaarista miinatoimintaa.

Suomi pitää tärkeänä, että kansainväliset toimijat jatkavat apuaan ja löytävät keinoja vastata ihmisten hätään ja Afganistanin vakauttamiseen. Kehitystulosten säilyttäminen edes osin edellyttää kansainvälisen yhteisön tukea. Suomi tekee yhteistyötä läheisesti YK:n, Nordic+-ryhmittymän, EU:n ja muiden avunantajien kanssa, jotta apu olisi mahdollisimman koordinoitua ja tehokasta.

Joulukuusta 2021 eteenpäin Suomen tuki Afganistanissa on keskittynyt kahteen asiaan:   

  • ihmisten selviytymisen ja perustarpeiden tukemiseen ja
  • ihmisoikeuksien, erityisesti naisten ja tyttöjen oikeuksien, puolustamiseen ja tukemiseen

Kehitysyhteistyön tuloksia pitkällä aikavälillä

Afganistan on ollut Suomen kehitysyhteistyön kumppanimaa vuodesta 2002. Korkeimmillaan vuonna 2021 tuki oli noin 30 miljoonaa euroa.

Ennen Talibanin valtaannousua Suomen tuen avulla parannettiin lasten koulunkäyntimahdollisuuksia, tuettiin peruspalveluiden tarjontaa, edistettiin sukupuolten tasa-arvon toteutumista ja vahvistettiin afgaanien oikeuksia ja mahdollisuuksia perhesuunnitteluun.

Afganistanin kehitystilastojen mukaan huomattavaa edistystä oli tapahtunut 2020-luvulle tultaessa erityisesti peruskoulutuksen ja terveydenhoidon saralla. Äitien ja lasten terveys parani ja äitiyskuolleisuus väheni.

Seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluja tarjottiin vaikeissa olosuhteissa esimerkiksi mobiiliklinikoiden ja puhelinpalvelun avulla.

  • Suomen tukema järjestö MSI Reproductive Choices onnistui vahvistamaan perhesuunnittelua. Vuoden 2016 jälkeen MSI Reproductive Choices tarjosi seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluita yli 2,1 miljoonalle afgaanille ja esti yli 2 000 äitiyskuolemaa.
  • Naisten ja tyttöjen lukutaito parani, ja tyttöjen koulunkäynti lisääntyi. Koulua käyviä tyttöjä oli 2020-luvun alussa yli 3,5 miljoonaa, kun 2000-luvun alussa tytöt eivät päässeet juuri lainkaan kouluun. Naisopettajien koulutukseen panostettiin: 37 prosenttia peruskoulutuksen opettajista oli naisia, millä tuettiin tyttöjen opiskelumahdollisuuksia.
  • Hallituksen toteuttamat ja Afganistanin jälleenrakennusrahaston ARTF:n kautta rahoitetut hankkeet paransivat asukkaiden elinoloja kymmenissä tuhansissa kylissä. Ihmisten tärkeimpiin tarpeisiin vastattiin rakentamalla terveysasemia, kouluja ja teitä.
  • Unicefin WASH-ohjelman kautta Afganistanissa lisättiin väestön pääsyä puhtaan juomaveden piiriin, parannettiin sanitaatiota ja edistettiin hygieniaa. Yli 200 000 ihmistä 123 yhteisössä 21 maakunnan alueella pääsi kunnollisen juomaveden piiriin. Sanitaation kehittämisessä hyödynsaajia oli 526 000.

Maaohjelman tuloksia vuodelta 2022

Vuonna 2021 tapahtunut Taleban-liikkeen valtaannousu vaikutti edelleen merkittävällä tavalla miljooniin afganistanilaisiin, jotka elävät kriisin keskellä ja joiden ihmisoikeuksia loukataan. Vuonna 2022 naisilta ja tytöiltä evättiin oikeus kouluttautua kuudetta luokkaa pidemmälle sekä tehdä työtä, saada suojelua ja liikkua vapaasti. Humanitaarisen avun tarpeessa olevien ihmisten määrä kasvoi kuudella miljoonalla 24,4 miljoonaan. 

Suomi jatkoi afganistanilaisten tukemista kansainvälisten järjestöjen kautta. Tärkein kanava perustarpeiden tukemiseen oli 17 YK-järjestön muodostama uusi YK:n Afganistanin erityisrahasto STFA. Sen kautta tarjotuista peruspalveluista, kuten terveydenhuollosta ja palveluja tukevista rakenteista, hyötyi 2,97 miljoonaa ihmistä, joista 53 prosenttia oli naisia. Lisäksi yhteensä 281 000 ihmistä, joista 19 prosenttia oli naisia, sai toimeentulotukea perustarpeisiinsa. Suomi jatkoi myös seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelujen tukemista MSI Reproductive Choices -järjestön kautta, ja sen avulla tavoitettiin 367 000 naista ja tyttöä kuudessa maakunnassa. Lisäksi Suomi tuki Maailman ruokaohjelman WFP:n kautta afganistanilaisten selviytymistä.

Ihmisoikeuksien edistämisessä tulokset olivat vaatimattomia erityisesti äärimmäisen haastavasta toimintaympäristöstä johtuen. Suomen UN Women -järjestölle  antaman tuen avulla afgaaninaiset pystyivät vaikuttamaan kansainväliseen päätöksentekoon, osa paikallisista naisjärjestöistä pystyi jatkamaan toimintaansa ja sukupuolten tasa-arvo otettiin paremmin huomioon humanitaarisessa toiminnassa. Myös väkivallan uhreille tarjottiin palveluja, ja naisten taloudellista voimaantumista tuettiin.