Euroopan unionin kehityspolitiikka

EU:n jäsenenä Suomi tukee kehitystä eri puolilla maailmaa. EU:n kehityspolitiikan päätavoite on köyhyyden poistaminen sekä turvallisuuden ja vakauden edistäminen. Vuonna 2018 Suomen kehitysyhteistyömäärärahoista 18 prosenttia kanavoitiin EU:n kautta.

Kehityspolitiikka on osa EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Suomen ja EU:n kehityspolitiikassa on pitkälle yhteneväiset tavoitteet, kuten ihmisoikeuksien, demokratian ja hyvän hallinnon edistäminen sekä kehitysyhteistyön suuntaaminen enenevässä määrin vähiten kehittyneille ja hauraille valtioille.

Kesäkuussa 2017 EU ja sen jäsenvaltiot allekirjoittivat EU:n kehityspolitiikkaa koskevan linjauksen, jota kutsutaan eurooppalaiseksi kehityspoliittiseksi konsensukseksi. Sen ensisijaisena tavoitteena on köyhyyden vähentäminen. Konsensus perustuu YK:n Agenda 2030 -ohjelmaan ja kestävän kehityksen tavoitteisiin. 

Aktiivinen osallistuminen EU:n kehityspolitiikan päätöksentekoon antaa Suomelle kokoaan suuremmat mahdollisuudet vaikuttaa kansainvälisen kehityspolitiikan tulevaisuuteen ja kehitysyhteistyön toteutukseen ympäri maailmaa. Samalla se on osa Suomen monenkeskistä yhteistyötä. Suomi osallistuu esimerkiksi kansainvälisiin neuvotteluihin osana EU:ta.

EU:n jäsenenä Suomi tukee kehitystä eri puolilla maailmaa

EU on kehitysyhteistyön supervalta. Sen kumppaneina on noin 160 maata, aluetta ja järjestöä eri puolilta maailmaa. Vuonna 2017 EU ja sen 28 jäsenmaata käyttivät kehitysyhteistyöhön yhteensä noin 76 miljardia euroa. Tämä on yli puolet kaikesta maailman julkisesta kehitysavusta. EU-instituutioiden kautta siitä kanavointiin 14 miljardia euroa.

Kehitysyhteistyö kuuluu jaetun toimivallan aloihin. Tämä tarkoittaa, että Euroopan unionilla ja jokaisella jäsenmaalla on oma kehitysyhteistyönsä ja -politiikkansa. Jäsenmaiden kehitysyhteistyö täydentää ja tukee EU:n tekemää kehitysyhteistyötä.

EU-maiden kesken sovitaan yhteisistä käytännöistä ja periaatteista, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden kehitysyhteistyön toimeenpanoa. Näihin Suomi on osaltaan vaikuttamassa.

Mitä EU:n kehitysyhteistyöllä saadaan aikaan?

Euroopan komission vuonna 2018 julkaistu raportti kertoo, mitä kaikkea EU:n kehitysyhteistyöllä on saavutettu vuoteen 2016 mennessä loppuneissa hankkeissa. On esimerkiksi: 

  • Jaettu 165 miljoonaa hyönteismyrkyllä käsiteltyä moskiittoverkkoa malarian leviämisen hillitsemiseksi.
  • Tuotu 1,1 miljoonan ihmisen ulottuville mahdollisuus käyttää kestävän energian lähteitä. 
  • Koulutettu 84 000 opettajaa. 
  • Rakennettu tai kunnostettu 4100 kilometriä teitä helpottamaan etenkin heikoimmassa asemassa olevien ihmisryhmien liikkumista.

Voit lukea aiheesta lisää komission vuosiraportista (englanniksi):

Suomi vaikuttaa EU:ssa myös siihen, että unionin toiminnassa huomioitaisiin laajemminkin vaikutukset kehitysmaihin. Esimerkiksi verotukseen, kauppaan tai maatalouteen liittyvillä EU:n päätöksillä ja sopimuksilla on merkittäviä suoria tai epäsuoria vaikutuksia kehitysmaihin.

Miten Suomi osallistuu EU:n päätöksentekoon?

Suomi pyrkii monella eri tasolla vaikuttamaan siihen, että EU:n kehityspolitiikassa huomioidaan Suomen tärkeinä pitämät kysymykset:

  • Suomen kehitysministeri on mukana päättämässä EU:n kehityspolitiikasta kehitysministerien ulkoasiainneuvostossa (UAN).
  • Ministerineuvostossa tehtävien päätösten valmisteluun Suomi osallistuu virkamiestason työryhmissä (muun muassa kehitystyöryhmä CODEV ja AKT-työryhmä, jossa käsitellään yhteistyötä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maiden kanssa).
  • Kehitysyhteistyöhankkeiden ja -ohjelmien toteutukseen ja seurantaan Suomi vaikuttaa rahoitusinstrumenttien toimeenpanosta vastaavissa komiteoissa.
  • Suomen edustustot osallistuvat maatasolla EU:n kehitysyhteistyön koordinointiin ja EU:n maaohjelmia koskeviin konsultaatioihin ja asiantuntijakokouksiin.

Suomessa EU:n kehityspolitiikkaan liittyvästä valmistelusta, kantojen kansallisesta koordinaatiosta sekä eduskunnalle tiedottamisesta vastaa ensisijaisesti ulkoministeriön kehityspolitiikan yksikkö.

Komissio ja ulkosuhdehallinto toimeenpanevat EU:n kehitysyhteistyötä

Komission kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosasto (DG DevCo) ja eurooppalainen ulkosuhdehallinto (EUH) vastaavat EU:n kehityspolitiikan suunnittelusta ja kehitysyhteistyön toteutuksesta. EU:lla on 140 edustustoa  eri puolilla maailmaa. Niiden vastuulla on muun muassa kehitysyhteistyöhankkeiden hallinnointi ja seuranta kumppanimaissa.

Kaksi esimerkkiä EU-hankkeista: Uusiutuvaa sähköä Guinea-Bissauhun, parempaa terveydenhuoltoa Etelä-Sudaniin

  • Länsiafrikkalainen Guinea-Bissau on ollut sähköistämisessä muuta maanosaa jäljessä. Nyt EU tukee uusiutuviin lähteisiin perustuvaa energiaa etenkin maaseudulla. Vesi- ja aurinkoenergia ovat tuoneet sähkön entistä useamman perheen ulottuville. Gabún alueella maan itäosissa kotitaloudet ovat voineet hankkia edullisia aurinkoenergiaratkaisuja. Yli 30 000 ihmisen elämä on helpottunut, kun koteihin on saatu valaistus, mahdollisuus ladata matkapuhelimia sekä käyttää muita sähkölaitteita. 
  • Etelä-Sudanissa terveydenhuoltojärjestelmän parantaminen auttaa ihmisiä elämään entistä terveempinä, entistä pidempään. Vuosina 2012-2016 rokotettiin kaikkiaan 400 000 alle yksivuotiasta lasta. Ammattitaitoinen henkilökunta auttoi yli 610 000 synnytyksessä. EU on myös tukenut tarttuvien tautien kuten hivin, tuberkuloosin, malarian ja hepatiitin vastaista työtä.

Kehitysyhteistyötä rahoitetaan vuosina (2014-2020) pääasiassa kahden eri rahoitusvälineen kautta:

  • Kehitysyhteistyöväline (DCI, Development Cooperation Instrument) on suurin EU:n ulkosuhderahoitusinstrumenteista ja osa EU:n kokonaisbudjettia. Vuosina 2014–2020 DCI:n kautta rahoitetaan EU:n kehitysyhteistyötä reilulla 19 miljardilla eurolla muun muassa Latinalaisessa Amerikassa, Aasiassa ja Lähi-idässä.
  • Euroopan kehitysrahasto (EKR): EU:n kehitysyhteistyötä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maiden (AKT-maiden) kanssa rahoitetaan EU:n budjetin ulkopuolisesta EKR:stä niin kutsutun Cotonoun sopimuksen pohjalta. Rahoitukseen osallistuvat kaikki EU:n jäsenmaat. Nykyinen, järjestyksessään 11. EKR kattaa vuodet 2014–2020 ja on suuruudeltaan noin 30,5 miljardia euroa.

Tällä hetkellä ovat käynnissä neuvottelut EU:n tulevasta kehitysrahoituksesta vuosille 2021-2027. Euroopan komissio on ehdottanut laajaa yhteistyövälinettä, johon sisältyisivät muun muassa nykyiset kehitysyhteistyöväline ja Euroopan kehitysrahasto.

Esite: EU:n kehitysyhteistyö nojaa kestävän kehityksen tavoitteisiin. (pdf, 2 sivua)

 

Tämän sivun sisällöstä vastaa