Pohjoismainen yhteistyö

Pohjoismaat ovat Suomen luonnollisimpia yhteistyökumppaneita. Pohjoismaat jakavat samanlaisia arvoja demokratiasta, avoimuudesta ja hyvinvointivaltiosta. Yhteistyölle Pohjoismaiden välillä on pitkät perinteet. Yhteistyötä tehdään sekä virallisten organisaatioiden kautta että epävirallisesti, esimerkiksi kansalaisjärjestötasolla. Ulkoministeriössä Pohjoismaisen yhteistyön sihteeristö koordinoi hallituksen osallistumista pohjoismaiseen yhteistyöhön.

Pohjoismaisessa yhteistyössä ovat mukana kaikki viisi Pohjoismaata – Islanti, Norja, Ruotsi, Suomi ja Tanska – sekä Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti. Viime vuosina yhteistyötä on lisätty myös Baltian maiden kanssa.

Pohjoismaita yhdistävät yhteinen historia, samankaltainen kulttuuri ja yhteiskuntajärjestelmä sekä pohjoismaiset kielet. Pohjoismainen malli rakentuu pitkälti perinteelle, jossa vallitsevat vahva demokratia, oikeusvaltioperiaate, tasa-arvo, sananvapaus, suvaitsevaisuus sekä kansalaisyhteiskunnan aktiivisuus ja osallistaminen, kestävyysajattelu ja määrätietoinen ilmastotyö.

Pohjoismainen yhteistyö on jo vuosikymmenten ajan pyrkinyt ylläpitämään ja edistämään mahdollisimman matalaa kynnystä asua, opiskella, tehdä töitä tai harjoittaa liiketoimintaa Pohjolassa kotimaasta riippumatta.

Pohjoismaiden pääministerit julkistivat elokuussa 2019 yhteisen vision, jonka mukaan Pohjolasta tulee maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä. Keskeistä pohjoismaisessa yhteistyössä on työ kohti ilmastollisesti kestävää hyvinvointivaltiota, hiilineutraalisuustiekartat sekä vihreät investoinnit. 

Päämäärää tavoitellaan kolmella painopistealueella: vihreä Pohjola, kilpailukykyinen Pohjola ja sosiaalisesti kestävä Pohjola.

Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaan Pohjoismainen yhteistyö on Suomelle erityisen tärkeää ja syvää. Hallituskauden aikana maiden välistä integraatiota syvennetään ja Pohjoismaiden välistä vapaata liikkuvuutta edistetään rajaesteitä purkamalla, jolloin liikkuminen, opiskelu ja työskentely maiden välillä helpottuu entisestään. Lisäksi Pohjoismaista valmius- ja huoltovarmuusyhteistyötä vahvistetaan esimerkiksi lisääntyvän energiayhteistyön kautta.

Työtä kohti maailman kestävintä aluetta

Pohjoismaiden ministerineuvosto on Pohjoismaiden hallitusten virallinen yhteistyöelin. Yhteistyötä johtaa vuorollaan viiden Pohjoismaan pääministerit, ja käytännön työtä johtavat pohjoismaiset yhteistyöministerit. 

Ministerineuvoston vuosibudjetti on noin 130 miljoonaa euroa. Pohjoismaat rahoittavat ministerineuvoston budjettia yhteisesti sovitun kaavan mukaisesti, joka perustuu maiden bruttokansantuotteeseen. Suomen maksuosuus on noin kuudesosa ministerineuvoston budjetista. 

Ministerineuvoston työ jakautuu yhdentoista ministerineuvoston alalle, sekä yhden määräaikaisen digitalisaatioon keskittyvän ministerineuvoston työhön. Ministerineuvoston työtä tukee Kööpenhaminassa sijaitseva sihteeristö, jonka pääsihteerinä on toiminut vuodesta 2023 alkaen tanskalainen Karen Ellemann.

Virallista pohjoismaista yhteistyötä

Tärkeimmät viralliset pohjoismaisen yhteistyön toimielimet ovat vuonna 1952 perustettu Pohjoismaiden neuvosto (PN) ja vuonna 1971 perustettu Pohjoismaiden ministerineuvosto (PMN). Yhteistyön perustana on pohjoismaiden välinen yhteistyösopimus eli Helsingin sopimus (1962), jota on muutettu useita kertoja, viimeksi syyskuussa 1995.

Useat sektorit harjoittavat pohjoismaista yhteistyötä Ministerineuvoston ulkopuolella. Näistä tunnetuimpia ovat Pohjoismaiden ulko- ja turvallisuuspoliittinen yhteistyö (N5), puolustuspoliittinen yhteistyö (NORDEFCO) ja pelastusalan Haga-yhteistyö.

Myös kehitys-, ulkomaankauppa- ja liikenneministerit harjoittavat omaa pohjoismaista yhteistyötä. Niissä yhteyksissä, missä ei ole erikseen sovittua omaa puheenjohtajuusvuorottelua, noudatetaan usein samaa kuin PMN:ssä.

Yhteispohjoismaiset laitokset

Pohjoismaiseen yhteistyöhön kuuluvat olennaisesti myös yhteispohjoismaiset laitokset, joita on noin 20 eri pohjoismaissa.

Suomessa sijaitsevat Pohjoismaiden investointipankki, Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö (NEFCO), Pohjoismaiden kehitysrahasto (NDF), Pohjoismainen kulttuuripiste (NKK), Pohjoismainen työsuojelukoulutusinstituutti (NIVA) ja Pohjoismaisen hyvinvointikeskuksen NVC:n Suomen haaratoimisto.

Pohjoismaiden investointipankki NIB on Pohjoismaiden ministerineuvoston perustama ja sen jäsenyys on laajentunut kattamaan Baltian maat Viron, Latvian ja Liettuan.

Pohjola-Norden yhdistykset toteuttavat alueellisten alayhdistystensä ja tiedotuspisteidensä kautta pohjoismaista kansalaisyhteistyötä ja Info Pohjola neuvontaa rajaesteistä.

Mitä on pohjoismainen yhteistyö?