Pohjoismainen yhteistyö

Pohjoismaat ovat Suomen luonnollisimpia yhteistyökumppaneita. Pohjoismaat jakavat samanlaisia arvoja demokratiasta, avoimuudesta ja hyvinvointivaltiosta. Yhteistyölle Pohjoismaiden välillä on pitkät perinteet. Yhteistyötä tehdään sekä virallisten organisaatioiden kautta että epävirallisesti, esimerkiksi kansalaisjärjestötasolla. Ulkoministeriössä Pohjoismaisen yhteistyön sihteeristö koordinoi hallituksen osallistumista pohjoismaiseen yhteistyöhön.

Pohjoismaisessa yhteistyössä ovat mukana kaikki viisi Pohjoismaata – Islanti, Norja, Ruotsi, Suomi ja Tanska – sekä Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti. Viime vuosina yhteistyötä on lisätty myös Baltian maiden kanssa.

Pohjoismaita yhdistävät yhteinen historia, samankaltainen kulttuuri ja yhteiskuntajärjestelmä sekä pohjoismaiset kielet. Pohjoismainen malli rakentuu pitkälti perinteelle, jossa vallitsevat vahva demokratia, oikeusvaltioperiaate, tasa-arvo, sananvapaus, suvaitsevaisuus sekä kansalaisyhteiskunnan aktiivisuus ja osallistaminen, kestävyysajattelu ja määrätietoinen ilmastotyö.

Pohjoismaiden pääministerit julkistivat elokuussa 2019 yhteisen vision, jonka mukaan Pohjolasta tulee maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä. Keskeistä pohjoismaisessa yhteistyössä on työ kohti ilmastollisesti kestävää hyvinvointivaltiota, hiilineutraalisuustiekartat sekä vihreät investoinnit.

Pohjoismaisen vision toteuttamiseksi on hyväksytty kolme painopistealuetta: vihreä Pohjola, kilpailukykyinen Pohjola sekä sosiaalisesti kestävä Pohjola. 

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmassa on lukuisia viittauksia pohjoismaiseen yhteistyöhön. Sen mukaan Suomi pyrkii helpottamaan kansalaisten liikkuvuutta Pohjoismaiden välillä. Tavoite on käytännön tulosten saavuttamisessa muun muassa edelläkävijöinä ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä, digitalisaatiossa, kulttuurin sekä puolustuksen alalla.

Työtä kohti maailman kestävintä aluetta

Pohjoismaiden ministerineuvosto on Pohjoismaiden hallitusten virallinen yhteistyöelin. Yhteistyötä johtaa vuorollaan viiden Pohjoismaan pääministerit, ja käytännön työtä johtavat pohjoismaiset yhteistyöministerit. Ministerineuvoston budjettiin maksavat kukin Pohjoismaa yhteisesti sovitun kaavan mukaisesti maan BKT-lukujen mukaisesti.

Ministerineuvoston vuosibudjetti on noin 130 miljoonaa euroa, ja Suomen maksuosuus siitä noin kuudesosa.

Ministerineuvoston työ jakautuu yhdentoista ministerineuvoston alalle, sekä yhden määräaikaisen digitalisaation keskittyvän ministerineuvoston työhön. Ministerineuvoston työtä tukee Kööpenhaminassa sijaitseva sihteeristö, jonka pääsihteerinä toimii 1.1.2023 alkaen tanskalainen Karen Ellemann.

Virallista pohjoismaista yhteistyötä

Tärkeimmät viralliset pohjoismaisen yhteistyön toimielimet ovat vuonna 1952 perustettu Pohjoismaiden neuvosto (PN) ja vuonna 1971 perustettu Pohjoismaiden ministerineuvosto (PMN). Yhteistyön perustana on pohjoismaiden välinen yhteistyösopimus eli Helsingin sopimus (1962), jota on muutettu useita kertoja, viimeksi syyskuussa 1995.

Useat sektorit harjoittavat pohjoismaista yhteistyötä Ministerineuvoston ulkopuolella. Näistä tunnetuimpia ovat Pohjoismaiden ulko- ja turvallisuuspoliittinen yhteistyö (N5), puolustuspoliittinen yhteistyö (NORDEFCO) ja pelastusalan Haga-yhteistyö.

Myös kehitys-, ulkomaankauppa- ja liikenneministerit harjoittavat omaa pohjoismaista yhteistyötä. Niissä yhteyksissä, missä ei ole erikseen sovittua omaa puheenjohtajuusvuorottelua, noudatetaan usein samaa kuin PMN:ssä.

Yhteispohjoismaiset laitokset

Pohjoismaiseen yhteistyöhön kuuluvat olennaisesti myös yhteispohjoismaiset laitokset, joita on noin 20 eri pohjoismaissa.

Suomessa sijaitsevat Pohjoismaiden investointipankki, Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö (NEFCO), Pohjoismaiden kehitysrahasto (NDF) ja Pohjoismainen kulttuuripiste (NKK), Pohjoismainen työsuojelukoulutusinstituutti (NIVA) ja Pohjoismaisen hyvinvointikeskuksen NVC:n Suomen haaratoimisto.

Pohjoismaiden investointipankki NIB on Pohjoismaiden ministerineuvoston perustama ja sen jäsenyys on laajentunut kattamaan Baltian maat Viron, Latvian ja Liettuan.

Pohjola-Norden yhdistykset toteuttavat alueellisten alayhdistystensä ja tiedotuspisteidensä kautta pohjoismaista kansalaisyhteistyötä ja Info Pohjola neuvontaa rajaesteistä.