Pohjoismainen yhteistyö

Pohjoismaat ovat Suomen luonnollisimpia yhteistyökumppaneita. Pohjoismaat jakavat samanlaisia arvoja demokratiasta, avoimuudesta ja hyvinvointivaltiosta. Yhteistyölle Pohjoismaiden välillä on pitkät perinteet. Yhteistyötä tehdään sekä virallisten organisaatioiden kautta että epävirallisesti, esimerkiksi kansalaisjärjestötasolla. Ulkoministeriössä Pohjoismaisen yhteistyön sihteeristö koordinoi hallituksen osallistumista pohjoismaiseen yhteistyöhön.

Mitä pohjoismainen yhteistyö on?

 

Pohjoismaita yhdistävät yhteinen historia, samankaltainen kulttuuri ja yhteiskuntajärjestelmä sekä pohjoismaiset kielet. Pohjoismainen malli rakentuu pitkälti perinteelle, jossa vallitsevat vahva demokratia, oikeusvaltioperiaate, tasa-arvo, sananvapaus, suvaitsevaisuus sekä kansalaisyhteiskunnan aktiivisuus ja osallistaminen, kestävyysajattelu ja määrätietoinen ilmastotyö.

Pohjoismaisessa yhteistyössä ovat mukana Suomi, Islanti, Norja, Ruotsi ja Tanska sekä Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti. Pohjoismaiden ja Baltian maiden välinen yhteistyö on myös tiivistynyt viime vuosina.

Pohjoismaisen yhteistyön tavoitteena on jo 1950-luvulta asti ollut vapaa liikkuminen Pohjolassa ja mahdollisimman matala kynnys asua, opiskella, tehdä töitä tai harjoittaa liiketoimintaa kotimaasta riippumatta. Nykyisen pohjoismaisen yhteistyön historialliset juuret ulottuvat vielä paljon pidemmälle kuten 1800-luvun kansalaisjärjestöyhteistyöhön.

Myös Pohjoismaisella ulko- ja turvallisuuspoliittisella yhteistyöllä on pitkä historia. Yhteistyötä on tehty vuosikymmenten ajan esimerkiksi rauhanturva- ja kriisinhallintaoperaatioissa sekä ihmisoikeuksien edistämiseksi. Viime vuosina pohjoismainen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittinen yhteistyö on syventynyt entisestään.

Visio 2030

Pohjoismaiden pääministerit julkistivat elokuussa 2019 yhteisen vision, jonka mukaan Pohjolasta tulee maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä. Päämäärää tavoitellaan kolmella painopistealueella: vihreä Pohjola, kilpailukykyinen Pohjola ja sosiaalisesti kestävä Pohjola. Visio ohjaa Pohjoismaiden ministerineuvostossa tehtävää hallitusten välistä yhteistyötä.

Pohjoismaiden neuvosto ja Pohjoismaiden ministerineuvosto

Tärkeimmät viralliset pohjoismaisen yhteistyön toimielimet ovat vuonna 1952 perustettu Pohjoismaiden neuvosto (PN) ja vuonna 1971 perustettu Pohjoismaiden ministerineuvosto (PMN). Yhteistyön oikeudellisena perustana on pohjoismaiden välinen yhteistyösopimus eli Helsingin sopimus (1962), jota on muutettu useita kertoja, viimeisimmät muutokset astuivat voimaan vuonna 1996.

Pohjoismaiden neuvoston ja Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajuus kiertää vuosittain.

Pohjoismaiden neuvoston korkein päättävä elin on yleiskokous. Yleiskokouksen istunto järjestetään Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajamaassa vuosittain loka-marraskuun vaihteessa.

Istunnoissa pohjoismaiset parlamentaarikot pääsevät keskustelemaan pohjoismaisista asioista suoraan pääministerien ja muiden ministerien kanssa.

Ministerineuvoston työ jakautuu 14 ministerineuvoston alalle. Ministerineuvoston työtä tukee Kööpenhaminassa sijaitseva sihteeristö.

Ministerineuvoston vuosibudjetti on noin 140 miljoonaa euroa. Pohjoismaat rahoittavat ministerineuvoston budjettia yhteisesti sovitun kaavan mukaisesti, joka perustuu maiden bruttokansantuotteeseen. Suomen maksuosuus on noin kuudesosa ministerineuvoston budjetista. 

Yhteispohjoismaiset laitokset

Pohjoismaiseen yhteistyöhön kuuluvat olennaisesti myös yhteispohjoismaiset laitokset, joita on eri pohjoismaissa noin 20.

Suomessa sijaitsevat kansainväliset rahoituslaitokset Pohjoismaiden investointipankki, Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö (NEFCO) ja Pohjoismaiden kehitysrahasto (NDF). Helsingissä sijaitsevat lisäksi Pohjoismaiden ministerineuvoston alaiset Pohjoismainen kulttuuripiste (NKK), Pohjoismainen työsuojelukoulutusinstituutti (NIVA) ja Pohjoismaisen hyvinvointikeskuksen NVC:n haaratoimisto.

Pohjoismaiden investointipankki NIB on Pohjoismaiden ministerineuvoston perustama ja sen jäsenyys on laajentunut kattamaan myös Baltian maat eli Viron, Latvian ja Liettuan.

Pohjola-Norden yhdistykset toteuttavat alueellisten alayhdistystensä ja tiedotuspisteidensä kautta pohjoismaista kansalaisyhteistyötä ja Info Pohjola -neuvontaa rajaesteistä. Rajaneuvonta Ruotsi-Suomi-Norjan toimipiste Tornio-Haaparannassa on myös osa pohjoismaisten tiedotuspalveluiden verkostoa.